Rakennustuoteteollisuus arkistot - Rakennusliitto

Duunarin on pakko yrittää

Mitä viisikymppinen elementtityöntekijä tekee, kun firma lähtee alta? Hän perustaa kavereidensa kanssa elementtitehtaan.

Ossi Putkonen neuvotteli kotona ennen lopullista päätöstä yrittäjyydestä.

Eräs kansainvälinen rakennustuotetehdas pisti ovet säppiin Kangasalan elementtitehtaalla pari vuotta sitten. Pitkään tehtaalla raataneesta luottamusmies Tommi Rönöstä tuntui siltä, että vaihtoehdot olivat vähissä.

– Istuin jalat pöydällä luottamusmiehen kopissa tehtaalla. Silmäilin siinä Rakennusliiton jäsenyyshakemusta. Huomasin, että liiton jäsenyys ja palkansaajan asema säilyisi, jos omistaa alle 15 prosenttia yhtiön osakkeista.

Rönö selvitteli asiaa työttömyyskassan ja TE-keskuksen kanssa. Elementtitehtaan perustaminen ja liiton jäsenyyden säilyttäminen näytti mahdolliselta. Tosin viranomaisten vastauksissa oli hajontaa.

– Emme voineet saada starttirahaa, koska emme olleet yrittäjiä. Sitten TE-toimiston työttömyysturvaosaston mielestä osa meistä oli yrittäjiä, Rönö kertaa sekalaista vyyhtiä.

Kaiken lisäksi osakkuutta miettivät saivat erilaisia vastauksia samoihin kysymyksiin.

– Tuskastuin siihen ja pyysin TE-keskuksesta yhtä henkilöä paikan päälle kertomaan kaikille vastauksen asemaamme. Se ei kuulemma käy, koska se on henkilötietosuojan vastaista. Tiedämme täällä toisemme velat, vaimot ja kaiken muunkin, Rönö ihmettelee.

– Tykkään tehdä elementtejä, enkä olisi jaksanut opetella uutta ammattia, Tommi Rönö perustelee yrittäjäksi lähtemistään.

Rakennusliitosta aloittelevat tehtailijat saivat parempia neuvoja kuin viranomaisilta. Ongelmia saattaa tulla vielä, kun Lentolan laatuelementiltä haetaan ensimmäisen kerran työttömyysturvaa.

Tampere ei ole maaseutua

Aluksi tehtaalle haettiin tiloja Kangasalta, mutta sopivaa tehdashallia ei löytynyt. Samalla tehtaan perustajilta jäi saamatta 33 000 euroa maaseututukea. Nimestään huolimatta tehdas on nyt Tampereen puolella, ja tuotanto on pyörinyt vuoden verran.

Elementtien ostajia löytyi yllättävänkin läheltä. Ensimmäiset elementit toimitettiin työmaalle vajaan 10 kilometrin päähän. Sama firma on tilannut elementit jo kolmanteenkin kohteeseen.

Lentolan laatuelementti Oy:n omistajina on 7 entistä Kangasalan tehtaan työntekijää.

– Olemme palkanneet 2 määräaikaista työntekijää. He ovat meidän vanhoja työkavereitamme. On ollut puhetta, että työsuhteet vakinaistettaisiin.

Tehtaan perustamisvaiheessa Rönö lähti kyselemään yli 50-vuotiaita työkavereita, sillä ammatin vaihtaminen on heille vaikeampaa. Logistiikasta vastaava jokapaikanhöylä Mikko Salo on ainoa alle 50-vuotias osakas.

– On hienoa tehdä töitä oman tutun porukan kanssa. Vähän huolettaa mitä tuolla maailmalla tapahtuu, Salo harmittelee teräksen kovaa hinnannousua ja saatavuutta.

– Osakkaana joutuu ottamaan enemmän vastuuta ja tekemään enemmän ja monipuolisemmin töitä. Olen opetellut esimerkiksi lastausta.

Onneksi tutusta kuljetusyrityksestä on saanut apua ja neuvoja kuormakirjan täyttämisestä lähtien. Salo on tyytyväinen valintaansa. Jokainen osakas joutui panemaan vakuustilille reilut 10 000 euroa, jota on vapautettu takaisin yrityslainojen maksujen myötä.

– Me maksamme tessin uuden palkkaryhmittelyn mukaista palkkaa, Rönö toteaa.

Työmaalle kuuntelemaan tuotekehitysvinkkejä

Raudoittaja Ossi Putkonen neuvotteli ensin kotona, onko mahdollista lähteä osakkaaksi tehtaaseen. Asialle näytettiin vihreää valoa.

57-vuotias Putkonen ei ollut kovin halukas koulun penkille ja vaihtamaan kokonaan alaa.

– Vanha työ tuntui omalta jutulta. Sitä kun on tehnyt niin pitkään. Samalla lailla se rauta vääntyy täällä kuin vanhallakin tehtaalla, Putkonen toteaa.

Petri Kalliala on ensimmäinen Lentolan laatuelementtiin palkattu työntekijä.

Betonimies Petri Kalliala on ensimmäinen Lentolan laatuelementtiin palkattu työntekijä. Sopivaa vakituista työpaikkaa ei edellisen tehtaan lopetuksen jälkeen ole tullut vastaan.

– Olen ollut reilun kuukauden töissä ja sopimus on alkuun reilun 3 kuukauden mittainen.

Kalliala tuli mielellään töihin vanhojen työkavereiden firmaan.

Rönö vastaa tuotannon aikataulutuksesta ja muottien purkamisesta. Se onnistuu aikaisemman kokemuksen ja excel-taulukon avustuksella. Tällä hetkellä myydään ensi talven tuotantoa.

– Tuotannosta pitää tehdä tarpeeksi väljä, Rönö paljastaa niksinsä.

Lopulliset tarjoukset katsotaan koko porukan kanssa. Samalla päätetään mihin tuotannossa kannattaa keskittyä.

– Pyrin keskustelemaan työmailla elementtiasentajien kanssa mitä kehitettävää meillä olisi, Rönö kertoo tuotekehityksestä.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Työturvallisuus kuntoon, rakennusteollisuus

Rakennustuotetehtaat poikkeavat työturvallisuuden rakennustyömaista. Pysyviin tiloihin on helpompi luoda turvallisia rakenteita. Toisaalta samanlaisena toistuva työ samassa tilassa voi turruttaa työntekijän vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen.

Rakentaja-lehti esittelee 2 rakennustuotealan tehdasta, joissa on tehty omia toimivia työturvallisuusratkaisuja. Työturvallisuus on toteutettu hyvin molemmissa halleissa.

Työturvallisuus on rakennustuoteteollisuudessa keskimäärin hyvällä tasolla. Kaikilla tehtailla asiat eivät ole yhtä hyvin. Työturvallisuus on jatkuvaa työtä, kuten tehtaiden toteavat.

Vaalien jälkeen työsuojeluvaltuutetulta odotetaan näyttöjä

Kuitusementtilevyä tehdään Lohjalla laakerit punaisena. Työsuojeluvaltuutetun työkiireet kasvavat samaa tahtia.

Cembritin Lohjan tehtaalla nähtiin viime vuoden lopulla vaalihulinaa. Työsuojeluvaltuutetun vaaleissa oli niin tasavahvat ehdokkaat, että luottamusmies, levykoneen hoitaja Miki Akiyama varmisteli etukäteen liitosta, miten toimitaan vaalituloksen tasapelitilanteessa.

– Se osoittaa, että pestiin valitulta odotetaan tekoja.

Tuore työsuojeluvaltuutettu, kuivauslinjan hoitaja Janne Tuominen ei työtä pelkää.

– Se on jatkuvaa työsuojelun kehittämistä. Laakereilleen ei voi jäädä lepäämään. Rakennusliiton tsv-kursseille on nyt vähän haasteellista lähteä, Tuominen toteaa.

Työsuojelussa on otettava huomioon niin ihmiset kuin tekniikkakin.

– Meillä on juuri uusittu paljon laitteistoa. Tälläkin hetkellä uusitaan yhtä kuivauslinjaa. Uudet koneet on saatava tutuiksi ja turvallisiksi kaikille. Se on suurin haasteemme työturvallisuudessa. Joskus myös vanhojen työntekijöiden toimintatavat voivat olla työturvallisuusriski, Tuominen luettelee.

5S ja 5 porrasta

Cembritin tehtaalle on luotu uudenlaisia tapoja työturvallisuuden parantamiseen.

– Meillä on työturvallisuuden ohjausryhmä, jossa on useita työntekijöitä. Meille on valittu myös työturvallisuusvalmentaja, Akiyama kertoo.

– Esitämme parannusehdotuksia johtoryhmälle.

– Ohjausryhmän alaisena on työturvallisuustyöryhmä, johon kuuluvat ts-valtuutettu työturvallisuusvalmentaja ja vuorossa oleva työnjohtaja sekä toimihenkilöiden ts-valtuutettu, Tuominen jatkaa.

Työturvallisuusvalmentaja on tehtaan työntekijä, joka on ollut kehittämässä 5S-järjestelmää. Valmentajan vastuulla on tapaturmatilanteiden ja läheltä piti -tapausten tutkiminen.

– 5S on turvallisen tekemisen peruskivi, Akiyama kiteyttää.

5S:n lisäksi tehtaalla on käytössä 5-portainen riskien arviointimatriisi. Ensimmäisillä tasoilla työt eivät keskeydy välittömästi, mutta tilanne korjataan. Korkein aste on sietämättömän riskin taso, joka vaatii pitempiaikaista selvittelyä ja korjaustoimia.

– Asiat pyritään ratkaisemaan ripeästi riskiä alentavasti, mahdollisesti väliaikaisilla ratkaisuilla. Jos eteen tulee 5-tason riski, työt pysäytetään välittömästi ja töitä jatketaan korjausten jälkeen, Tuominen sanoo.

Työt on tänä vuonna pysäytetty pari kertaa 5-tason riskin takia, jotta riskit saatiin matalammalle tasolle.

– Töitä on päästy jatkamaan 10–15 minuutin päästä. Näissä tilanteissa kaikilla työntekijöillä tai työnjohtajilla ei ollut kokonaiskuvaa riskeistä.

Työsuojeluvaltuutetulla on ollut aiemminkin mahdollisuus pysäyttää työt, mutta riskiarviointimatriisi on tuonut selkeämmät pelisäännöt työturvallisuuteen. Työntekijöillä on myös käytössä ilmoitusjärjestelmä, joka tekee tarpeeksi vakavissa tilanteissa hälytyksen työturvallisuuden vaarantumisesta.

– Työnjohtajat ovat silloin vastuussa reagoimisesta, Akiyama sanoo.

Mistä aikaa kehittämiselle?

Aikapula on yksi työsuojeluvaltuutetun riesoista. Tuominen kiertää tehtaan työpisteet kerran viikossa, Akiyama sen minkä luottamusmiestuntien puitteissa pystyy.

– Olemme viritelleet kierroksia valmentajan kanssa, mutta siihen aika ei tahdo riittää. Ensin pitää lyhentää työsuojelun työjonoa, Tuominen harmittelee.

Lohjan tehtaalla on aikaisemmin parannettu työturvallisuutta liittämällä se tuotantobonuksen kriteeriksi jo reilut 10 vuotta sitten.

– Alkuun saatiin hyvät bonukset tekemällä vähintään 5 turvallisuushavaintoa kuukaudessa, jolloin sai 400 euroa. Sillä saatiin ihmiset kiinnostumaan siitä, Akiyama kertoo.

Sen jälkeen tehtaan väkeä on palkittu uuden tapaturmattomuuskausiennätyksen kunniaksi. Nykyinen 600 päivän ennätys on hankala lyödä. Akiyama pitää palkitsemista hyvänä täkynä.

– Toinen tärkeä asia on se, että tehtaan johto ja toimihenkilöt ovat sitoutuneita työturvallisuuden paranemiseen.

Luottamushenkilöiden mielestä työturvallisuudessa riittää vielä töitä.

– Tyytyväisyys on kehityksen pahin este. Silloin lähdetään taantumaan, Tuominen muistuttaa.

Tuomisen seuraava suuri projekti on ensiapukaappien päivittäminen vastaamaan todellisia tarpeita.

– Uusia laitteita tulee taloon kovaa tahtia. Niissä on paljon jumppaamista, jotta ne saadaan työturvallisiksi, Tuominen listaa.

– Loppukäyttäjä unohtuu uusia koneita tilattaessa, Akiyama miettii.

Cembritin tuotanto pyörii vinhaa vauhtia. Syystalvella tehtaalle on rekrytoitu 20 uutta työntekijää. Tehtaalla työskentelee nyt 100 työntekijää. Uusien ihmisten perehdyttäminen, ohjeistus ja säännöistä kiinnipitämisen seuraaminen vie merkittävästi Tuomisen työaikaa.

– Tehdasta siirrytään ajamaan 5 vuorossa. Kysyntä on niin kovaa, että varasto on koko ajan tyhjänä, Akiyama sanoo.

Tavoitteena Euroopan paras rakennustuotetehdas

Lujabetonilla on vanha konepajahalli, mutta uudet koneet.

Järvenpäässä Valmetin entisessä hallissa on yksi Suomen uusimmista rakennustuotetehtaista. Uuden superlaatta-välipohjaelementin tekoon keskittyvä Lujabetonin tehdas aloitti jouluna 2018. Tehtaalla valmistetaan myös muita elementtejä.

Elementtityöntekijä Marko Pukero on ollut tehtaan pääluottamusmies alusta asti.

– Vaikka teemme uudenlaista superlaattaa, uudet työkoneet eivät ole sen modernimpia kuin muissakaan tehtaissa. Puitteet ovat loistavat, tilaa on riittävästi, Pukero toteaa.

Elementtityöntekijä Petri Tervashonka on aloittanut työsuojeluvaltuutettuna vuoden alussa.

– Haluan olla tekemässä Euroopan parasta betonielementtitehdasta.

Työturvallisuuden kannalta uuden tehtaan käynnistäminen on sujunut hyvin. Vakavia työtapaturmia ei ole ollut.

– Nyrjähdyksiä ja pieniä käsivahinkoja on sattunut jonkin verran. Meillä oli lähes vuoden jakso ilman minkäänlaisia tapaturmia. Olemme kiinnittäneet tehtaan siisteyteen paljon huomiota.

– Olemme aloittaneet puhtaalta pöydältä uuden tehtaan ansiosta. Toteutamme Lujan arvoja työsuojelun kehittämisessä. Me olemme nyt hyvällä tasolla, mutta vieläkin on parannettavaa. Kiire ja stressi vaikuttavat myös asiaan.

Pukeron mukaan työsuojelussa on aina parannettavaa tuotannossa ja muussa turvallisuudessa. Työnjohto ottaa työsuojelun tosissaan ja parannusehdotuksia kehitellään yhteistyössä.

– Haluamme uudistaa tehdasta koko ajan. Olemme sanoneet työntekijöille, että kannattaa tuoda esille uusia toimintatapoja, Tervashonka tähdentää.

– Kun huomaamme riskipaikkoja tehtaalla, työnjohto reagoi ripeästi ilmoituksiin.

Uusia työntekijöitä rakennusalalle

Korona on tuonut paineita henkisen työturvallisuuden ylläpidon suhteen. Tervashongan ja Pukeron mukaan tehtaalla on pärjätty pandemian kanssa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Osa konepajarakennuksesta on vuokrattu, mutta jossain vaiheessa Lujabetoni tarvitsee tilat itselleen.

– Työsuojeluasiat aloitetaan tavallaan alusta, mutta voimme viedä uuteen tilaan valmiita toimintamalleja, Pukero sanoo.

Lujabetonin Järvenpään tehtaan tilauskanta on hyvä. Tuotanto pyörii nyt kolmivuorossa 100 työntekijän voimin.

– Meillä on nosturikapasiteettia vain rajoitetusti. Purut ja vastaavat työvaiheet on helpompi tehdä yöllä.

Normaalioloissa tehtaan on tarkoitus jatkossakin pelata kolmessa vuorossa. Uusia työntekijöitä rekrytoidaan.

– Superlaatan osaajia ei ole, Tervashonka muistuttaa työmarkkinatilanteesta.

Tehtaalle tulevien rakentamisen osaamistaso vaihtelee paljon.

– Uusi työntekijä lähtee ensin vanhemman työntekijän mukaan oppiin, Pukero sanoo.

– Superlaattaa tehdään aina pareittain, Tervashonka jatkaa.

Luottamushenkilöiden ajankäyttö toimii Järvenpää tehtaalla joustavasti.

– Kierrämme tehtaan 1–2 viikon välein ja kyselemme työläisten kuulumisia, Tervashonka kertoo.

– Meillä on erilaisia työpisteitä ja on käytävä juttelemassa joka osastolla. Työnjohto on suhtautunut tähän kannustavasti ja meidän keskusteluillemme työntekijöiden kanssa annetaan tarpeeksi aikaa, Pukero sanoo.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen