Talonrakennusalan työehtosopimuksen tekstimuutokset - Rakennusliitto

Takaisin

Talonrakennusalan työehtosopimuksen tekstimuutokset

Rakennusalan työehtosopimusten sopimuskausi on 1.3.2022–29.2.2024. Tässä uutisessa on kerrottu talonrakennusalan työehtosopimuksen tekstimuutokset. Koko työehtosopimus julkaistaan mahdollisimman pian.

Aikapalkkajärjestelmän mukaiset taulukkopalkat

Palkkaryhmä 1.6.2022                       

I Aloitteleva työntekijä 11,26 €
II Vähän kokemusta omaava työntekijä 12,68 €
III Aloitteleva ammattilainen 13,89 €
IV Ammattilainen 15,30 €
V Kokenut ammattilainen 16,65 €
VI Erittäin kokenut ammattilainen 17,81 €                         

Rahamääräiset lisät

TES 8 § Työajan säännönmukainen sijoitus

– Iltavuorossa maksetaan 1.6.2022 alkaen 1,23 ja yövuorossa 2,31 € suuruinen lisä.

TES 9 § Työajan siirtäminen

– …aiemmasta työajasta poikkeavilta tunneilta 1.6.2022 alkaen 2,31 € suuruinen lisä
– ilta- ja yötyössä maksetaan työntekijälle 1.6.2022 alkaen klo 16.00 jälkeen tehdystä työstä 1,23 € ja klo 23.00 jälkeen tehdystä työstä 2,31 € suuruinen lisä
– Valmiustyöstä … maksetaan 1.6.2022 alkaen 4,62 € suuruinen lisä

TES 15 § Hälytysluontoinen työ

– …maksetaan hänelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahaa 1.6.2022 alkaen 14,50 €.

Tekstimuutokset

TES 11 § Paikallinen sopiminen työajoista

1. ja 5. kappaleita muutetaan seuraavasti:

1. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan 4 §:n estämättä järjestää myös siten, että se tasoittuu enintään kuuden kuukauden aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Viikoittainen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia ja päivittäinen enintään 10 tuntia. TES 29 §:n mukaisissa matkatöissä päivittäinen työaika voi olla enintään 12 tuntia. Työnantajan tulee lähettää tällainen paikallinen sopimus molemmille liitoille vahvistettavaksi viimeistään viikkoa ennen kyseisen työajan käyttöönottoa. Liittojen tulee viikon kuluessa tehdä päätös, vahvistavatko ne sopimuksen. Paikallisessa sopimuksessa tulee samalla sopia rahamääräisestä lisästä, joka maksetaan lauantaina tehdystä työstä. Sopimuksen vahvistamatta jättäminen voi tapahtua vain perustellusta syystä.

5. Tämän pykälän mukaiseen paikalliseen sopimiseen sovelletaan 3 §:n määräyksiä seuraavin tarkennuksin. Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen. Paikallinen sopimus tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Yksilötasolla paikallisen sopimuksen voi solmia työryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävänsä luonteen takia joutuu työskentelemään pääsääntöisesti yksin. Mikäli työnantaja ja luottamusmies ovat sopineet paikallisesti työaikajärjestelyn raameista, työryhmän tai yksittäisen työntekijän solmima paikallinen sopimus ei voi olla ristiriidassa tällaisen sopimuksen kanssa. Paikallisesta sopimuksesta on tiedotettava luottamusmiehelle ja työmaan työsuojeluvaltuutetulle.

Työntekijä, joka ei itse ole ollut sopijana, on oikeutettu noudattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista.

TES 12 § Työvuoroluettelot

Lisätään uusi kappale loppuun:

Alalla toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit.

TES 17 § Sääolosuhteet

Lisätään uusi 1. kappale, ja muiden numerointi muuttuu vastaavasti.

1. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on sääesteiden välttäminen, esimerkiksi suunnittelemalla työjärjestys yhteisesti huomioiden poikkeavien sääolosuhteiden mahdollisuus. Sääesteiden varalta työnantajan tulee selvittää jo ennakkoon, onko hänellä tarjota muuta työtä tai työmaata mahdollisen esteen ajaksi. Työmaalla tai yrityksessä on määriteltävä sääesteet ja sovittava toimintatavat sääesteisiin ja ilmoittamiseen.

Vanhaa 2. kohtaa muutetaan seuraavasti. Numerointi jatkossa 3.

3. Kun työnjohdon toimesta on todettu, ettei työtä voida jatkaa, maksetaan sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttamasta keskeytyksestä työnteossa odotusajan palkka työpäivän tai työvuoron loppuun. Odotusajan palkka on työntekijän palkkaryhmittelyn mukainen taulukkopalkka, enintään kuitenkin palkkaryhmän IV mukainen palkka.

TES 19 § Palkkaryhmät

TES 19 §:ään lisätään ammattinimike taakan kiinnittäjät (alamiehet) palkkaryhmiin III-VI

TES 27 § ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma

Muutetaan maksettavan palkan määrä seuraavasti:

                   …maksetaan kertakaikkisena palkkana 380 €…

                   …maksetaan kertakaikkisena palkkana 570 € tai 760 €…

TES 28 § Koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva yhteistoiminta

Lisätään uusi kappale loppuun:

Työpaikkaohjaajan osaamisen ja työtehtävän on vastattava työssä oppijan tulevaa ammattia.

TES 29 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaus matkatöissä

Kohta 2: muutetaan päivärahan määrä ja päivämäärät seuraavasti:

… vuorokaudelta 45 €. Päivärahan määrää muutetaan 1.1.2023 ja 1.1.2024 lukien liittojen sopimalla tavalla

TES 30§ Työ ulkomailla

Työ Pohjoismaissa ja Euroopan Unionin jäsenmaissa

Kohta 2: muutetaan päivärahan määrä ja päivämäärät seuraavasti:

…oikeus päivärahaan, jonka suuruus on 45 €…

Päivärahan määrää muutetaan 1.1.2023 ja 1.1.2024 lukien liittojen sopimalla tavalla.

TES 31§ Päivittäiset matkakustannukset

Kohta 1: Muutetaan päivämäärät:

 …Edellä mainittuja matkakustannusten korvauksia korotetaan 1.1.2023 ja 1.1.2024 lähtien liittojen joulukuussa 2022 ja 2023 sopimalla tavalla.

Päivittäiset matkakustannusten korvaukset

                   yli   5 km                                           2,03 €

                   yli 10 km                                           3,27 €

                   yli 20 km                                           5,89 €

                   yli 30 km                                           8,57 €

                   yli 40 km                                           10,56 €

                   yli 50 km                                           12,80 €

                   yli 60 km                                           16,82 €

                   yli 70 km                                           19,03 €

                   yli 80 km                                           21,63 €

                   yli 90 km                                           24,63 €

                   yli 100 km                                         27,61 €

TES 34§ Sairaus ja tapaturma-ajan palkka

Muutetaan viimeinen kohta kuulumaan seuraavasti:

Syöpäsairauden aiheuttama hoito TES

9. Työntekijällä on oikeus tämän pykälän sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaiseen sairausajan palkkaan syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.

TES 35 § Lääkärintarkastukset

TES 35 §:n 1. kohdan loppuun lisätään seuraava teksti:

Työhöntulotarkastus pyritään tekemään ennen työn aloittamista. Tarkastus on kuitenkin tehtävä kuukauden kuluessa työn alkamisesta.

TES 37 § Suojavaatetus ja suojavälineet

Lisätään uusi kohta:

5. Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puhtaanapidosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovitaan paikallisesti 28.2.2023 mennessä.

Suojavaatteilla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksen 427/2021 mukaisia kehon suojaukseen tarkoitettuja vaatteita ja muita vastaavia varusteita.

TES 38 § Erinäiset suojat:

Kohdan 2. loppuun lisätään seuraava tekstin:

Mittamiehelle on varattava työskentelyyn oma työpiste ja mittalaitteiden säilyttämistä varten lukittava tila.

Allekirjoituspöytäkirja

5 Torninosturikuljettajan työkohtainen lisä

Torninosturinkuljettajan työkohtainen lisä on aina vähintään nosturin korkeus (= kiskosta puomin alapintaan) + puomin pituus (=rungon keskeltä puomin kärkeen) kertaa 0,066 euroa.

11 Vaihtelevan työajan tarkastelu

Tehtäessä vaihtelevaa työaikaa on työnantajan tarkasteltava, ilman työntekijän erillistä pyyntöä, toteutunutta työaikaa 12 kuukauden välein. Jos toteutunut työaika edeltäneiltä 12 kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vähimmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, on työnantajan korotettava vähimmäistyöaikaehto vastaamaan todellista tarvetta, työntekijän siihen suostuessa.

13 Liittojen yhteinen kannanotto kevytyrittäjyydestä

UTS-sopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa: alihankintatyönä ja työvoiman vuokrauksena. Työmarkkinoille on leviämässä kevytyrittäjyyden konsepti. Kyse on työsuhteessa tehtävän työn ja aidon yrittäjätoiminnan väliin luodusta järjestelystä, jossa mm. tapaturma-, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut siirtyvät kevytyrittäjän itsensä hoidettavaksi. Kevytyrittäjyydestä aiheutuu lisäksi kustannuksia laskutus- ja maksupalveluista ja yrittäjävoiton mahdollisuus on usein epärealistinen.

Tilaajayrityksen kannalta kevytyrittäjyyteen liittyy ongelmia mm. sosiaalivakuutusmaksujen suorittamisen, tapaturmavakuuttamisen sekä työehtojen toteutumisen näkökulmasta.

Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennusliitto ry katsovat, että toimittaessa yhteisellä työmaalla vastuusuhteiden selkeys on ensiarvoisen tärkeää. Kevytyrittäjyys on ristiriidassa alan yritysten yhteiskunnallisen vastuun ja sosiaalisesti kestävän työelämän tavoitteiden kanssa.  Tilaajien asemassa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoimayrityksen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.

14 Taakan kiinnittäjän (alamiehen) ammattitaito

Työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun asetuksen 14 a §:ssä edellytetyin tavoin taakan kiinnittäjällä on oltava työnantajan kirjallinen lupa ja työnantajan on varmistuttava ennen luvan antamista työntekijän ammattitaidosta. Työmaalle tehtävässä perehdytyksessä työntekijälle kerrotaan työmaan alamiehet, jotka työmaalla saavat ainoastaan tehdä taakan (sidonnan) kiinnittämisen nosturiin. Työmaan alamies tulee pukea huomiovärillisin vaattein, suojavarustein ja työvaatetekstein siten, että alamies erottautuu muista työmaan työntekijöistä.

UTS-sopimus 3. Vuokratyövoima  

Koko kappale 3 muutetaan kuulumaan seuraavasti:

3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoiman käytön periaatteet käsitellään YT-lain mukaisessa vuoropuhelussa.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

Yhteistoimintalain 16 §:n 2. momentin mukaisia muutosneuvotteluja ei ole tarpeen käydä silloin, kun vuokratyöntekijöitä on tarkoitus ottaa UTS-sopimuksen 3. kohdan mukaiseen tarpeeseen vähintään viikoksi ja enintään kahdeksi kuukaudeksi. Muissa tapauksissa noudatetaan YT-lakia.

Yritysten tulee luopua vuokratyövoiman käytöstä ennen omien työntekijöiden lomauttamista tai irtisanomista.

Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työehtosopimukseen perustuvat vähimmäisehdot määräytyvät työsopimuslain 2. luvun 9 §:n 1. momentin mukaisesti. Käyttäjäyritysten tulee vastata siitä, että vuokratyöntekijän työolot työmailla ovat tasa-arvoiset yrityksen omien työntekijöiden kanssa. Työmaaperehdytys, työmaan turvallisuuskäytäntöjen ohjeistus ja valvonta, työnjohdon toteuttama opastus sekä sosiaalitilojen käyttö ja saatavuus on järjestettävä tasapuolisesti työmaan kaikille työntekijöille.

UTS-sopimus 4. Tilaajan vastuu

UTS-sopimuksen mukaista tilaajan vastuuta koskevaa kohtaa 4. muutetaan seuraavasti:

Tilaaja vastaa vain sellaisista saatavista, joista työntekijä tai luottamusmies ilmoittaa tilaajalle tai tämän edustajalle viimeistään 14. kalenteripäivänä sen jälkeen, kun saatava on erääntynyt maksettavaksi.

TED 5 § henkilöstön edustajien valinta

1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksissä, alueyksikössä tai työkohteessa työskentelevistä työntekijöistä sekä heidän yhteystietonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään.

TED 7§ Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus

1.kohdan 3 kappale muutetaan seuraavasti:

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen työstä vapautus tehtävien hoitamista varten lasketaan siten, että edustamiensa työntekijöiden lukumäärä kerrotaan luvulla 0,291. Näin saatu luku ilmoittaa työstä vapautuksen tuntimäärän neljän viikon jaksona. Työstä vapautus on kuitenkin aina vähintään 4 tuntia.

TED 8 § Työntekijöiden edustajien palkka

8 § Työntekijöiden edustajien palkka

Poistetaan työmaan TSV:n 20 hengen edustettavien raja:

2. Osittain työhön osallistuvalle yrityksen tai alueyksikön pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä työmaan työsuojeluvaltuutetulle maksetaan vähintään palkkaryhmän IV mukaista palkkaa 12 %:lla korotettuna.

Työntekijöiden edustajien erilliskorvausten rahamäärät (TES kohdat 4.a/4.b/4.c) muutetaan seuraavasti:

1.6.2022     

10-50 työntekijää           34,92 €                         

51-100 työntekijää         43,70 €                         

yli 100 työntekijää          65,47 €                         

14 § Tiedonsaantioikeus

  1. kohdan loppuun lisätään seuraava tekstin:

Uusien työntekijöiden perehdytyksen yhteydessä työntekijöille on annettava henkilöstön edustajien yhteystiedot (puhelinnumero, sähköposti). YT-lain mukaisessa vuoropuhelussa tulee lisäksi käsitellä se, miten henkilöstön edustajien ja heidän edustamiensa työntekijöiden välinen yhteydenpito käytännössä varmistetaan.

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERINNÄSTÄ

Koko sopimus uudistetaan seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet ammattiyhdistysjäsenmaksun perimisestä seuraavaa:

1 § Jäsenmaksun periminen

Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain tai kuukausittain. Paikallisesti voidaan sopia, että jäsenmaksu peritään etupainotteisesti neljännesvuosittain, puolivuosittain tai koko vuoden jäsenmaksu kerralla.

Jäsenmaksun perinnässä käytetään rakennusliiton jäsenmaksujen perintäsopimusta.

Työnantaja ei peri jäsenmaksua, mikäli palkkakaudella ei ole lainkaan palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekijä on viimekädessä itse vastuussa, että vuotuista jäsenmaksua kertyy vaadittu määrä.

Perinnän loppumisesta tulee ilmoittaa rakennusliitolle.

2 § Jäsenmaksun tilitys ja selvitys

Jäsenmaksun tilitys toteutetaan yrityksen palkkahallinnolle parhaaksi soveltuvalla tavalla palkkakausittain tai kuukausittain. Tilitys on mahdollista toteuttaa myös etupainotteisesti neljännesvuosittain, puolivuosittain tai vuosittain.

Tilitys suoritetaan Rakennusliiton jäsenmaksutilille.

Työnantaja toimittaa jäsenkohtaisen selvityksen Rakennusliitolle perimistään jäsenmaksuista. Selvitys toimitetaan kuukausittain tai neljännesvuosittain.

Jos perinnästä on paikallisesti sovittu muuta, toimitetaan selvitys mahdollisimman pian perinnän jälkeen.

3 § Jäsenmaksun määrä

Rakennusliitto ilmoittaa Talonrakennusteollisuus Ry:lle vuosittain kuukautta ennen perintävuoden alkua jäsenmaksun suuruuden.

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2022

TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY

RAKENNUSLIITTO RY

SOPIMUS YRITYKSEN JA ERI HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ

Koko sopimus uudistetaan seuraavasti:

Yhteistoimintalain mukaan yrityksissä tulee käydä vuoropuhelua yrityksen tai sen henkilöstön kannalta olennaisista ja tärkeistä asioista. Lain tarkoituksena on kehittää yritysten toimintaa ja työolosuhteita sekä tehostaa työnantajan ja henkilöstön välistä sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta puolestaan velvoittaa yritystä ja sen henkilöstöä yhteistoimintaan työsuojelua koskevissa asioissa.

Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää rakennusalan yritysten ja niiden henkilöstön välistä yhteistoimintaa määrittelemällä edellä mainittujen lakien tarkoituksen toteutumista edistävien neuvottelu- ja toimikuntien perustamista ja toimintaa koskevat säännöt.

1 §

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan niissä Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyrityksissä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 20.

2 §

YT-neuvottelukunta

1. Mikäli jokin yrityksen henkilöstöryhmä sitä vaatii, sovitaan työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien kesken yritykseen tai sen kiinteään aluetoimipaikkaan perustettavaksi YT-neuvottelukunta.

2. Neuvottelukuntaa perustettaessa sovitaan samalla, mitkä yhteistoimintalain mukaiset asiat ensisijaisesti käsitellään neuvottelukunnassa.

3. Yhteistoimintalain mukaisessa vuoropuhelussa laadittavan työyhteisön kehittämissuunnitelman lisäksi on suositeltavaa, että neuvottelukunnassa tai työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken muutoin käsitellään kolmesti vuodessa henkilöstön määrässä ja laadussa edellisen selvityksen antamisen jälkeen tapahtuneet sekä lähikuukausina odotettavat muutokset.

Jos työvoiman vähentämistarve on käsitelty työyhteisön kehittämissuunnitelman läpikäynnin yhteydessä, ei erillistä yhteistoimintamenettelyä suunnitelmissa huomioon otettujen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien toimenpiteiden myöhemmin aiheuttamien lomauttamisten ja irtisanomisten osalta tarvita.

4. Yhteistoimintalain 19 §:n 2. momentin mukaista viiden päivän neuvotteluesitysaikaa ja 26 §:ää ei noudateta rakennusalalla tämä sopimuksen mukaisen neuvottelukunnan käsittelemissä asioissa.

3 §

Työsuojelun yhteistoimintaelimet

1. Yritykseen tai sen kiinteään aluetoimipaikkaan, jonka piirissä yrityksellä on säännöllisesti vähintään kaksi työkohdetta, voidaan perustaa työsuojelun keskustoimikunta.

•                 Työsuojelun keskustoimikunta käsittelee mm. seuraavia yrityksen työpaikkoja yhteisesti koskevia asioita ja tekee niistä esityksiä:

•                 työsuojelu, tapaturmien ja terveysvaarojen ehkäisy sekä työnopastus

•                 työsuojeluyhteistoimintaan liittyvä tiedottaminen

•                 työsuojeluun liittyvä yhteiskoulutus koulutussopimusten mukaisesti

•                 työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu sekä toteutuksen seuranta yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa

•                 henkinen hyvinvointi, työssä viihtyminen sekä päihteiden liikakäyttöön sekä hoitoon ohjaamiseen liittyvät kysymykset.

2. Työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten perustamisesta työpaikalle sovitaan paikallisesti tarkoituksen mukaisella tavalla. Ellei muusta ole sovittu, työpaikan työsuojelutoimikunnan muodostavat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, ensimmäinen varavaltuutettu sekä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, mikäli sellainen on valittu.

4 §

Henkilöstön edustajat yhteistoimintaelimissä

1. YT-neuvottelukunta

1. Neuvottelukunnan kokoonpanosta sovitaan paikallisesti. Työnantajan edustajien lukumäärä on neuvottelukunnassa enintään puolet eri henkilöstöryhmien edustajien kokonaismäärästä.

2. Työntekijöiden edustajina toimivat neuvottelukunnan toimialueen pääluottamusmiesten, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen keskuudestaan valitsemat edustajat ja heidän varamiehensä. Teknisten toimihenkilöiden edustajana toimii yhdysmies ja teollisuustoimihenkilöiden edustajana heidän luottamusmiehensä. Varamiehinä toimivat heille valitut varamiehet. Ylemmät toimihenkilöt valitsevat edustajansa ja hänelle varamiehen keskuudestaan toimikaudeksi.

2. Työsuojelun keskustoimikunta

Työsuojelun keskustoimikuntaan kuuluu työntekijöiden edustajina yrityksen tai ao. alueyksikön työsuojeluvaltuutettu ja hänen varamiehensä, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu sekä työnantajan edustajana työsuojelupäälliköiden “yhteysmies”.

3. Henkilöstöryhmien edustajien valinta

1. YT-neuvottelukunnan ja työsuojelun keskustoimikunnan toimikausi on kaksi kalenterivuotta.

2. Henkilöstöryhmien edustajat voivat toimia neuvottelukunnassa toimikauden loppuun asti, vaikka edustaja menettäisi luottamusmies-, yhdysmies- tai työsuojeluvaltuutetun asemansa, ellei henkilöstöryhmä siitä toisin päätä.

3. Varamies tulee varsinaisen edustajan tilalle tämän työsuhteen päättyessä taikka tämän ollessa sairauden, vuosiloman, työnantajan määräämän matkatyön/työmatkan tai muun sellaisen syyn vuoksi estynyt edustustaan hoitamasta. Mikäli myös varamiehen työsuhde lakkaa kesken neuvottelukunnan toimikauden, asianomaisella henkilöstöryhmällä on oikeus valita neuvottelukuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen varamiehineen keskuudestaan.

5 §

YT-neuvottelukunnan ja työsuojelun keskustoimikunnan yhdistäminen

1.                Paikallisesti voidaan sopia, että sama neuvottelukunta hoitaa sekä yhteistoimintalain mukaiset että työsuojelun keskustoimikunnalle kuuluvat yhteistoiminta-asiat. Tällaisessa tapauksessa työntekijöiden edustajiksi neuvottelukuntaan tulee valita sekä luottamusmiehiä että työsuojeluvaltuutettuja.

6 §

Järjestäytyminen ja kokoukset

YT-neuvottelukunnan ja työsuojelun keskustoimikunnan järjestäytymisen ja kokoontumisen osalta noudatetaan seuraavia menettelytapoja, ellei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken muuta sovita:

1. Neuvottelukunta ja keskustoimikunta valitsevat keskuudestaan kalenterivuodeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantajaa ja toinen henkilöstöä. Tätä asetelmaa vaihdetaan vuorovuosina. Työnantaja järjestää sihteerin, joka ei ole neuvottelukunnan/keskustoimikunnan jäsen.

2. Työnantajan tulee kutsua neuvottelukunta ja keskustoimikunta koolle tarvittaessa ja ainakin neljästi vuodessa. Lisäksi neuvottelukunta tai keskustoimikunta on kutsuttava koolle, jos yksi henkilöstöryhmä tai ¼ jäsenistä on sitä ennalta ilmoittamaansa, neuvottelukunnan / keskustoimikunnan käsiteltäviin kuuluvaa asiaa varten esittänyt. Työnantaja laatii kokoukselle esityslistan. Henkilöstöryhmän edustaja voi tehdä aloitteen jonkin asian käsittelemiseksi neuvottelukunnassa. Kokouskutsu esityslistoineen toimitetaan jäsenille niin hyvissä ajoin, että heillä on riittävä aika valmistautua kokousta varten.

3. Sihteeri laatii neuvottelukunnan/keskustoimikunnan kokouksesta pöytäkirjan, jonka hän allekirjoittaa ja kaksi kokouksessa läsnä ollutta edustajaa tarkastavat.

7 §

Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä helmikuun 28. päivänä 2022

TALONRAKENNUSTEOLLISUUS ry

RAKENNUSLIITTO ry

Urakkahinnoittelu muutokset:

Uusi työlaji:

Superlaattatyöt

Superlaatan asennus, keskikoko 2 x 9 m, paino 8 tn    0,70 tth/kpl     14,98 €/kpl

Superlaatan asennus, keskikoko 2 x 9 m, paino 8 tn      1,05 tth/kpl     22,47 €/kpl
kokonaisuus

Raudoitus, kun laatan keskikoko 2 x 9 m       0,15 tth/kpl     3,21 €/ kpl

Umpirautaisten nostolenkkien poisto ei kuulu hintaan.

Väliseinätyöt

Erikoiskovaa kipsilevyä asennettaessa korotus levykertaan 0,01 tth/m2     0,22 €/m2

Palokipsilevyjä (15-18 mm) asennettaessa korotus levykertaan  0,02 tth/m2     0,44 €/m2

Erityisen luja (Habito) kipsilevy asennettaessa korotus levykertaan 0,025 tth/m2  0,55 €/m2

Kuitusementtilevyä (8-12 mm) asennettaessa korotus levykertaan 0,03 tth/m2     0,66 €/m2

Vanerilevyä (12-16 mm) asennettaessa korotus levykertaan  0,03 tth/m2     0,66 €/m2

Väliseinätyön kokonaishintaa korotetaan 10%, kun käytössä on liimattava ala- tai yläranka.

Työsisältö

Asennus: Työhön liittyvien materiaalien siirrot asennuskohteeseen, työhön sisältyvän mittauksen, asennuksen, kiinnityksen. Työ sisältää tavanomaisten kiinnitysalustojen asentamisen runkoon ja läpivientien tekemisen levytykseen. Rungon päälle levytyksen alle asennettava yhtenäinen vanerinen kiinnitysalusta sovitaan erikseen.

Uusi työlaji:

Alakattotyöt

Alkutila

Tila on valmis alakattotyölle. Materiaalit ovat kerroksessa 15 m etäisyydellä asennuskohteesta. Aloituspalaveri pidetty ja työkohteen vastaanoton, materiaalien ja suunnitelmien tarkastukset on tehty.

Työsisältö

Asennus: Työhön liittyvien materiaalien siirrot asennuskohteeseen, työhön sisältyvän mittauksen, asennuksen, kiinnityksen.

Lopputila

Alakatot ovat suunnitelmien mukaiset. Työstä aiheutuneet jätteet koottuna työkohteen läheisyydessä olevaan jäteastiaan. Työntekijä ja työnjohtaja ovat tarkistaneet työn. Puutteet ja virheet korjattu.

Mittausmääräykset

Mittausperusteena on mitta tehdyn kattoalueen reunasta reunaan valaisimia, valaisinnauhoja ja alle 1m2 aukkoja tai rakenneosia vähentämättä.

Liimatuissa katoissa, mikäli tehdään vain osa kattoa, mittaus suoritetaan levylukumäärän mukaan siten, että täysiksi mitataan yli ½-levyt ja puolikaslevyksi kaikki alle ½-levyt (esim. 600 x 1200 mm on täyslevy 0,72 m2 ja 600 x 600 mm on puolikaslevy 0,36 m2).

Pölynhallinta

Työturvallisuus edellyttää töiden tekemistä mahdollisimman pölyttömissä olosuhteissa. Jos urakkatyötä tekevällä työntekijällä ei ole käytössään pölyttömään työskentelyyn soveltuvia työkaluja ja rakennusaineita joudutaan työstämään varsinaisen työalueen ulkopuolella, kuten kellarissa, pihalla tms., tästä urakkatyölle aiheutuvasta lisähaitasta, jota ei ole huomioitu hinnoittelussa, maksetaan paikallisesti sovittava korvaus.

Katon koko                                                                                    5m2 ja yli                          alle 5m2
Kattotyyppi                                                                                  

Metallipaneelit                                                                                                      
Kiskokannatus avoraolla tai reunalistoin
Umpipaneeli 100-150mm                                                           6,28                          7,81

Metallikasetit
T-listakannatus 600×600                                                             5,36                          7,12
Kolmiokiskokannatus 600×600                                                  6,48                          8,15
Piilokiinnitteinen käytäväkasetti (hook-on)                            4,39                 

Verkkokatot
Verkkokatto t-listoin 600×600                                                    5,32                          7,13
– ei koske klipsikiinnitystä

Villalevyt
T-listakannatus 600×600                                                             4,95                          6,32
T-listakannatus 600×1200                                                           4,37                          5,67
– avattavat piilokannatuslevyt sovittava erikseen
Liimattavat avoraolla 600×1200                                                2,45                          2,93
Liimattavat avoraolla 600×600                                                  2,98                          3,44

Kipsilevyt
T-listakannatus 600×600                                                             5,16                          6,89
T-listakannatus 600×1200                                                          4,65                          6,58
– piilokannatus levyt sovittava erikseen
Ruuvattu yksilevyrakenteinen kipsilevy k400                          7,88                          10,92

Täsmennykset

Katon perushintaan sisältyvät koolaus, levytys, reunalistoitus, levyjen pituusleikkaus ja normaali varaus seinänvierellä. Paneeleiden ja säleiden poikkileikkaus maksetaan, mikäli paneelit on tilattu johonkin määrämittaan tai mittavirheen vuoksi ylipitkinä. Kaarevista leikkauksista sovitaan erikseen työmaalla, ei kuitenkaan, mikäli niistä maksetaan jo reikähinta.

Yli 500 m2 yhtenäisissä tiloissa sovitaan hinnat erikseen. Samoin menetellään, mikäli rakenne on hinnastossa tarkoitettua rakennetta edullisempi tai vaikeampi. Mikäli työskentelyolosuhteet ns. korkeissa tiloissa telineiden tai pudotuskorkeuden osalta poikkeavat oleellisesti tavanomaisesta, sovitaan hinnat erikseen.

Alakattotöiden perushinnat eivät sisällä haittoja. Haitoista tulee sopia kirjallisesti erikseen.

Muuraustyöt

Mittaus ja ohjaintenasennus

Ulkoseinät ja julkisivut, muut kuin lapetiilimuuraus (ns. erikoismuuraus)                          1,50 €/m²

Väliseinä muuraus

Normaalikokoiset tiilet molemmin puolin puhdas 270 x 130 x 75                          12,57 €/m²

Muuraustyön lisät

Mastolavalta tehtävä muuraus, muuraustyön ja avustavan työn perushintaa korotetaan 15 %, jos mastolava on ajettava täydennystä varten alas

Laatoitustyöt

Lattian laatoitus

koko 15 x 15 ja 10 x 20, 10 x 30 ja vastaavat                          11,31 €/m²

Seinän Laatoitus

koko 20 x 30, 20 x 40, 20 x 20 ja vastaavat                             10,33 €/m²

Lisähinnat

Keittiön työtasojen ja muiden erillisten altaitten taustojen perushintaan lisätään, hinnan korotus 15 %

Talonrakennusalan TES-lennäkki 2022