Lomat ja vapaat

Tältä sivulta löydät lisätietoa vuosilomasta, työajan lyhennysvapaista, arkipyhävapaista, perhevapaista, 55 vuotta täyttäneiden palkattomasta vapaasta ja opintovapaasta.

Vuosiloma

Työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy vuosilomalain mukaan. Vuosilomapäivien kertymä lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4.–31.3. Jos työsuhde on 31.3. kestänyt alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut keskeytymättä vuoden, on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta.

Lomakorvaus

Jos työsuhteesi päättyy, sinulla on oikeus saada lomakorvausta pitämättä jääneestä lomasta tai vapaasta.

Vuosilomalla sairastuminen

Jos sairastut ennen sovittua vuosilomaasi tai vuosilomalla ollessasi, sinulla on vuosilomalain mukaan oikeus pyynnöstäsi saada siirrettyä vuosilomaasi. Jos sairastut vuosiloman aikana, loman siirtoon on oikeus 0–6 omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivien määrä riippuu sinulle kertyneen vuosiloman määrästä: Omavastuupäiviä ei ole, jos lomaa on kertynyt enintään 24 päivää eli 4 viikkoa. Jos lomaa on kertynyt yli 24 päivää, ovat omavastuupäiviä kaikki 24 päivää ylittävät päivät. Enimmillään omavastuupäiviä voi olla 6 silloin, kun työntekijälle on kertynyt täydet 30 päivää eli 5 viikkoa lomaa.

Vuosilomalain mukaiset lisävapaapäivät

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä.

Talotekniikka-alalla työntekijälle maksetaan lisävapaapäiviltä korvaus keskituntiansiolla laskettuna.

Lomapalkka ja lomaraha

Arkipyhävapaat

55 vuotta täyttäneiden palkaton vapaa

55 vuotta täyttäneillä rakennusalan työntekijöillä on oikeus ylimääräiseen 5 arkipäivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen, joka kerryttää vuosilomaa.

Perhevapaat

Perhevapaat uudistuivat 1.8.2022. Uudistus koskee niitä perheitä, joissa syntyvän lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen ja niitä adoptioperheitä, joissa lapsi on otettu hoitoon aikaisintaan 31.7.2022.

Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus saada raskausvapaata yhteensä 40 arkipäivää ennen lapsen syntymää. Raskausvapaa on yhdenjaksoinen vapaa, joka alkaa pääsääntöisesti 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen aloitusaikaa.

Jos työntehtävät tai työolot vaarantavat raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveyttä, eikä vaaraa voida poistaa tai työntekijää siirtää muihin tehtäviin raskauden ajaksi, työntekijällä on oikeus erityisraskausvapaaseen. Tällaisia työoloja voivat olla esimerkiksi liuottimille, kvartsipölylle, kovapuupölylle ja muille syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuminen tai maanalainen kaivostyö.

Oikeus vanhempainvapaaseen on lapsen vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja. Vanhempainvapaata on yhteensä 320 arkipäivää. Jos vanhempia on kaksi, molemmilla vanhemmilla on käytettävänään 160 arkipäivää. Halutessaan vanhempi voi luovuttaa omasta 160 arkipäivän kiintiöstään enintään 63 päivää lapsen toiselle vanhemmalle, huoltajalle, omalle puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle.

Lue lisää perhevapaista (työsuojeluhallinto)

Opintovapaa

Jos olet ollut työsuhteessa samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa erässä vähintään vuoden, sinulla on oikeus saada opintovapaata enintään 2 vuotta viiden vuoden aikana. Jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta, voit saada enintään 5 päivää opintovapaata.

Lue lisää opintovapaasta (työsuojeluhallinto)

Siirry takaisin sivun alkuun