Työterveyshuolto

Työterveyshuollon sisältö 

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät: 

• työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla 
• työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset 
• toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä
• neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä 
• työkykyä ylläpitävä toimintaan osallistumien 
• työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus 
• työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuranta, työssä selviytymisen edistäminen, kuntoutusneuvonta sekä kuntoutukseen ohjaaminen. 

Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä työntekijöiden sairaanhoitoa. Työnantaja voi sopia palvelun tuottajien kanssa lakisääteistä laajemmista palveluista kuten yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, erikoislääkäri- ja laboratoriopalveluista sekä ikäkausitarkastuksista tai muusta terveydenhoidosta. Yritysten työterveyshuollon laajuus ja sisältö pitää olla sama kaikille yrityksen henkilöstöryhmille. 

Sairaanhoito 

Sairaanhoitopalvelujen tarjoaminen henkilöstölle on vapaaehtoista. Mikäli työnantaja liittää sairaanhoitopalvelut osaksi työterveyshuoltoa, palvelujen sisältö ja laajuus sovitaan tarkasti: onko sairaanhoito yleislääkäritasoinen vai kuuluuko siihen myös terveydentilan selvittämiseen tarvittavat erikoislääkärikonsultaatiot, mitä tutkimuksia sairaanhoitoon sisältyy ja niin edelleen. Sairaanhoitopalvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti kaikille työntekijöille. 

Sairaanhoidon sisällyttäminen työterveyshuoltopalveluihin auttaa työnantajaa sairauspoissaolojen seurannassa, helpottaa työkyvyn tukitoimien käynnistämistä mahdollisimman varhain ja parantaa työterveyshuollon mahdollisuutta tukea työhön paluuta. 

Tehokas ja työterveyteen painottunut sairaanhoito yhdessä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kanssa edistää henkilöstön hyvinvointia työpaikalla. 

Terveys­tarkastukset 

Työntekijöiden terveydentilan seuranta toteutetaan pääasiassa terveystarkastusten avulla. 

Terveystarkastuksella tarkoitetaan yksilön, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden ennalta suunniteltua tapaamista, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta. 

Terveystarkastuksia on kahdenlaisia. Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat altisteisiin, joista on todettu olevan erityistä haittaa terveydelle. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu, pöly ja jotkut kemikaalit. Lakisääteisten terveystarkastusten tarve ja kohderyhmä perustuvat työpaikkaselvityksen tuloksiin ja johtopäätöksiin. 

Lisäksi voidaan järjestää vapaaehtoisia terveystarkastuksia. Vapaaehtoiset terveystarkastukset perustuvat työnantajan ja työterveyshuollon sopimukseen esimerkiksi tiettyjen ikäluokkien tai ammattiryhmien tarkastamisesta. 

Terveystarkastusten tavoitteet voivat liittyä työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen, työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisemiseen tai toimivan työyhteisön sekä turvallisen ja terveellisen työympäristön kehittämiseen. 

Terveystarkastukset ovat osa jatkuvaa työssä selviytymisen seurantaa, ja niissä toteutetaan työntekijöiden neuvontaa ja ohjausta. Terveystarkastuksilla voidaan tukea myös päihdeongelmien ehkäisyä, varhaista tunnistusta sekä hoidon tai tuen piiriin ohjaamista. 

Työhöntulotarkastus 

Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työntekijän tai muun henkilön, jonka työhön sovelletaan työturvallisuuslakia terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä siten kuin valtioneuvoston asetuksessa säädetään.

Rakennusaloilla työntekijät altistuvat esimerkiksi melulle, tärinälle, tavallisuudesta poikkeaville lämpötiloille, suojauskemikaaleille, hartseille, epoksiyhdisteille, pölylle, kvartsille, asbestille ja muille silikaattikuiduille, orgaanisille pölyille sekä sienten ja homeen itiöille. 

Tämän takia työsuhteen alussa täytyy esittää voimassa oleva työterveyskortti tai työntekijälle on kustannettava työhöntulotarkastus. 

Työterveyshuolto­sopimus 

Työterveyshuoltosopimus on työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen sopimus, jossa sovitaan työterveyshuollon

• yleiset järjestelyt (vastaanottojen sijainti, aukioloajat, maantieteelliset järjestelyt ja alihankkijat)
• palveluiden sisältö ja laajuus
• sopimuksen kesto.

Palveluiden laajuus tarkoittaa yleensä sitä, että ovatko sovittavat palvelut lakisääteisiä vai sisältyykö sopimukseen myös vapaaehtoisia yleislääkäri- tai erikoislääkäritasoista sairaanhoitoa. Lakisääteinen työterveyshuoltosopimus on oltava työntekijöiden nähtävänä.

Työpaikkaselvitys 

Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. 

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan

• työpaikan altisteet
• työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus
• työjärjestelyt
• tapaturma- ja väkivaltavaarat
• ensiapuvalmius. 

Työpaikkaselvitystä varten työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan tietoja, kuten henkilöstön ikärakennetta, sairauspoissaolotietoja, tapaturmatietoja ja työprosesseja, työmenetelmiä ja työaikoja. 

Työterveyshenkilöstö suorittaa työpaikkakäyntejä, joilla arvioidaan ja tarvittaessa mitataan työpaikan terveydellisiä vaaroja. Lisäksi kyselyillä ja kartoituksilla selvitetään työilmapiiri- ja kuormitustekijöitä. 

Työturvallisuuslain mukainen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi sekä dokumentointi ovat työnantajan vastuulla. Työpaikkaselvityksen liittäminen vaarojenarviointimenettelyyn on perusteltua. 

Työterveyshuollon toiminta­suunnitelma 

Työpaikkaselvityksen perusteella laaditaan kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain. Se perustuu työpaikan olosuhteiden selvittämiseen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointiin sekä työpaikan omaan riskien arviointiin ja siihen kirjataan työpaikan tarpeet ja toiminnan tavoitteet työterveyshuollolle sekä toteutettavat työterveyshuollon toimenpiteet. 

Toimintasuunnitelman sisällön tulee olla henkilöstön nähtävissä ja toimintasuunnitelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai yhteistyötoimikunnassa. 

Työpaikka­yhteistyö 

Työterveyshuollon keskeinen yhteistyöelin työpaikalla on työsuojeluorganisaatio. Olennaisen tärkeää on myös yhteistyö ja hyvä tiedonkulku työpaikan johdon, esimiesten ja työterveyshuollon välillä. Sen takia onkin tärkeää, että työterveyshuollon edustajat osallistuvat työsuojelutoimikunnan kokouksiin tai muuhun yhteistoimintaorganisaatioon. 

Työterveyshuollon suorittamilla työpaikkaselvityksiin liittyvillä työpaikkakäynneillä ja muilla työpaikkakäynneillä tulee läsnä olla työterveyshenkilöstön ohella työpaikan esimies, työsuojelupäällikkö sekä työsuojeluvaltuutettu, -varavaltuutettu tai -asiamies. 

Työpaikkaselvityksiä sekä työoloihin liittyviä mittauksia ja kartoituksia tehtäessä käytetään hyväksi työsuojeluhenkilöstön asiantuntemusta työoloista. 

Työterveyshuolto­lainsäädännön noudattamisen valvonta 

Työterveyshuollon valvonta kuuluu sekä työsuojeluviranomaisille että terveydenhuoltoviranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriölle ja lääninhallituksille kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja työterveyshuollon lääketieteellisen sisällön valvonta. Työsuojeluviranomaisten velvollisuus on valvoa, että työnantaja on järjestänyt työterveyshuoltolain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset työterveyshuoltopalvelut.