Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.

17.12.2019 Uutiset

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Rakentamisen työehtosopimusaloilla erityistä huomiota tulee kiinnittää työaikapankkiin, työaikoihin ja yötyön muuttuviin määräyksiin.

Työaikapankki

Uudessa laissa säädetään työaikapankista. Sen käyttöönotosta voidaan sopia riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankkiin voidaan siirtää lakiin tai sopimukseen perustuvia rahamääräisiä etuuksia sen jälkeen, kun ne ensin on muutettu aikamääräisiksi. Esimerkiksi ylitöiden korotusosat tulee huomioida täysimääräisesti ajaksi muuttaessa. Säännöllisen työajan palkkaa, kulukorvauksia, korvausluonteisia saatavia ja erääntyneitä saatavia ei saa siirtää työaikapankkiin.

Työaikapankin käytöstä ja sen periaatteista sovitaan kirjallisesti. Pakko ei ole sopia. Sopijana on työntekijöiden luottamusmies tai jos sellaista ei ole valittu, muu työntekijöiden edustaja. Vaikka sopimus työaikapankista työpaikalla tehtäisiin, on siihen osallistuminen jokaisen työntekijän kohdalta vapaaehtoista. Mitään pakkoa pankin käyttöön ei ole. Työntekijän suostumus erien siirtämiseen työaikapankkiin vaaditaan aina ja voidaan antaa vain lyhyehköksi määrätyksi määräajaksi kerrallaan.

Työaikapankkiin säästettyä vapaata voi käyttää kahdella tavalla: 1. Pankkiin siirrettyä palkallista vapaa-aikaa pitämällä tai 2. Jos työnantaja määrää vapaan ajankohdan, työntekijä voi vapaan sijasta ottaa korvauksen rahana.

Oleellista on huomioida, että lomautustilanteessa pankista 2 kk:n aikana maksettu rahapalkka jaksotetaan johtuen työttömyysturvan lainsäädännöstä. Käytännössä jos saat esim. viikon palkkaa vastaavan rahasumman pankista, työttömyyskorvausta ei voi saada omavastuupäiviltä eikä sitä seuraavalta viikolta.

Enimmäistyöaika

Vanhan työaikalain ylitöitä koskevat enimmäistuntimäärät poistuvat kokonaan. Tilalle tulee kaikkea työaikaa koskeva enimmäismäärä. Kyse on siis absoluuttisesta maksimityöajasta sisältäen kaikki työtunnit. Uuden lain mukaan työntekijän työaika, ylityö mukaan lukien, ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Liittojen välisellä työehtosopimuksella on mahdollista pidentää tasoittumisjakson pituutta maksimissaan 12 kuukauteen.

Yötyö

Isoin muutos yötyön säädöksiin koskee peräkkäisten yövuorojen enimmäismäärää. Lain mukaan työntekijällä saa teettää peräkkäin enintään viisi työvuoroa yötyötä. Säännös poikkeaa vanhan lain säännöksestä, koska siinä sallittiin seitsemän peräkkäistä yövuoroa Viiden peräkkäisen yövuoron lisäksi työnantaja saa kuitenkin poikkeuksellisesti teettää enintään kaksi yövuoroa työntekijän kumpaakin kertaa varten antamalla suostumuksella. Aluehallintovirastolta haettavien poikkeuslupien tarve kuitenkin vähenee uuden työaikalain myötä.

Siirtymäsäännös

Vanhan työaikalain säädöksiä saa soveltaa työehtosopimuskauden päättymiseen, rakennusaloilla 30.4.2020 saakka. Siirtyminen ylitöiden enimmäismäärän seurannasta enimmäistyöajan seurantaan voi aiheuttaa hankaluuksia. Tästä syystä ylitöiden seuranta voidaan toteuttaa vanhan lain mukaisesti 31.12.2020 asti.

Näistä ja muistakin työaikalain muutoksista löytyy tarkempaa tietoa työaikalaista.

Enimmäistyöaika ja säännöllinen työaika

Laskennallisesti ylitöitä voidaan jatkossa teettää 54 tuntia enemmän vuodessa (48 vkoa x 48/vko).
48 tunnin enimmäistyöaika sisältää kaikki tehdyt työtunnit, eli säännöllisen työajan, lisätyön, ylityön, hätätyön, aloittamis- ja lopettamistyön.
Enimmäistyöaika ei saa ylittää 48 tuntia viikossa neljän tai TES:lla pidemmäksi sovitun tarkastelujakson aikana. On siis edelleen mahdollista, että yksittäinen työviikko ylittää 48 tuntia.
Enimmäistyöajan seurannalla ei ole vaikutusta ylityökorvausten määräytymiseen.
Enimmäistyöaika ei vaikuta TES:lla sovitun säännöllisen työajan pituuteen.
Säännöllinen työaika on edelleen enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Paikallisen sopimisen mahdollisuudesta on erikseen säädetty TES:ssa.

Työaikapankki ja työttömyysturva

Kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai lomautuksen aikana työaikapankista maksettu rahakorvaus jaksotetaan ja se estää työttömyysetuuden saamisen vastaavalta ajalta. Rahakorvauksella tarkoitetaan tässä pankista nostettua korvausta, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Myös työaikapankkivapaa jaksotetaan, mikäli se pidetään lomautuksen aikana.

Mikäli kyseessä on osa-aikainen lomautus tai osa-aikainen työ, on työntekijällä mahdollisuus saada soviteltua työttömyysetuutta. Tällöin kuitenkin työaikana huomioidaan työaikapankkiin säästetty ja sieltä nostettu työaika.

Päivärahan perusteena olevana palkan määränä ei huomioida työaikapankissa olevia säästöjä eikä sieltä nostettua rahakorvausta.

Teksti: varapuheenjohtaja Kimmo Palonen. Teksti on julkaistu Rakentaja-lehdessä 12/2019.