Korona on ovela

Isot rakennusliikkeet pyrkivät estämään viruksen liikkeitä monilla eri tavoilla, mutta silti tartuntaryppäitä on ilmennyt. 

Suomessa on uutisoitu tartuntaryppäistä rakennustyömailla kevään ja kesän aikana. Yksi isoimmista uutisista oli rakennusliike Lehdon tapaus, jossa tartuntaa oli erityisesti tavattu ahtaasti asuvilla ulkomaalaisilla työntekijöillä. Karanteeniin joutui 38 henkilöä. Tartunta löytyi 10 ulkomaalaiselta työntekijältä ja 1:tä Lehdon omalta työntekijältä. 

Isot rakennusalan toimijat ovat pyrkineet vähentämään tartuntariskejä työmailla viranomaisten antamien ohjeiden mukaan, mutta myös tiukemmilla tavoilla. Silti nekin ovat saaneet välillä huomata, että virus on turvatoimia ovelampi. 

YIT: 50 tartuntaa

YIT:n työmailla on ollut heinäkuun loppuun mennessä 50 tartuntaa (aliurakoitsijat mukaan lukien) ja arviolta noin 130 ihmistä on ollut karanteenissa.  

– Yrityksessä on oltu hereillä jo vuoden alusta lähtien. Helmikuussa johtoryhmä perusti valmiusryhmän ja siellä päätettyjä asioita jalkautettiin työmaille jo helmikuun lopussa. Pidimme tärkeänä, että asioita opeteltiin etukäteen, YIT:n työhyvinvointipäällikkö Salla Hälikkä kertoo.  

– Varautumisesta ja rajoituksista huolimatta ryppäitä pääsi syntymään, Hälikkä jatkaa.  

YIT:ssä on opittu matkan varrella lisää. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tärkeä yhteistyökumppani on ollut paikallinen tartuntatautiviranomainen ja ryppäiden kohdalla yhteistyötä on tehostettu entisestään muun muassa joukkotestausten muodossa.  

– Maalliskuun alussa laadittiin työmaille ohjeet turvaväleistä, käsihygieniasta, sosiaalitilojen käytön porrastuksesta ja siitä, että matkalta tulevat jäävät kotiin 14 päiväksi. Lisäksi työmailla ihmiset muodostivat pienryhmiä. Tunnistimme jo varhain, että ongelma eivät ole pelkästään tartunnat, vaan myös massiiviset karanteenit, jotka vaikuttaisivat vakavasti työmaiden toimintaan, Hälikkä toteaa.  

Hälikkä kertoo, että alalla on myös tehty yhteistyötä, kun on pohdittu, miten toimia.  

– Muiden isojen rakennusyhtiöiden verkoston, kuten Skanskan kollegan, työhyvinvointipäällikön Helena Pekkasen kanssa on ollut hyvä jutella. Teemme yhteistyötä, koska haluamme vaikuttaa koko alan käytäntöihin.  

Virustartuntoja oli useita muun muassa Keravan Monitoimitalon työmaalla sekä Blominmäen jätevedenpuhdistamolla Espoossa.  

– Totesimme, että kaikki ohjeemme olivat tarpeen ja epidemiaryppään iskiessä oli otettava järeämpiä työkaluja käyttöön. Kohteissa tehtiin joukkotestauksia ja otettiin määräajaksi käyttöön vahva maskisuositus silloin, kun etäisyyden pitäminen ei onnistunut. Lisäksi työmaille tuotiin lisää sosiaali- ja saniteettitiloja.  Kesä-aikaan taukopaikkoja on myös tehty ulos, sillä virus leviää sisätiloissa helpommin. 

Hälikän mukaan myös ihmiset ovat olleet hyvin omatoimisia ja juoneet kahvinsa ja syöneet eväänsä ulkotiloissa. 

Työmaiden suosituksia ja määräyksiä ei ole vielä purettu muun yhteiskunnan mukana. Osa niistä on tullut jäädäkseen hyvinä toimintatapoina.  

– Kukaan ei tiedä, tuleeko 2. aalto ja kuinka voimakkaana. Ei olisi mitään järkeä purkaa ennaltaehkäiseviä hyviä käytäntöjä. Samoilla ohjeistuksissa mennään kuin tähänkin asti. 

Skanska: 30 tartunta 

Myös Skanskalla virukseen varautumisen työryhmäperustettiin jo helmikuussa. Työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkasen mukaan työturvallisuus on Skanskalla erittäin tärkeä asia, ja osa työturvallisuutta on koronan huomioiminen.  

– Työmailla on käytössä tarkat ohjeet koronaviruksen torjumiseksi ja korostamme jokaisen vastuuta koronavaaran pienentämisessä. Kaikki työmaamme ovat laatineet erillisen korona- turvallisuussuunnitelman, jolla ennaltaehkäistään ja rajoitetaan koronaviruksen leviämistä työmaillamme, Pekkanen kertoo. 

Suunnitelmassa otetaan kantaa kunkin työmaan viestintään, perehdytykseen, hygieniaan, tehostettuun siivoukseen ja siihen miten lähikontakteja minimoidaan.  

Korona on koetellut yritystä noin 10 työmaalla ja karanteenissa on elokuun alkuun mennessä ollut noin 100 työntekijää. Yksi työmaista oli Puistosairaala Helsingissä. Siellä sairastui 15 ihmistä.  

– Tuolloin karanteeniin pantiin 15–20 henkilöä. Työmaa oli muutaman päivän suljettuna tilanteen vaatimien viranomaisohjeiden selvittämiseksi sekä työturvallisuuden vaatimien toimenpiteiden varmistamiseksi, Pekkanen kertoo.  

Kun työmaan uudelleen avaamisen vaatimat selvitykset saatiin tehtyä ja riskienarviointi päivitettyä, työmaa avattiin ja toiminta käynnistettiin porrastetusti. Pekkasen mukaan tilanne saatiin hallintaan nopeasti.  

Miten työmaalla lähdetään kohti syksyä? Mitkä ovat olleet tärkeimmät opit?  

– Useilla samanaikaisilla toimenpiteillä, päivittyvän tiedon mukaisilla toimenpiteiden ”tuunaamisella” sekä toimenpiteiden varmistamisella läpi organisaatioin voidaan vaikuttaa epidemian leviämiseen vahvasti. Virus ei ole ”luonnonlaki”, joka jyrää emmekä voi vaikuttaa. Hyvässä tilanteessa pysyminen vaatii työmailta jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Meillä on kattavat ohjeet ja kevään aikana testatut toimintamallit. Työmailla sovittujen koronaturvallisuussääntöjen noudattaminen ja jokaisen oma vastuu ja sitoutuminen ovat  avainasemassa. 

SRV: ?  

SRV ei suostu kertomaan, montako tartuntaa yrityksen työmailla on ollut yhteensä. Se kuitenkin tiedetään, että yksi rypäs löytyi Kalasataman Loisto-pilvenpiirtäjän työmaalta. Siellä tartuntoja oli 7. SRV:n viestinnän mukaan myös yhdellä toisella työmaalla on ollut useampi kuin 1 tartunta, mutta tartunnat ovat olleet yksittäisiä. Rakentaja-lehden muualta saamien tietojen mukaan toinen rypästyömaa voi olla Siltasairaalan työmaa Helsingissä.  

SRV:kin perusti ajoissa koronaryhmän, joka alkoi seurata tilannetta ja tehdä toimenpiteitä yrityksen toiminnan ja työntekijöiden turvaamiseksi jo maaliskuussa. Koronaryhmässä istuu jäseniä kaikista henkilöstöryhmistä.  

– Koronaryhmä kokousti joka päivä maaliskuusta alkaen kesälomakauteen saakka. Nyt kokouksia on ollut hiukan harvemmin, koronaryhmän ja SRV:n työturvallisuutta tukevan turvatiimin jäsen, pääluottamushenkilö Aleksi Auer kertoo.  

– Aluksi olimme täysin julkisen puolen ohjeiden varassa ja niitä tuntui tulevan päivittäin uusia. Vähitellen pystyimme alkamaan soveltaa ohjeita yrityksen toiminnan kannalta järkevällä tavalla, Auer jatkaa.  

SRV:ssäkin lopetettiin kättely, laitettiin ne ihmiset etätöihin, jotka niitä voivat tehdä, rajattiin live-kokousten kokoa ja rakennettiin esimerkiksi perehdytystoimistoon pleksinen ”koppi”, jotta perehdyttäjä olisi turvassa. Sosiaalitiloista otettiin tuoleja pois väkimäärän rajaamiseksi ja etäisyyksien turvaamiseksi ja joillekin työmaille vuokrattiin lisätiloja, kuten telttoja ulkoruokailua varten.  

Silti tauti iski. SRV toteutti Loiston työmaalla joukkotestauksen paikallisten terveysviranomaisten kanssa ja tuli julkisuuteen tartuntojen kanssa.  

– Mielestäni se oli todella suoraselkäistä toimintaa. Siinä kohtaa yrityksen omat ohjeistukset alkoivat olla mallillaan, mutta valvonnan merkitys korostui, Auer sanoo.  

Työmaan sisähisseihin palkattiin hissivahti 2 vuorossa. Vahti varmistaa, että hississä on korkeintaan 4 henkilöä kerralla ja kaikilla on maski naamalla. Ne ulkomaiset työntekijät, joiden täytyy pitää omaehtoista karanteenia, ovat omissa sosiaalitiloissaan, omana ryhmänään ja kulkureitit pyritään pitämään erillään muista.  

– Arjen todellisuudessa ja työmaaolosuhteissa tämä ei aina toimi. Mutta mielestäni toimitaan niin hyvin kuin on mahdollista, Auer sanoo.  

Turvatiimin hengentuote on myös työmailla suoritettava koronakatselmus.  

– Ajatus lähti TR-mittauksesta. Samantyyppinen lista tarkistettavista asioista tehtiin koronaa varten.  Katselmus tehdään jokaisella SRV:n työmaalla kerran viikossa.  

Kierroksella tarkastetaan viestintä, (onko ohjeet näkyvillä), työmaiden koronavirusohjeistuksen ajantasaisuus, työmaaperehdytys, suojamaskien tilanne, henkinen hyvinvointi sekä toimintaohjeet, jos epäillään tartuntaa. Yritys toivoo tällaisten hyvien käytäntöjen leviävän koko alalle. 

– Haluaisin erikseen korostaa henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä. Tämä on ollut monelle todella raskas kevät ja kesä ja siitä pitää voida puhua ääneen. Olin itsekin uupumassa ennen lomia. Joka päivä pelkkää koronaa. Omasta jaksamisesta pitää pystyä puhumaan ääneen töissäkin.


Terveysviranomaisilla rajalliset resurssit  

Kesällä korona levisi rakentajien ahtaissa yhteisasunnoissa. Asuinolosuhteiden valvonta ei kuulu työturvallisuusviranomaisille, vaan aina terveysviranomaisille. Rakentaja-lehti lähestyi asiassa Suomen suurimman kaupungin, Helsingin terveysviranomaista. Kysymyksiin vastasi Helsingin ympäristöterveysyksikön päällikkö Pertti Forss.  

Onko julkisuudessa käyty keskustelu tuonut uusia yhteydenottoja lähettyjen rakennustyöntekijöiden asumisolosuhteista, esimerkiksi ilmiantoja?  

– Tietojeni mukaan emme ole saaneet yhtään yhteydenottoa.  

Kuinka paljon näitä kimppa-asuntoja on Helsingissä tarkastettu epidemian aikana?  

– Ihan aluksi on syytä pitää erillään asunnot ja majoitusliikkeet. Jos kyseessä on asunto, niin niitä koskevat terveydelliset olosuhteet tulevat esille vain, kun käsittelemme meille tehtyjä toimenpidepyyntöjä. Ja ulkomaisten rakennustyöntekijöiden asuntoja koskevia toimenpidepyyntöjä meille ei ole tehty.  

– Jos sitten on kyseessä varsinainen majoitusliike, niin niitä koskee ilmoitusvelvollisuus (terveydensuojelulaki 13 §). Niitä meillä on myös mahdollisuus valvoa sekä toimenpidepyyntöjen perusteella että myös oma-aloitteisesti. Nykyisillä resursseilla mahdollisuudet oma-aloitteeseen valvontaan ovat kuitenkin hyvin rajalliset.  

Minkä tahon ja millä tavoin teihin pitäisi olla yhteydessä, jos on tietoa epähygieenisistä ja puutteellisista asuinolosuhteista?  

– Meihin voi ottaa yhteyttä esim. asukas, rakennuksen omistaja, isännöitsijä – vaihtoehtoja on useita. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi sähköpostilla, soittamalla, kirjeitse – yhteydenoton muodolla ei ole väliä.  

Onko tarkoituksena tiivistää viranomaisyhteistyötä ulkomaalaisen työvoiman asumisolosuhteiden osalta esimerkiksi työsuojeluvalvonnan/mahdollisten muiden viranomaisten kanssa?  

– Sitä sietää harkita. Asuntojen valvonta tapahtuu kuitenkin vain meille tehtyjen toimenpidepyyntöjen perusteella. Ehkä ulkomaisia työntekijöitä voitaisiin nykyistä paremmin valistaa suomalaisen asumisen pelisäännöistä ja myös asuntoja koskevista terveydellisistä vaatimuksista ja että heillä mahdollisuus ottaa yhteyttä, jos he epäilevät asunnossa esiintyvän terveydellisiä epäkohtia. 


Karanteeniasuntoja ja varamiehiä  

Kesällä puhuttivat ulkomaisen työvoiman ”omaehtoisen karanteenin” säännöt sekä mahdollisuudet estää rakentajien ahtaissa kimppa-asunnoissa leviäviä tartuntoja. Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen kommentoi asiaa heinäkuussa:  

– On turha kuvitella, että ulkomaisten työntekijöiden työnantajat hankkisivat asialliset karanteeniin sopivat majoitustilat, Palonen totesi.  

Henkilöstövuokrausyritys Baronalla on kuitenkin yhteistyössä samaan konserniin kuuluvan tilapäistä majoitusta tarjoavan Forenomin kanssa systeemi, jota toivoisi muidenkin matkivan. Yritykset kehittivät karanteeniasunnoista ja sijaistamispalvelusta koostuvan yhteisratkaisun koronatilanteen hallitsemiseksi jo maaliskuussa.  

– Yhteismajoituksissa asuvat työntekijämme alkoivat ilmaista pääluottamusmies Pauli Nousiaiselle huolta siitä, mitä tehdään, jos jollakin todetaan tartunta, Baronan rakentamisen toimialajohtaja Timo Ahola kertoo.  

– Baronallahan on paljon komennusmiehiä töissä eri puolilta Suomea ja lisäksi Virosta. He asuvat yhteismajoituksissa, joissa esimerkiksi keittiö on yhteinen. Pelättiin, että korona voisi levitä sitä kautta, jos jollain on tartunta, Nousiainen kertoo.  

Samaan aikaan myös Baronan asiakasyritys Fira Oy ilmaisi saman huolen. Forenomilla oli keväällä hyvin majoituskapasiteettia tarjolla, joten konsepti saatiin käyntiin nopeasti asiakkaan, yrityksen ja luottamusmiehen yhteispelillä.  

– Kysyntä ei rakentamisen puolella ollut erityisen kovaa. Noin 5 henkilöä käytti karanteenimajoitusta ja heistä useammalla kyse oli vain tartuntaepäilystä, ei tartunnasta, Ahola sanoo.  

Aholan mukaan syksystä ei kuitenkaan kukaan voi tietää ja konsepti pidetään tarjolla pandemian ajan.  

– Koko alaa ajatellen on iso uhka, jos korona lähtisi leviämään työmailla tai majoituksessa, Ahola toteaa.  

Forenomilla majoittuminen onnistuu ilman ihmiskontakteja. Erillistä sisäänkirjautumista ei tarvita, ja suurin osa kohteista toimii tekstiviestitse saapuvilla avainkoodeilla.


Teksti ja kuva: Johanna Hellsten
Juttu on Rakentaja-lehdessä 5/2020, joka ilmestyy 14.8.2020.