Euroopan mestari rakentamisessa

Euroopan komissio julkaisi helmikuun lopussa talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa maaraportin, jossa tarkastellaan Suomen talouden tilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Komissio antaa euroalueen maille talouspolitikkaa koskevat suositukset myöhemmin keväällä.

Suomen talouden suhdannehuippu on jo takanapäin, vaikka talous jatkaa edelleen kasvuaan. Talouden tulevaa kasvupotentiaalia kuitenkin kutistaa se, että tuotannolliset investoinnit koneisiin ja laitteisiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen ovat selvästi alle EU-maiden keskiarvon. Eli juuri ne investointiryhmät, jotka lisäävät tuotantopotentiaalia ja tuottavuuden kasvua pidemmällä aikavälillä. Tämä on tärkeää siksi, että tuottavuuden kasvu on ollut vaurastumisemme lähde kautta aikain. Matala investointiaste hidastaa talouden kokonaistuottavuuden kasvua ja antaa meille tuotantoa vähemmän, eli hidastaa elintasomme kasvua.

Mutta se, millä Suomi voi briljeerata ovat rakennusinvestoinnit. Suomen investointiaste on Euroopan huippua rakentamisessa. Vuotuiselta arvoltaan jopa 15 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta. Ruotsikin häviää meille näyttävästi tässä lajissa. Asuntorakentamisen osuus on noin puolet koko rakentamisen volyymista, ja vaikkei sitä suoraan luokitellakaan tuotannolliseksi investoinniksi, on sillä kuitenkin äärettömän tärkeä välillinen vaikutus talouden kasvuun, nimenomaan työllisyyden ja työvoiman saatavuuden kannalta. Asuntorakentaminen edistää tärkeimmän tuotannon tekijän eli työvoiman hyödyntämistä tuotannossa. Se mahdollistaa ja helpottaa työvoiman alueellista liikkuvuutta, mikä on yksi keskeisimmistä pullonkauloista työllisyyden ja talouden kasvun kannalta tällä hetkellä.

Ei siis mikään ihme, että Euroopan komission asiantuntijat kehuivat ja nostivat suomalaisen asuntopolitiikan sekä asuntotuotannon Euroopan mallimaaksi. Asiantuntijat ihailivat sitä päämäärätietoisuutta, jolla olemme poistaneet asunnottomuuden yhteiskunnastamme ja ratkaisemme kaupungistumisen aiheuttamia infrastruktuurikapeikkoja jo ennen kuin asuntopulasta tulee talouskasvun tulppa!

Vaikka asiat näyttäytyvät mahdollisesti liiankin hyvässä valossa komission suuntaan, voidaan aivan vilpittömästi todeta, että rakentaminen on talouskasvun keskeinen kulmakivi. Ilman rakentamista taloudessa ei mikään muukaan elinkeino voi kasvaa ja uudistua. Siirryttäessä yhä voimakkaammin jälkiteolliseen yhteiskuntaan, rakentamisesta tuleekin entistä tärkeämpi tuki elinkeinorakenteen murrokselle.  Koko joukko palvelusektorin eri toimialoja on palveluja tarjotessaan täysin riippuvaisia uusista ja kunnostetuista rakennuksista, joihin nykytekniikka mahdollistaa uudenlaista eri tavoin ihmisten hyvinvointia edistävää toimintaa.

Ulkona sateen piiskatessa tuulen voimistamana, ei voi olla kuin mitä tyytyväisin suomalaiseen rakentamistaitoon. Kiitokset omasta ja EU-komission puolesta!

 

Elina Pylkkänen

johtaja

Palkansaajien tutkimuslaitos