Puuliitto ja Rakennusliitto hallitukselle: Energiaremontit tuovat työpaikkoja - Rakennusliitto

Takaisin

Puuliitto ja Rakennusliitto hallitukselle: Energiaremontit tuovat työpaikkoja

Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla voidaan Puuliiton ja Rakennusliiton mielestä lisätä merkittävästi kasvua ja työllisyyttä. Liittojen puheenjohtajat Sakari Lepola ja Matti Harjuniemi kävivät esittämässä tätä koskevan ehdotuksen asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurulle.

 Laajamittaisten energiaremonttien avulla voidaan saavuttaa pysyviä säästöjä energiakustannuksissa, parantaa asumisen laatua ja luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Samalla keinolla voidaan myös kasvattaa Suomen energiaomavaraisuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, joista jopa 38 prosenttia on peräisin rakennuksista.

 Rakennusliiton ja Puuliiton yhteinen ydinviesti hallituksen ensi torstaina kokoontuvalle kehysriihelle on, että Suomen kipeästi kaipaama kasvun ja työllisyyden vahvistaminen voidaan yhdistää vuoden 2012 lopulla voimaan tulleen energiatehokkuusdirektiiviin toimeenpanoon, mikä edellyttää Suomelta rakennusten energiaremonttien edistämistä.

 Puuliiton ja Rakennusliiton yhteisen kannan mukaan Suomen pitää ottaa oppia Saksan menestyksekkäästä energiasaneerausohjelmasta, jonka avulla on vuosittain vähennetty hiilidioksidipäästöjä noin miljoona tonnia, remontoitu noin 300 000 asuntoa ja työllistetty yli 200 000 työntekijää. Saksan ohjelmassa keskeinen rooli on valtiollisella KfW-pankilla, joka yhteistyössä liikepankkien kanssa myöntää korkotuettuja lainoja ja avustuksia rakennusten omistajille. Sijoitukset ovat olleet julkisen sektorin näkökulmasta erittäin kannattavia, vaikka lainojen tukiehdot ovat olleet varsin houkuttelevia verrattuna Suomessa ARA:n myöntämiin lainoihin. Eräiden arvioiden mukaan Saksan julkinen sektori on saanut jokaisesta sijoittamastaan eurosta takaisin jopa 4-5 euroa, kun verotulot ovat kasvaneet ja säästöjä on syntynyt muun muassa alhaisemman työttömyyden seurauksena.

 Kun Suomen valtio sitoutuu alentamaan energiaremonttien kustannuksia täkäläisiin oloihin sovelletun Saksan mallin avulla, voi se kattaa järjestelmän lyhyen tähtäimen kustannukset kiristämällä niiden rakennusten omistajien verotusta, jotka eivät käytä hyväkseen uusia korjausrakentamisen mahdollisuuksia. Toisaalta rakennustuotteita voitaisiin alkaa verottaa niiden elinkaarianalyysin mukaisen energiatehokkuuden perusteella, mikä ohjaisi kulutusta kohti vihreitä ratkaisuja, mistä esimerkkinä ovat hiiltä varastoivat rakennuspuusepäntuotteet. Energiaremonttien tukiehdot pitäisi tehdä erityisen houkutteleviksi sosiaalisen asumisen rakennuskannalle ja pienituloisille asunnonomistajille.

 Energiatehokkaan rakentamisen yleistyminen edellyttää liittojen mukaan panostuksia laadun varmistamiseen. Tämän saavuttamiseksi on palvelujen tuottajien pätevyyden toteamisjärjestelmät laajennettava koskemaan myös energiakorjausrakentamista. Käytännön keinona pitää valtion korkotukilainojen käyttämiseen yhdistää vaatimus sekä työntekijöiden että urakoitsijoiden pätevyyden osoittamisesta, jotta urakat toteutetaan laadukkaasti ja ilman harmaan talouden väliintuloa. Samanaikaisesti on lisättävä energiatehokkaan rakentamisen koulutusta ja alan tutkimusta.