Vakuutuskassan säännöt

RAKENNUSLIITON VAKUUTUSKASSA

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Rakennusliiton vakuutuskassa (Byggnadsförbundets försäkringskassa).

Kassan kotipaikka on Helsinki.

2 §

Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 100 jäsentä.

 

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostaa Rakennusliitto ry:n (Byggnadsförbundet rf) A ja LO -maksuluokan jäsenet. Vuonna 2019 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan A ja LO maksuluokkiin kuuluvat jäsenet, jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Näihin maksuluokkiin eivät kuulu liiton jäsenenä olevat eläkeläiset ja opiskelijat. Rakennusliiton A ja LO-maksuluokkien jäseneksi on oikeutettu pääsemään jokainen Rakennusliiton sopimusaloilla työskentelevä työntekijä ja toimihenkilö.

Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö. Kassan jäsenyys alkaa, kun toimintapiiriin kuuluva henkilö on maksanut vakuutuskassan jäsenmaksun. Maksun maksamisella henkilön katsotaan hakeneen kassan jäsenyyttä ja liittyneen siihen.

 

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.

Jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän ei maksa jäsenmaksua 6 kuukauden kuluessa edellisen 12 kuukauden jäsenmaksukautensa päättymisestä. Eronneeksi katsottu jäsen voi liittyä uudelleen kassaan ja hänen uusi jäsenyytensä alkaa sääntöjen 4 §:n mukaisesti.

Jäsen voidaan erottaa kassasta ainoastaan näiden sääntöjen 15 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Henkilö, joka on erotettu kassasta sääntöjen 15 §:n perusteella, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

6 §

Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

 

JÄSENMAKSU

7 §

Kassan jäsenmaksu on 150 euroa vuodessa. Jäsenmaksukautena pidetään 12 kuukauden ajanjaksoa. Ajanjakso lasketaan jokaisen jäsenen kohdalla jäsenmaksun maksukuukaudesta lukien.

8 §

Jäsenmaksu on suoritettava kassan hallituksen määräämällä tavalla.

Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajalta tai ajalta, jolloin jäsen on palkkaa saamatta ja työsuhteen päättymättä pitkäaikaisesti työstä poissa sairauden, synnytyksen, opiskelun, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jäsenellä ei ole maksuvapautuksen ajalta oikeutta näiden sääntöjen 10 §:n mukaisiin etuuksiin.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua maksua enintään 25 prosentilla. Jäsenmaksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

 

ETUUDET

10 §

Kassa korvaa seuraavista palveluista syntyvät kustannukset:

1) Lääkärintarkastuksen joka toinen vuosi. Tarkastukseen sisältyy suppea verenkuvan (pieni verenkuva, kolesteroli ja maksa-arvot) laboratoriotutkimus. Oikeus tarkastukseen alkaa, kun jäsenyyttä on kestänyt kolme kuukautta.

2) hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon suorittamasta tutkimus- ja hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu, enintään 300 euroa, joka toinen vuosi. Oikeus tähän etuuteen alkaa, kun jäsenyyttä on kestänyt 12 kk.

Edellä mainituista palveluista syntyneet kustannukset maksetaan suoraveloituksena niille palveluntuottajille, joiden kanssa näistä hoitopalveluista on tehty sopimukset.

Kassa tiedottaa jäsenille vuosittain toimitettavan jäsenkortin yhteydessä palveluntuottajien yhteystiedot.

11 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen edellytyksenä on, että jäsen käyttää niitä palveluntuottajia, joiden kanssa kassa on tehnyt sopimuksen ja että palveluun hakeutuessa hän esittää kassan jäsenkortin ja virallisen henkilötodistuksen.

Edellä 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittua enimmäismäärää voidaan viimeistään huhtikuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden aikana tapahtunutta kustannusten nousua vastaaviksi. Kustannusten nousuksi katsotaan tilastokeskuksen ilmoittama yksityisten hammaslääkäripalvelujen hintojen nousu.

12 §

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 500 euroa. Hautausavustuksen määrä voidaan viimeistään huhtikuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kustannusten nousua vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avo- tai avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle.

Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

13 §

Ulkomailla tehtyä terveystarkastusta laboratoriotutkimuksineen tai hammashoitoa ei korvata.

14 §

Kassan vastuu alkaa jäsenmaksun maksamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana sääntöjen mukaiset etuudet

 

ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

15 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voi kassan hallitus erottaa hänet kassasta taikka evätä hänelle kuuluvan etuuden tai alentaa sitä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

16 §

Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman tai käyttää etuuksia sääntöjen vastaisesti.

17 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella korvattavasta hoidosta.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

 

ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

18 §

Näissä säännöissä tarkoitetut palvelut saadaan henkilökohtaisesti palveluntuottajilta. Kassa maksaa suoraan syntyneet kustannukset palveluntuottajille säännöissä eriteltyjen palveluiden osalta.

Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.

19 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista etuuksista.

 

MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN

20 §

Kassan päätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus– ja rahoitusneuvonnan toimistosta.

Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan toimistoon 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jollei muuta näytetä, jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen lähettämispäivästä lukien.

 

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

21 §

Kassalla on 500 000 euron pohjarahasto sekä käyttörahasto ja vararahasto.

Pohjarahastoa käytetään kassan kulujen kattamiseen ja alijäämän peittämiseen, mikäli jäseniltä kerättävät jäsenmaksutulot eivät näihin riitä.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

22 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen; sekä

2) hallituksen harkinnan mukaan 10 ja 12 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten etuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

 

VASTUUVELKA

23 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien etuuksien korvausmääriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

24 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen.

Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus.

Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

25 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa ja pohjarahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

 

TILINTARKASTUS

26 §

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.

 

KASSANKOKOUS

27 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

28 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään 1 jäsentä. Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

29 §

Varsinainen kassankokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa.

Varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;

6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot;

7) valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

8) valitaan tilintarkastaja ja tarvittava varatilintarkastaja; sekä

9) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

30 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

31 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan jäsenille tarkoitetut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka esitetään Rakentaja-lehdessä.

32 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Kassankokouksessa käsiteltävät tilinpäätöstä koskevat asiakirjat, säännöt ja mahdolliset sääntömuutokset ovat nähtävillä kolmessa eri paikassa; kassan kotipaikassa, osoitteessa Siltasaarenkatu 4, Helsinki, kassan toimistossa, osoitteessa Lapintie 3, Tampere ja sähköisesti internetissä sivustolla www.vakuutuskassa.rakennusliitto.fi.

33 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä.

Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.

Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

34 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa.

Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

35 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos.

Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava.

Kassankokouksen pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä jäsenten nähtävillä kassan kotipaikassa, osoitteessa Siltasaarenkatu 4, Helsinki, kassan toimistossa, osoitteessa Lapintie 3, Tampere sekä sähköisesti internetissä sivustolla www.vakuutuskassa.rakennusliitto.fi.

 

HALLITUS

36 §

Kassan hallitukseen kuuluu 5 varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Hallituksen toimikausi alkaa siitä kassankokouksesta, jossa hallitus on valittu. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja hallituksesta eroaa joka toinen vuosi 2 varsinaista jäsentä ja joka toinen vuosi 3 varsinaista jäsentä varajäsenineen. Kassan perustavassa kokouksessa päätetään kaksi ensimmäisenä erovuorossa olevaa hallituksen jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 41 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 40 §:n mukaisesti.

37 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 2 muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

38 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.

Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

 

KASSANJOHTAJA

39 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

 

KASSAN NIMENKIRJOITUS

40 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

 

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

41 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen.

Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin.

Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

 

JAKAUTUMINEN

42 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

 

KASSAN PURKAMINEN

43 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

44 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan tasan niiden kassan jäsenten kanssa, jotka ennen selvitystilan alkamista olivat kassan jäseniä. Jäsenelle jaettava summa ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhden vuoden jäsenmaksu.

Loput varoista palautuvat Rakennusliitto ry:lle korkeintaan siinä määrin, kuin Rakennusliitto ry:n lahjoittamaa pohjarahastoa on käytetty vakuutuskassan toiminnan rahoittamiseen.

Jos jaettava määrä on vähäinen tai rahaa jää yli edellä mainittujen jakoperusteiden, kassankokous voi kahden kolmasosan äänten enemmistöllä päättää rahojen käyttämisestä johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.