Takaisin

Rakennusliiton työvoimaohjelma – arvostusta ammattilaisille

23.6.2020 UutisetKannanotot

 

Rakennusliiton työvoimaohjelma kertoo liiton keinot alan työvoimatarjonnan lisäämiseen. Kun työmailla noudatetaan työehtosopimuksia, työ on turvallista, koulutus on kunnossa ja työntekijöitä arvostetaan, voidaan rakennusalan työvoiman tarve tyydyttää kotimaisella työvoimalla.

Työn rakennuksilla tulee perustua ammattilaisuuteen halvimman hinnan sijaan. Rakennusliiton hallitus hyväksyi työvoimaohjelman kesäkuun kokouksessaan.

Rakennusliitto ry

TYÖVOIMAOHJELMA

Johdanto

Rakennusliiton toiminnan tarkoitus on turvata jäsenille olosuhteet, jotka mahdollistavat jäsenen päätösvallan omasta elämästään. Siksi työympäristön, työehtojen, työllisyyden ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuden tulee olla kestävällä ja kehittyvällä, työntekijöitä syrjimättömällä tasolla.  Sivistyneessä hyvinvointiyhteiskunnassa tämän työelämän turvan ei tule olla kiistanalainen, kulloisenkin palkanmaksajan oikun varassa oleva tavoite, vaan työelämän itsestäänselvyys.

Ala pystyy tähän. Rakennusalalla ei ole tarvetta työehtojen halpamyynnille, koska dumppauksen kyytipoika on laadullisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kelvoton lopputulos. Hyvä työympäristö on kestävän yhteiskunnan perusehto, josta minkään alan ei kuulu olla paitsi. Ammatillinen koulutus tuottaa työkokemuksen myötä ammattilaisen tuottaman laadun ja tehokkuuden, jotka osaltaan takaavat koko yhteiskunnan menestyksen. Kotimaan veronmaksajien työllisyydestä huolehtiminen tuottaa luottamuksen yhteiskuntaan, yhteiseen tekemiseen ja taloudelliseen menestykseen. Se on myös liima, joka pitää yhteiskunnan koossa kriittisinä aikoina. Työllisyyttä pitää tukea aktiivisesti sekä yhteiskunnan että yritysten toimin.

Rakennusliitto haluaa palauttaa rakennusalan arvostetuksi ammattialaksi, joka tuo työpaikan ja turvallisen elämän rakentamisen ammattilaisille. Kun työmailla noudatetaan työehtosopimuksia, työ on turvallista, koulutus on kunnossa ja työntekijöitä arvostetaan, voidaan alan työvoiman tarve tyydyttää kotimaisella työvoimalla.

 

Rakennusala kiinnostavaksi

 

Palkkaus ja työehdot

Rakennusalan työehtosopimustoiminta lähtee täyden palkan periaatteesta. Alalla ei tule käyttää osa-aikatyötä, joka olisi kehnon työn johdon ja järjestelyn ilmaus. Toisaalta määräaikaiset työsuhteet ovat tavallisia. Nollatuntisopimukset ovat kiellettyjä. Niistä on erittäin vähän hyötyä palkanmaksajalle ja paljon vahinkoa työntekijälle, joka nollatyösopimussuhteessa joutuu kantamaan kelvottoman työnjohdon riskin. Toisaalta lomautus- ja yhteistoimintamenettely on useissa urakointialojen työehtosopimuksissa tehty mutkattomaksi. Rakentajien työehtosopimukset suosivat toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita, joiden sisällä lomautusmenettely on helppo. Työehtosopimuksissa ei ole jäykkyyksiä, jotka ajaisivat epätyypillisten työsuhteiden suuntaan.

Lyhyetkään urakat eivät ole ammattilaisille outoja. Olennaista on kohtelun reiluus. OIipa kysymyksessä määräaikainen urakka, vuokratyö tai pitkä työsuhde, rakentaja on oikeutettu hyvään työympäristöön, säälliseen palkkaan ja vapauteen kaikenlaisesta syrjinnästä työpaikalla.

Arvostus

Rakennusalan työt ovat vaativia ammattitöitä. Toivottu lopputulos ei synny pelkästään hankekehittäjän laskurissa, suunnittelijan pöydällä tai valkoisen kypärän sisällä. Laadun tuottaa yhteistyö, jonka olennainen osa on suorittavan työn ammattilainen.

Tätä laatuvaatimusta ja työntekijän kunnia-asiaa romuttaa hankintatoimi, jonka perusajattelu näkyy yhtä kauas kuin urakoitsijan perävalot mutkaisella tiellä. Toisaalta töitä on pilkottu niin, että urakoitsijoilla ja tekijöillä ei ole laatutyön vaatimaa ymmärrystä kokonaisuudesta, eikä myöskään vastuuta lopputuloksesta. Toisaalta ammattilaisuuteen liittyvä kokonaisuuden ymmärrys ja oman työn kehittyvä hallinta vaarantuvat jatkuvassa kilpailutilanteessa, jossa merten takaa tuleva halpaurakointi haastaa työntekijän asemaa ja asiakkaan etua.

Turvallisuus

Työmaiden muuttuvat olosuhteet eivät ole peruste työturvallisuuden laiminlyöntiin. Lopulta ratkaisevaa on se, mitä rakentajayhteisö ajattelee ihmisarvosta. Pohdintaa ei ole viety niin pitkälle, että se vaikuttaisi tarpeeksi työpaikkojen toimintaan. Kokemuksia hyvästä on. Niitä täytyy jakaa. On muistettava periaate: Turvallisuus on luovuttamaton oikeus ja velvollisuus, josta ei ole oikeutta pyristellä irti.

Erityisen haasteen työturvallisuudelle asettavat rakennustyömaiden pitkät alihankintaketjut ja kansainvälisyys. Korkeatasoinen suomalainen työturvallisuuskulttuuri ei pääsääntöisesti ole tuttu ulkomaalaisille yrityksille, niiden työjohdolle ja työntekijöille. Yhteisen kielen puute aiheuttaa konkreettisen ja merkittävän turvallisuusuhkan.

 

Rakennusliiton malli työvoiman tarjontaan

 

Työtä työttömille

Viime vuosikymmenten karvas oppi on, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei pidä päästää valloilleen. Kun työttömyys jatkuu pitkään, ammattitaito rapistuu ja mieliala synkistyy. Innostus työnhakuun vähenee ja loppuu. Ihminen siirtyy tilastoissa piilotyöttömäksi. Riski lopulliseen syrjäytymiseen työmarkkinoilta kasvaa.

Tähän kehityskulkuun ei ole enää varaa. Markkinat eivät hoida työllisyyttä tarpeeksi nopeasti. Tarvitaan siis julkisia investointeja työn kysynnän lisäämiseksi ja kokonaistyöttömyyden vähentämiseksi, mikä viipeellä vähentää myös pitkäaikaistyttömyyttä. Tarvitaan myös määrätietoista ihmisten ammattitaidon kohentamista ja monipuolistamista.  Pohjoismainen yhteiskuntamalli, joka on osoittautunut ihmisten kannalta parhaaksi, edellyttää laajaa osallistumista työhön, koulutukseen ja valmennukseen täysin vastikkeettoman sosiaaliturvan sijasta.

Nuorisoasteen koulutus kuntoon

Osassa toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia on hyvin korkea keskeytysprosentti rakentamisen koulutusohjelmissa. Jopa puolet opiskelijoista keskeyttää opintonsa. Kokemus työmailla on, että ammattiin valmistuvienkin osalta ammatillinen osaamistaso ja muu valmius työelämään vaihtelee liikaa. Tilanne heikentyi voimakkaasti toisen asteen opintouudistuksen yhteydessä 2010-luvun lopulla.

Opetuksen ongelmat ovat monisyisiä: opetus- ja opettajaresurssit ovat riittämättömät ja lähiopetus on niistetty minimiin. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat jäävät heitteille resurssien puutteen vuoksi.

Uusilla tavoilla ammattiin

Myös nuorten osallisuutta lisäävät luontevat toimintamallit kuten mestari–kisälli- tai 2+1-toimintamallit (ammattikoulun ja oppisopimuksen yhdistelmä) on otettava laajasti käyttöön. Näissä on olemassa erinomaisia pilottihankkeita, joita levittämällä on saavutettavissa hyviä tuloksia. Tämä ei onnistu, jos toimiala ei ota vastuuta asiassa.

Tehoa työnvälitykseen

Rakennusliitto palvelee omaa jäsenistöään ja alan työnantajia, myös vuokrafirmoja, kehittämällä edelleen omaa työnvälitystään sekä koulutus- ja valmennustarjontaansa yhteistyökumppaneiden kanssa. Emme väheksy mitään rakennusteollisuuden työtä emmekä väheksy yhtään laillisesti toimivaa työnantajayritystä.

 

Työvoiman liikkuvuus Suomessa

Rakentajat ovat kautta aikojen kulkeneet työmaille pitkänkin matkan päästä. Myös reissutöitä, jotka edellyttävät lyhytaikaista asumista toisella paikkakunnalla, on aina tehty. Silti nykyisin vaikuttaa sitä, että pääkaupunkiseudulle tullaan helpommin Keski-Aasiasta kuin Kainuusta. Ilmiölle on syynsä.

Rakennusliiton mielestä työvoiman liikkuvuutta kotimaan rajojen sisäpuolella on tuettava ja kehitettävä. Myös kohtuuhintaisen vuokra-asumisen mahdollistaminen on etenkin pääkaupunkiseudulla edellytys työvoiman tarjonnan kehittämiselle.


Liikkumisen tuki

Yhteiskunnassa suositaan ilmastoperustein siirtymistä julkiseen liikenteeseen ja mahdollisimman päästöttömään yksityiseen liikenteeseen. Valitettavasti tämä hyvä tavoite on useimpien rakentajien osalta toistaiseksi utopiaa. Syitä on monia: Rakentajan työmaa saattaa olla kymmenien tai jopa satojen kilometrien päässä kotoa. Uusia kohteita rakennetaan paljon alueille, joita julkinen liikenne ei tavoita rakennusvaiheessa. Osa rakentajista joutuu kuljettamaan mukanaan painavia työkaluja.

Polttoaineveron korottaminen kohtelee epäreilusti yhteiskuntamme rakentajia. Yleinen polttoaineveron korotus tulisi kompensoida työmatkavähennyksen yhteydessä rakentajille, joille oma auto on ainoa mahdollinen kulkuneuvo työmatkoilla. Rakentajien osallistuminen ilmastotalkoisiin tulee mahdollistaa tekemällä vähäpäästöiset ajoneuvot houkuttelevaksi vaihtoehdoksi myös pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Ei ruoskalla vaan porkkanalla.

Väliaikaisen asumisen tuki

Suomessa on käytössä työasuntovähennys, jos henkilö joutuu vuokraamaan asunnon toiselta paikkakunnalta työn vuoksi. Vähennys on korkeintaan 450 euroa kuukaudessa.  Tuki on hyvä, mutta pääkaupunkiseudulla riittämätön ja sitä tulisi nostaa vastaamaan alueen vuokratasoa.

Kohtuuhintainen asuminen etenkin pk-seudulla

Valtion ja isojen kaupunkien koko maassa on panostettava tuettuun vuokra-asuntotuotantoon. On rohkeasti pilotoitava ja tuotava Suomeen uusia asumisen muotoja, joista tuoreena esimerkkinä on osuuskuntapohjainen asuminen.

 

Yhteenveto

Rakennusalan työvoiman tarjontaa on mahdollista merkittävästi lisätä kotimaisella työvoimalla. Rakennuksilla on noudatettava rakennusalan työehtosopimuksia ja myös pääurakoitsijoiden ja rakennuttajien on valvottava niiden noudattamista. Tämä on parasta alan maineen kirkastamista.

Työn rakennuksilla tulee perustua ammattilaisuuteen halvimman hinnan sijaan. Rakennustyöhön on monta väylää ja niitä aktiivisesti hyödyntämällä on tuettava alalle tuloa niin aikuisten kuin nuorten osalta. Työvoiman liikkumista kotimaassa on tuettava nykyistä voimakkaammin.

(Hyväksytty Rakennusliiton hallituksen kokouksessa kesäkuussa 2020.)