Kaikkien Rakennusliiton työehtosopimusten yhteiset asiat

Tässä uutisessa kerrotaan kaikkiin Rakennusliiton työehtosopimuksiin 1.5. tulevat muutokset, muun muassa palkankorotukset. Alakohtaiset työehtosopimusmuutokset löydät täältä.

Lisäämme työehtosopimusten pdf-tiedostot liiton verkkosivuille sopimusalojen alle sitä mukaa, kun ne saadaan painosta. Työmaakäyttöön tehdyt TES-lennäkit (keskeisten asioiden alakohtaiset tiivistelmät) löytyvät jo tässä vaiheessa sopimusalasivuilta.

Uutisessa on harmaalla tekstillä Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palosen kommentit asiakohtaisesti. Työehtosopimuskausi alkaa 1.5.2020 ja päättyy 28.2.2022.


Sopimuskorotukset ja palkankorotusten voimaantulo

1.9.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien palkkoja korotetaan 1,6 prosentilla. Taulukkopalkkoja, suorituspalkkoja, rahamääräisiä lisiä ja työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan samalla prosentilla.

1.9.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien palkkoja korotetaan 1,3 prosentilla. Taulukkopalkkoja, suorituspalkkoja, rahamääräisiä lisiä ja työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan samalla prosentilla.

Kimmo Palonen: Korotusten taso noudattelee työmarkkinoille muodostunutta yleistä linjaa. Sopimuskauden aikana palkat nousevat yhteensä 2,9 prosenttia. Sopimuskauden pituus on 22 kuukautta. Useilla muilla aloilla sopimuskausi on 25 kuukautta. Tämän vuoksi korotusprosentit ovat eri aloilla erisuuruisia, mutta kustannusvaikutus on tismalleen samansuuruinen.

Kriisilauseke

Osapuolet sopivat, että mikäli koronaepidemian johdosta aiheutuvien taloudellisten seurausten johdosta työmarkkinoilla toteutetaan yleisiä palkanalennuksia, sopimusehtojen muutoksia, työajan pidennyksiä taikka työajan lyhennysvapaiden vähentämisiä taikka muita työantajien kustannuksia alentavia toimia, Rakennusliitto sitoutuu toteuttamaan vastaavat sopimusmuutokset kaikilla RT:n sopimustoimialoilla.

Kimmo Palonen: Kyse ei missään tapauksessa ole mistään palkanalennusautomaatista. Kriisilauseke laukeaa vain, jos työmarkkinoilla tehdään yleisiä, kaikkia palkansaajia koskevia erityisjärjestelyjä koronakriisin vuoksi.

Tekstimuutokset

Työaika ja tasoittumisjakso

Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäistyöajan tasoittumisjakso on 12 kk.

Kimmo Palonen: Tes-kirjauksella on sovittu tasoittumisjakson pituudeksi 12 kuukautta. Muutos koskee siis tasoittumisjakson pituutta. Edelleen ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista ja ylityöstä korvataan prosenttikorotukset kuten ennenkin.
Ylitöiden enimmäismäärien tarkastelu muuttui uuden työaikalain takia. Varsinaista ylitöiden enimmäismäärää ei enää tarkastella, vaan kyse on absoluuttisen maksimityöajan tarkastelusta ja rajoittamisesta. Lain mukaan työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:a tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.

Kuukausittaisesta palkanmaksusta paikallisesti sopiminen

Paikallisesti voidaan sopia, että varsinainen palkanmaksu tapahtuu kerran kuukaudessa. Tällöin työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada palkkapäivien puolivälissä ennakkopalkka säännöllistä työaikaa vastaavilta työtunneilta. Määräys ei koske niitä toimialoja, joilla on jo kirjaus kuukausittaisesta palkanmaksusta.

Kimmo Palonen: Oleellista on se, että voidaan sopia. Pakkoa ei siis ole. Vaikka kuukausittaisesta palkanmaksusta sovittaisiinkin, on työntekijällä oikeus pyynnöstä saada palkkaa 2 viikon välein.

Tuottavuuskokeilujen jatkaminen

Osapuolet sopivat tuottavuuskokeilujen jatkamisesta myöhemmin sovittavalla tavalla. Osapuolet sitoutuvat osallistumaan yhteiseen projektiin, jonka tavoitteena on selvittää keinoja alan tuottavuuden parantamiseksi.

Sähköinen kulunvalvonta ja palkanmaksu urakointialoilla

Päätoteuttaja on velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot verohallinnolle. Kulunvalvonta- ja seurantatietojen käytöstä työntekijöiden palkanmaksuun ovat Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto sopineet seuraavaa:

Järjestelmän käyttöönoton ja sen mahdollistamien työaikajoustojen käyttöönoton kannalta osapuolet suosittelevat, että päätoteuttajat luovuttaisivat hallinnassaan olevat aliurakoitsijoiden ja sivu-urakoitsijoiden työntekijöiden kulunvalvontatiedot/työajan seurantatiedot aliurakoitsijoille ja sivu-urakoitsijoille näiden työntekijöitä koskien.

a) Työnantaja voi yhteistoimintalakia noudattaen järjestää työajan seurannan käyttämällä kulunvalvontaan tai kulunseurantaan soveltuvia laitteita/teknisiä ratkaisuja. Mikäli yrityksen ei kokonsa puolesta tarvitse noudattaa YT-lakia, on käyttöönotosta keskusteltava luottamusmiehen tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa. Työntekijän omaa puhelinta ei ole mahdollista käyttää ilman työntekijän suostumusta. Käytöstä aiheutuvista kuluista vastaa työnantaja.

b) Rakennusteollisuus RT:n jäsenyhdistyksiin järjestäytyneissä yrityksissä voidaan kulunvalvonnasta ja kulunseurannasta saatavia tulo- ja lähtöaikoja käyttää palkanmaksun perusteena. Järjestelmää käyttöön otettaessa on keskusteltava luottamusmiehen tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa ja yksilöitävä menettelytavat vikatilanteessa, käytännöt työajan ylitysten ja alitusten osalta sekä menettelyistä suorituspalkkauksessa. Kaikille kulunvalvonnan ja kulunseurannan piirissä oleville työntekijöille on järjestettävä tietojensa tarkistamiseen yksinkertainen ja viivytyksetön keino.

c) Kulunseurantatietoja ei saa käyttää epäasiallisiin tarkoituksiin, eikä seurantaa saa käyttää työntekijän työsuorituksen eikä henkilön jatkuvaan seurantaan. Laitteisiin ja koneisiin yhdistetty jatkuva kulunseuranta on kuitenkin mahdollista.

d) Järjestelmän käyttöönotossa ja käytössä noudatetaan EU:n tietosuoja-asetusta sekä tietosuojavaltuutetun ohjeita koskien yksityisyyden suojaa työelämässä.

Rakennustuoteteollisuuden osalta menettelystä sovitaan alakohtaisesti.

Kimmo Palonen: Vanha tes-suositus, jonka mukaan kulunvalvontatietoja ei voinut sellaisenaan käyttää palkanmaksun perusteena, menetti merkityksensä. Erimielisyystilanteessa kulunvalvontatiedolla on ratkaiseva merkitys, jos kyse ei ole laiteviasta tai vastaavasta tilanteesta. Käytännössä siis vanhasta tes-suosituksesta huolimatta kulunvalvontadata on vahva näyttö esimerkiksi oikeusistuimissa.

Työnantajalla on oikeus ja velvollisuuskin valvoa työaikojen noudattamista. Tällä uudella kirjauksella rakennusalojen työnantajaliittojen jäsenyritykset voivat käyttää sähköisestä kulunvalvonnasta saatavia tulo- ja lähtöaikoja palkanmaksun perusteena. Tämä on ollut jo arkipäivää monissa yrityksissä aiemminkin.

Ennen järjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee keskustella luottamusmiehen tai sen puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa ja yksilöidä mitä tehdään vikatilanteissa ja kuinka menetellään lyhyissä työajan alitus- tai ylitystilanteissa. Työntekijällä on aina oikeus tietojensa tarkistamiseen.

Työntekijää ei saa seurata jatkuvasti, vaan kyse on ainoastaan tulo- ja lähtöaikojen käyttämisestä palkanmaksun perusteena. Työntekijän omistuksessa olevia laitteita ei voi käyttää ilman työntekijän suostumusta ja tällöinkin työnantaja vastaa käytöstä aiheutuvista kustannuksista.

Terveystarkastukset

Kvartsipölylle altistumisen johdosta ASA-rekisteriin merkittyjen henkilöiden osalta säännöllisten määräaikaisten terveystarkastusten välit määrittelee työterveyshuollon ammattihenkilö. Määräaikaistarkastus on toistettava 1–3 vuoden välein, ellei erityisestä syystä työterveyslääkäri muuta edellytä.

Kimmo Palonen: Kvartsipöly on luokiteltu syövälle altistavaksi aineeksi. ASA-rekisteriin (ASA = ammatissa syöpään altistuminen) tulee ilmoittaa ne työtunnit, joina työntekijä on kvartsipölylle tai muulle syöpää aiheuttavalle aineelle altistunut.

Ensisijaista on aina työntekijän suojaus eri menetelmin. Työntekijän suojeleminen esimerkiksi kvartsipölyltä on aina työnantajan vastuulla. Määräyksen tarkoitus on, että mahdollisesti kvartsipölylle altistuneet työntekijät pääsevät työterveyshuollon arvion mukaan riittävän usein kontrollikäynneille.

Koeaika

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantaja on ilmoitettava koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Kimmo Palonen: Jos työntekijä on koeajan aikana edellä mainituista syistä poissa työstä 30 kalenteripäivää, voidaan koeaikaa jatkaa kuukaudella. Määräys tulee suoraan työsopimuslaista eikä heikennä työntekijän asemaa, koska useimmiten pitkä sairauspoissaolo koeaikana johtaa koeaikapurkuun. Todennäköisesti määräys vähentää koeaikapurkuja näissä tilanteissa.

Yli 55-vuotiaille palkaton vapaa

55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä on oikeus ylimääräiseen viiden arkipäivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen. Vapaan ajankohdasta sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä. Työnantaja päättää vapaan ajankohdasta kuultuaan työntekijää. Vapaa on työssäoloajan veroista aikaa.

Kimmo Palonen: Työssäoloajan veroisella ajalla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi vuosiloma kertyy vapaan ajalta, vaikka töissä ei olla eikä palkkaa makseta. Kyse on oikeudesta pitää ylimääräinen vapaa.

Adoptio

Milloin työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä vastaavan pituinen palkallinen äitiys- tai isyysvapaaseen rinnastettava vapaa. Tämä ei koske perheen sisäistä adoptiota.

Kimmo Palonen: Perheen sisäisellä adoptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa samassa taloudessa jo asuva lapsi adoptoidaan.

Työpaikkaohjaajat

Aikaisempi suositus koulutukseen osallistumisesta pidetään voimassa.

Kimmo Palonen: Rakennusliitto järjestää työpaikkaohjaajien koulutustilaisuuksia. Rakennusteollisuus RT suosittelee, että sen jäsenyritykset sopivat työpaikkaohjaajaksi halukkaiden työntekijöidensä kanssa koulutuksiin osallistumisesta ja maksavat koulutusajalta palkan.

Lääkärintarkastukset

Lisätään työehtosopimusten lääkärissä käyntejä koskevaan listaan: Naisten rintasyöpäseulonta sekä kohdun kaulaosan syövän seulonta.

Kimmo Palonen: Työntekijällä on oikeus palkallisena työaikana osallistua edellä mainittuihin seulontoihin.

UTS-sopimus

Lisätään UTS-sopimuksen työvoiman vuokrausta koskevaan lukuun teksti:
Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työehtosopimukseen perustuvat vähimmäisehdot määräytyvät työsopimuslain 2. luvun 9§:n 1. momentin mukaisesti. Käyttäjäyritysten tulee vastata siitä, että vuokratyöntekijän työolot työmailla ovat tasa-arvoiset yrityksen omien työntekijöiden kanssa. Työmaaperehdytys, työmaan turvallisuuskäytäntöjen ohjeistus ja valvonta, työnjohdon toteuttama opastus sekä sosiaalitilojen käyttö ja saatavuus on järjestettävä tasapuolisesti työmaan kaikille työntekijöille.

Kimmo Palonen: Asia ei ole uusi, mutta sitäkin tärkeämpi. Kaikkia pitää kohdella yhdenvertaisesti, samoin säännöin.

Harjoittelijat ja opiskelijat

Kimmo Palonen: Vanha koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva ohje on voimassa sopimuskauden ajan. Nuorille tarkoitettu Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma saa myös jatkoa. Kesäharjoittelijoille maksetaan kertakaikkisena palkkana 360 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kerääntyneen lomakorvauksen. Jos tutustumisjakso on kolme tai neljä viikkoa, maksetaan kertakaikkisena palkkana 540 euroa tai 720 euroa.