Asbestilainsäädäntö muuttuu vuodenvaihteessa - Rakennusliitto

Takaisin

Asbestilainsäädäntö muuttuu vuodenvaihteessa

Uusi asbestilainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2016 alussa. Nykyinen asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvataan uudella lailla (684/2015) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista ja valtioneuvoston asetuksella (798/2015) asbestityön turvallisuudes­ta. Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyön­tekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät määräykset.

Nykyiset asbestipurkutyövaltuutukset ovat edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen. Uudet asbestipurkutyöluvat myönnetään määräaikaisiksi tai toistaiseksi voimassa oleviksi. Lupamenettelyn yhteydessä selvitetään hakijan oikeuskelpoisuus ja että hakijalla on käytettävissä asbestipurkuun tarvittavat koneet ja laitteet sekä vankkarakenteiset huoltotilat.

Asbestipurkutyön työmenetelmiin on lisätty julkisivupinnoitteen poisto märkähiekkapuhalluksella. Menetelmä sisältyy siten asbes­tipurkutyöluvan piiriin, eikä tälle menetelmälle myönnetä erikseen poikkeuslupia. Asbestisementtituotteiden käsittely kuten asbesti­pitoisten seinä- ja kattolevyjen purku ulkotiloissa on jatkossa aina asbestipurkutyöluvan edellyttämää työtä.

Asbestipurkutyöntekijän pätevyysvaatimuksena on ammattitutkinto tai sen soveltuva osa. Ennen vuotta 2011 saatu asbestipurkutyön­tekijän koulutus on edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulosta. Tämän jälkeen työntekijällä on oltava suoritettuna ammat­titutkinto.

Lupaviranomaisena
Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn
työsuojelun vastuualue

 

Uuden lain mukaan lupaviranomainen pitää rekisteriä asbestipurku­työluvista ja pätevistä työntekijöistä. Työntekijän kohdalla asbesti­työn suorittaminen edellyttää rekisteröitymistä. Lupaviranomaisena toimii Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue.

Asetuksella säädetään asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbes­tipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden sekä hen­kilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia. Asbestikartoituksen osalta ei nykyinen käytäntö, missä rakenteiden asbestipitoisuutta ei tutkita ja kaikki purkutyöt tilataan asbestipurkutyönä, ole hyväksyt­tävä. Purettavien materiaalien asbestipitoisuus on aina selvitettävä. Asbestikartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä. Kartoitus on dokumentoitava ja liitettävä rakennuttajan turvallisuus­asiakirjaan.

Asbestipurkutyöstä on jatkossakin tehtävä työsuojeluviranomaiselle ennakkoilmoitus, mihin on merkittävä muun muassa tiedot purku­työtä tekevistä työntekijöistä ja terveystarkastuksien voimassaolos­ta. Ilmoitusta on täydennettävä, jos asbestipurkutyötä tekemään tulee muu kuin ennalta ilmoitettu työntekijä.

Purkutyöstä on lisäksi tehtävä kirjallinen turvallisuussuunnitelma, missä esitetään työn ja työympäristön turvallisuuden varmistami­seksi tehtävät toimenpiteet. Suunnitelma on annettava tiedoksi työntekijöille sekä työnvaikutuspiirissä oleville. Yhteisellä raken­nustyömaalla suunnitelma on käsiteltävä päätoteuttajan kanssa.

Asbestityön toteuttamista varten on työnantajan nimettävä työnjohtaja, jonka tehtävänä on seurata työn toteutumista turval­lisuussuunnitelman mukaisesti. Työnjohtajalla on oltava riittävät valtuudet tehdä tarvittaessa turvallisen purkutyön edellyttämiä päätöksiä.

Osastointimenetelmää käytettäessä on altistumisalue asbesti­pölyn leviämisen estämiseksi erotettava ilmastollisesti muusta työympäristöstä vähintään viiden ja krokidoliittia purettaessa vähintään kymmenen pascalin paine-erolla. Paine-eron pysy­vyyttä on seurattava laitteella, joka rekisteröi ja hälyttää paineen vaihteluista.

Asbestipurkutyöalueen puhtauden varmistamisen ja tilojen jatkokäytön turvallisuuden vuoksi on purkutyön jälkeen ennen osastoinnin purkamista ilmapitoisuusmittauksella todettava, ettei puhtaan ilman raja-arvo 0,01 k/cm³ asbestin osalta ylity.

Ilmastollisesti erotetussa purkutilassa on aina käytettävä puhallin­käyttöistä kokonaamaria ja krokidoliitin purkutyössä on käytössä oltava hengityssuojain, jossa kasvo-osa on kokonaamari ja jossa hengitysilma tuotetaan paineilmalaitteella.

Hengityksensuojainten toimintakunnon varmistamiseksi on suo­jaimen tiiviys varmistettava jokaisen työntekijän osalta suojaimen sisäpuolelta hengitysilmasta tehtävällä testillä vähintään kerran vuodessa. Mittaus on suoritettava asbestipurkutyön yhteydessä.

Työvälineet on pidettävä säännöllisellä huollolla ja kunnossapidol­la turvallisina. Työvälineet on puhdistettava käytön jälkeen ennen uudelleen käyttöön ottamista. Ilmankäsittelylaitteiden huoltokirjaan on merkittävä tehdyt huollot ja muut toimenpiteet.

Uuden lainsäädännön tavoitteena on selkeyttää asbestityöhön liittyvää lupamenettelyä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden ja henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia.

Lähde: Aluehallintoviraston tiedote, Aluehallintovirasto – työsuojelun vastuualue

Asbestityöhön liittyvät rekisteröinti- ja lupalomakkeet
löytyvät
työsuojelu.fi-sivustolta.

Asbesti on salakavala

Asbestilla tarkoitetaan kuitumaisia silikaattimineraaleja, joille on yhteistä hyvä mekaaninen ja kemiallinen kestävyys sekä pölyävyys käsiteltäessä.

Asbesti aiheuttaa syöpää. Asbestikuidut läpäisevät pienuutensa vuoksi hengityselinten suojamekanismit ja varastoituvat keuhkoihin pysyvästi. Mitä enemmän asbestille altistuu, sitä suurempi riski on sairastua syöpään. Altistuminen asbestille aiheuttaa oireilua yleensä vasta kymmenien vuosien (20-30 vuotta) kuluttua altistumisesta.