Sähköliiton ja Rakennusliiton yhteisiä koulutuskuvioita ovat kasanneet Tomi Juntunen (vas.), Tarja Toppari, Juhani Lohikoski, Jari Kiviluoma ja Marjukka Hilbert.
Helmikuun alussa Jyväskylässä järjestetään ensimmäinen Sähköliiton ja Rakennusliiton yhteinen luottamushenkilöiden kurssi. Kummankin liiton yhteisten teemojen lisäksi molemmilla liitoilla on omiin tes-aloihin keskittyvää ohjelmaa.
– Sähköliitossa edustajisto päätti, että otamme luottamusmieskoulutuksen omaan haltuun, Sähköliiton koulutusasiantuntija Tarja Toppari kertoo.
Aikaisemmin Sähköliiton koulutukset toteutettiin keskitetysti Kiljavan opistolla. Nyt kursseja viedään myös maakuntiin. Sähköliiton koulutusvastaava Tomi Juntunen kartoitti muiden ammattiliittojen koulutusratkaisuja ja Rakennusliitolla oli kiinnostava malli koulutuksen järjestämiseen.
Tomi Juntunen: Koulutusta oli pakko uudistaa.
– Viiden päivän mittaisten Kiljava-koulutusten kysyntä on hiipunut jo pitkään. Koulutuksen uudistaminen oli pakko tehdä, Juntunen sanoo.
Alueellisten kurssien vetovoiman uskotaan olevan parempi etenkin nuorempien luottamushenkilöiden keskuudessa. Rakennusliitossa alueellinen koulutus on toiminut hyvin.
– Ostaessamme koulutuksen ulkopuoliselta hukkaamme viikon keskustelun meidän jäsentemme kanssa, Juntunen kiteyttää.
Jari Kiviluoma: Työpaikoilla molempien liittojen jäsenet tekevät jo nyt yhteistyötä.
Sähköasentajat ja rakentajat tuntevat toisensa jo valmiiksi.
– Meidän jäsenistömme tekee yhteistyötä paikallistasolla jo nyt yhteisillä työmailla, Sähköliiton sopimusasiantuntija Jari Kiviluoma muistuttaa.
– Yhteisten kurssien ansiosta pääsemme törmäyttämään porukkaa keskenään.
Yhteisten koulutusten lisäksi Sähköliitolla on ensi vuonna myös täysin omia koulutustilaisuuksia.
– Rakennusliitossa olemme huomanneet, että meidän luottamushenkilöillemme on tärkeämpää se, milloin koulutus on kuin tes-alan vastaavuus, Rakennusliiton koulutuspäällikkö Juhani Lohikoski toteaa.
Yhteistyöstä jo nyt hyötyä
Lohikosken mielestä yhteistyöstä on jo nyt ollut hyötyä Rakennusliiton koulutuksen kehittämiselle.
– Meillä koulutukset pyörivät hyvin, mutta tällä tavalla olemme saaneet uusia ideoita kehittämiseen.
Kiviluoma ja Juntunen ovat vierailleet Rakennusliiton luottamushenkilökursseilla, ja tätä kautta on tullut hyvää palautetta kurssiohjelmasta ja sen läpiviennistä. Palautteella parannetaan jatkossa Rakennusliiton omaa koulutusta.
– Yhteistyö tuo meille sparrauskaverin koulutuksen kehittämiseen, Juntunen uskoo palautteen molemminpuolisuuteen.
Juntusen mielestä koulutuksen palauttaminen Sähköliiton omaan tuotantoon parantaa opetuksen laatua ja helpottaa sen jatkuvaa kehittämistä. Lohikoski aikoo muuttaa oman työskentelyn painotuksia kurssien järjestämisessä
– Tunnistan Sähköliiton palautteesta, että minun pitäisi itse olla seuraamassa enemmän meidän koulutuspäiviämme.
Lohikosken mukaan luottamushenkilöiden peruskurssilla avataan edunvalvonnan ja työsuojelun perusteet. Tätä osaamista syvennetään jatkokurssilla sen jälkeen, kun luottamushenkilö on saanut vähän kokemusta tehtävistään tositoimissa
– Emme tee kenestäkään työoikeuden juristia, vaan pyrimme antamaan valmiudet, joilla voi toimia hyvin yrityksen tai työmaan luottamushenkilönä, Lohikoski muistuttaa kurssituksen käytännöllisestä painotuksesta.
Välineitä hyvään tiedon löytämiseen
Molemmissa liitoissa on huomattu, että koulutusten suunnittelu ei ole helppoa. Kurssilaisilla voi olla aikaisempia ikäviä kokemuksia koulumaailmasta
– Kursseille tulee henkilöitä, jotka jo osaavat paljon. Sitten tulee myös aloittelijoita, jotka istuvat ihan hiljaa koko kurssin ajan. Jos kurssin tehtävät vedetään liian nopeasti läpi, kokeneempi kaveri ei saa siitä mitään uutta irti ja aloittelija ei ehdi oppia mitään, Kiviluoma kuvaa tilannetta.
Kiviluoman mukaan luottamushenkilökoulutuksen yksi tärkeä tavoite on se, että luottamushenkilö oppii itsenäisesti hakemaan tietoa tessistä ja sen tulkinnoista, sillä työmaalla kysytään yllättäviäkin kysymyksiä.
Molemmissa liitoissa uskotaan, että yhteistyökuvioita kehitetään jatkossakin. Luottamushenkilöiden tiedon tarve vain kasvaa tulevaisuudessa
– Ennen lainsäädännön ja tes-tason muutoksia tuli 30 vuoden välein. Nyt isoja muutoksia tulee 3 vuoden välein. Tiedon päivittämisen tarve suurempi kuin esimerkiksi 2000-luvun alussa. Kiviluoma vertaa.
– Luottamushenkilön pesti on 2 vuoden mittainen, mutta se voi kestää 20 vuotta
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen
Tarja Toppari: Sähköliiton edustajisto päätti siirtää luottamusmieskoulutuksen liiton tehtäväksi.
Rakennusliiton luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen jatkokurssi on käynnissä Helsingissä 10.–13. joulukuuta. Kurssilla on kaikkiaan 17 osanottajaa.
– Kun joku asia on saatu ratkaistua tai siihen on löytynyt kompromissi, se on mukava tilanne, Caverionin Joensuun alueyksikön luottamusmies Joni Purmonen sanoo.
Caverionin Joensuun alueyksikön luottamusmies Joni Purmonen on valittu toiselle kaudelle marraskuussa.
– Ensimmäinen kauteni päättyi loka-marraskuun vaihteessa. Laitoin kyselyn, onko pestistä kiinnostuneita ja järjestetäänkö vaalit. Kukaan ei vastannut kyselyyn, Purmonen kertoo paikan uusimisesta.
Lujatalon Kokkolan työsuojeluvaltuutettu ja yhteysmies Juha Rintala aloitti pestissään tämän vuoden alussa.
– Vanha työsuojeluvaltuutettu kysyi, haluanko lähteä hänen seuraajakseen.
Rintala kävi peruskurssin Oulussa viime talvena.
– Olen kauan, 30 vuotta sitten Siikarannassa työsuojelukurssilla. Se oli legendaarinen paikka. Olen vähän sellainen vanhan ajan ihannoija.
Purmonen on jo toista kertaa Helsingissä kurssilla
– Kävin peruskurssin toissa vuonna Hakaniemessä. Sen lisäksi olen osallistunut iltapäiväkoulutuksiin.
Rakennusliitossa huomioidaan myös luottamushenkilöiden lähipiiri.
– Olimme viikonlopun perheen kanssa Vuokatissa itäisen ja pohjoisen toiminta-alueen perhetapahtumassa. Lapset pääsivät SuperParkiin ja pariskunnille oli seksuaaliterapeutin luento. Sen päälle oli aluetoimitsijoiden ohjelmaa, Purmonen piti tapahtumaa hyvin toimivana.
– Siellä huomioitiin koko perhe.
Rintala osallistui tänä syksynä Tukholman luottamushenkilöristeilylle.
– Risteily yhdisti porukkaa ja Tukholman bussiajelu oli hyvin viihdyttävä. Liiton varapuheenjohtajaa, Ojasen Jyrkiä on aina mukava kuunnella, vaikka se välillä meneekin vähän överiksi.
Purmonen toivoo, että liitossa kehitettäisiin luottamushenkilöiden työnohjausta, sillä joskus edunvalvontaan liittyvät prosessit ovat raskaita. Se auttaisi asioiden jälkikäsittelyä. Luottamusmies kokee myös onnistumisen hetkiä.
– Kun joku asia on saatu ratkaistua tai siihen on löytynyt kompromissi, se on mukava tilanne.
Rintalan mukaan Lujatalolla hommat hoituvat hyvällä huumorilla.
– Lujatalo osti NyConin 2020-luvun alussa. Olemme vieläkin nyconilaisia, vaikka moni asia, etenkin työsuojelu, on muuttunut.
Caverionissa työsuojelu on hyvissä kantimissa.
– Suojaimet ovat kunnossa ja niistä ei tingitä, Purmonen toteaa.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen
– Olemme vieläkin nyconilaisia, vaikka moni asia on jo muuttunut, Lujatalon Kokkolan työsuojeluvaltuutettu ja yhteysmies Juha Rintala sanoo.
WorldSkills-kisoissa suomalainen putkiasentaja joutuu käyttämään suomalaisesta työnteosta poikkeavia menetelmiä.
Längelmäveden rantaan Orivedellä rakennetaan hulppeaa huvilaa.
– Ilmanvaihtokone tulee erillisen saunarakennuksen puolelle. Huvilassa on 3 makuuhuonetta alakerrassa ja 2 yläkerrassa. Teen tässä parhaillaan ilmanpoistolinjaa. Näitä on mahdotonta tehdä kuvien mukaan. Pitää miettiä mihin alaslaskut tulevat ja mistä pääsee menemään koolausten mukaan, putkiasentaja Mikko Motin kuvailee työmaataan.
Pienkohteessa työskentely tarkoittaa hyppäämistä työkohteiden välillä.
– Seuraavaksi on luvassa kahden hakelämpölaitoksen kytkentä. Ne ovat minulle uutta, en ole aikaisemmin tehnyt sellaisia. Työ on monipuolista täällä maalla. Tykkään, että jokainen päivä on erilainen.
Syyskuun puolivälissä Motinin maisemat olivat eksoottisemmat, sillä hän osallistui nuorten ammattitaidon WorldSkills-kisoihin Ranskan Lyonissa. Sijoitus oli 9.–26. ja kotiin tuomisina oli Medallion for Excellence -tunnustus oman lajinsa keskitasoa paremmasta suorituksesta.
– Olen erittäin tyytyväinen omaan suoritukseeni. Voittaja sai 743 pistettä ja minä sain 719 pistettä. Lajin voittajat treenaavat kisoihin vuosia ja minä tulen normaalilta ammattikoulu- ja työelämäpohjalta.
Talotekniikan kilpauralla Motin on osallistunut kahdesti Taitaja-kisoihin ja kerran Euroskills-kilpailuun.
– Sijoituin Taitajakisoissa 2021 neljänneksi ja 2022 voitin kultaa. EM-kisoissa sain Medallion for Excellence -maininnan. Sijoitus oli 7.–15.
Poikkeavat työtavat
Taitajakisojen tehtävät perustuvat suomalaisen työelämän työtapoihin.
– Taitajakisoissa on myös yrittäjälähtöisyyttä. Tehtävissä huomioidaan muun muassa tuottavuus ja kestävä kehitys.
EM-kisoissa kilpailija voi joutua tekemään kilpailutyötä vieraammilla työtavoilla.
– Kisassa juotettiin kupariputkia tinalangalla eli pehmytjuottamalla, jota ei Suomessa tehdä ollenkaan. MM-kisoissa tehtiin töitä tavoilla, joita Suomessa ei saa käyttää lainkaan.
Taitajakisoissa hyvään sijoitukseen riittää, että tekee siistiä työtä.
– EM- ja MM-kisoissa joutuu oikaisemaan, mikä ottaa vähän luonnon päälle. Siellä pitää miettiä mistä saa eniten pisteitä ja työ on saatava valmiiksi määräajassa koepaineistettavaksi. Ilman sitä ei tarvitse miettiä omaa sijoittumistaan.
Kilpaileminen on lisännyt Motinin ratkaisukykyä myös käytännön työmailla.
– Etenkin täällä perämetsässä on osattava tehdä itse päätöksiä. Jos lähden täältä hakemaan yhtä mutkaa hallilta, se tulee kalliiksi.
Myös työjälkeen Motin kiinnittää nykyisin enemmän huomiota.
Kisoihin osallistuminen ja etenkin harjoittelu vaatii paljon aikaa.
– Käytin kilpailua varten lomapäiväni ja otin vielä ylimääräistä lomaa treenausta varten.
Koska kilpailutehtävät poikkeavat paljon tavallisista töistä, varsinaisen tekemisen lisäksi pitää tutustua englanninkielisiin kilpailudokumentteihin. Tredu on rahoittanut harjoittelua ja tarjonnut tilat siihen. Tredun Kangasalan toimipiste on Motinille tuttu entuudestaan.
– Suoritin siellä talotekniikan perustutkinnon. Valmistuin vuonna 2022. Euroskills-kisojen yhteydessä tein talotekniikan ammattitutkinnon. Ilman Tredun rahoitusta ja muita sponsoreita minun ei olisi mahdollista kilpailla.
Motinin aikaisemmasta opettajasta Tommi Mäntylästä on tullut tärkeä valmentaja ja mentori kilpauralle.
– Olen kulkenut Mäntylän Tommin kanssa amiksen alusta alkaen, Motin kiittää tärkeästä taustatuesta.
Tutkinnoista palkanlisää
Motin on töissä Rautajärven LVI:ssä. Työnantaja on myös suhtautunut myönteisesti kilpailuharrastukseen.
– Olen ollut tässä firmassa töissä työharjoittelusta lähtien vuodesta 2021. Jäin silloin töihin koulun ohella.
Tällä hetkellä Motin tekee oppisopimuksella talotekniikan erikoisammattitutkintoa. Tavoitteena on saada tutkinto valmiiksi ensi keväänä.
– Viime keväänä ja syksyn aikana minulla oli työmailla mukanana työharjoittelija. Opastuksesta saa hyväksiluettavaa tutkintoihinkin. Harjoittelijasta on paljon apua tällaisilla työmailla.
Motin suosittelee kilpailemisesta ja jatkokouluttautumista kaikille.
– Tutkinnoista saa itselleen lisäpalkkaa ja voi kehittää omaa osaamista. Siitä on hyötyä jatko-opintoja ajatellen. Jatko-opintoja ehkä jossakin kohtaa, mutta ei vielä, Motin sanoo.
Vapaa-ajallaan Motin pelaa salibandya SB lujassa sekä harrastaa palokuntatoimintaa Aitoon vapaapalokunnassa.
– Harrastukset ovat yleishyödyllisiä ja niillä saa illat ja viikonloput hyvin täytettyä. Ne ovat hyvää vastapainoa työlle.
Teksti: Jukka Nissinen Kuvat: Jukka Nissinen, Worldskills Finland
Mikko Moitinille kilpaileminen on tuonut varmuutta omaan osaamiseen.
Vaikuttajakurssilaiset saivat päästötodistukset risteilyllä.
Reilut 250 luottamushenkilöä osallistui Rakennusliiton perinteiselle luottamusmiesristeilylle 27.–29. syyskuuta Tukholmaan.
– Teette luottamushenkilöinä todella tärkeää työtä. Maailmanparannushommissa mietitään usein kaikkia muita, eikä omasta jaksamisesta ole niin väliä. Fakta on kuitenkin se, ettemme voi auttaa muita, jos meillä ei ole voimia jäljellä, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Liisa Puskala muistutti palautumisen merkityksestä.
– Työn vastapainosta huolehtiminen ei ole karkuruutta, vaan välttämättömyys.
Työstä ja luottamustoimesta palautumiseen on monia tapoja ja jokaiselle löytyy se mieluisin harrastus tai ajanviettotapa, joka vie ajatukset tehokkaasti pois työasioista. Luottamushenkilön tehtävät ovat kuormittavia, mutta jokaisen on muistettava huolehtia omasta jaksamisestaan.
YIT:n pääluottamusmies Jussi Sakari esitteli Rakennusliiton uuden Havaitse hyväksikäyttö työmaalla -kampanjan, jota on valmisteltu reilun vuoden verran.
– Harmaa talous ja työperäinen hyväksikäyttö ovat vaikeasti huomattavia asioita työmailla.
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Jyrki Ojasella ei ollut hyviä uutisia rakennusalan laman taittumisesta. Työnantajat odottavat vaimeaa nousua ensi vuodelle.
– Hallitus ei ole tehnyt elettäkään rakennusalan tilanteen huomioimiseksi, vaikka 45 prosenttia alan rahoituksesta kiertää verojärjestelmän kautta valtiolle.
Ojanen muistutti, että yleissitovuuden hävitessä tessit menettävät merkityksensä.
– Jos työnantajat eivät järjestäydy, se vie yleissitovuuden. Sen lisäksi tekoäly tekee työsopimuksen, jossa kaikki paikallisesti sovittavat asiat sovitaan työntekijän kannalta huonommin.
Liitto pitää yllä yleissitovuutta
Hallitus haluaa laajentaa järjestäytymättömien yritysten paikallista sopimista samalle tasolle kuin järjestäytyneillä yrityksillä.
– Paikallisen sopimisen laajentumisen kautta voi rakennusalalle tulla murheita yleissitovuuden pysymiseen, ensin muualla teollisuudessa ja myöhemmin meillä, talonrakennuksen sopimusalavastaava Jarmo Järvinen muistutti.
Tessin yleissitovuus takaa sen, että kaikki työnantajat joutuvat noudattamaan rakennusalan tessiä järjestäytymisasteesta riippumatta.
– Me sovimme tessin työnantajaliiton kanssa. Yleissitovuusjärjestelmä on rakennettu sitä varten, että järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työehdot on turvattu.
Yleissitovuus tulee voimaan, kun noin 50 prosenttia alan työntekijöistä työskentelee tessin mukaisilla työehdoilla. Rakennusalalla pelkästään järjestäytyneiden työnantajien työntekijämäärä ei riitä takaamaan yleissitovuutta.
– Me teemme erillissopimuksia järjestäytymättömien yritysten kanssa. Olemme pystyneet pitämään yleissitovuuden kohtalaisen hyvin näillä sopimuksilla. Yleissitovuus on se työkalu, joka helpottaa työehtojen valvontaa, Järvinen sanoi.
Järvinen kaipasi liiton jäseniltä vinkkejä työmailla tavatuista villeistä työnantajista.
– Minulle, Malmströmin Tonille tai aluetoimitsijoille voi lähettää vinkkejä näistä firmoista. Yritämme parhaamme mukaan tehdä sitten sopimuksia yritysten kanssa. Pienetkin yritykset ovat tervetulleita listoillemme. Kaikki eivät tee sopimusta, mutta tähän toimintaan kannattaa laittaa paukkuja, Järvinen sanoi.
– Rakennusalan palkoista lähtee 25 prosenttia, jos yleissitovuus menetetään, Helsingin palvelupisteen aluetoimitsija Ari Koli kiteytti.
Järjestäytymisaste auttaa samaan vaivaan.
– Näin 1990-luvun alun rakennuslaman kurjuuden. Työnantajat yrittävät nyt ihan samalla lailla ajaa meidät alas. Onneksi voimme myydä liiton jäsenyyttä helpommin, kun meillä on europerustainen jäsenmaksu. Yleissitovuus on meidän voimamme, Laptin Kuopion alueyksikön pääluottamusmies Jari Savolainen totesi.
Rakennusliitossa on huomattu, että verottaja on kiristänyt ateria- ja työkalukorvausten valvontaa.
– Rakentajille on tullut aikaisempaa enemmän selvityspyyntöjä, samoin korvausten hylkyjä ja veronkorotuksia. Näkemäni veronkorotukset ovat johtuneet yleensä päällekkäisistä korvausten hausta tai kuittien puuttumisesta, Järvinen sanoi.
Vaikuttajakurssilta eväitä edunvalvontaan
Johanna Majamäki suosittelee vaikuttajakoulutusta kaikille liiton aktiiveille.
Tamperelaisen 1 Ketju Oy -vuokratyöfirman työsuojeluvaltuutettu Johanna Majamäellä oli tällä kertaa tavallista enemmän syytä lähteä toiselle LM-risteilylleen. Laivalla jaettiin myös Vaikuttajat-opinto-ohjelman todistukset. Vuoden mittaisella koulutusjaksolla parannetaan muun muassa Rakennusliiton jäsenten edunvalvonnallista otetta.
– Vaikuttaja-kurssin sisältö oli niin kiinnostava, että olisin osallistunut koulutukseen ilman opintomatkaakin.
Vaikuttaja-kurssi päättyy aina ulkomaille suuntautuvaan opintomatkaan. Tällä kertaa kurssin lopettajaisiksi käytiin Oslossa paikallisen rakennusalan liiton, Fellesforbundetin vieraana.
– Samassa rakennuksessa oli ammattiliittojen lisäksi ison rakennusfirman ja jopa vuokratyöfirman konttori. Kysyin, miten yhteistyö sujuu eri organisaatioiden välillä ja se kuulemma onnistuu.
Majamäen mukaan Vaikuttaja-kurssin tiiviit viikonlopun mittaiset kurssijaksot eri puolilla Suomea olivat anniltaan monipuolisia.
– Kurssista on apua luottamushenkilön tehtävissä. Siinä on samaa verkostoitumista, mikä toimii täällä risteilylläkin. Voin suositella kurssia myös muille liiton aktiiveille kuin luottamushenkilöille.
Risteilyn parasta antia Majamäelle verkostoitumisen lisäksi oli psykologin puheenvuoro luottamushenkilöiden jaksamisesta.
– Täällä ei tarvitse olla vatsa tyhjänä. Täällä kuten muissakin liiton tilaisuuksissa ruokapuoli on hyvin hoidettu.
Lipsasella on hyvä neuvottelyhteys
Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n pääluottamusmies Matti Nyyssösen ja työsuojeluvaltuutettu Valtteri Anttosen työtä helpottavat hyvät neuvotteluvälit työnantajan kanssa.
Pieksämäkeläisen Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n pääluottamusmies Matti Nyyssönen on saanut välillä rakennushommista tarpeekseen.
– Olen ollut Lipsasella yhteensä 12 vuotta. Olin välillä pari vuotta muissa hommissa, sillä tarvitsin pienen breikin. Sitten palasin mieli virkeänä takaisin.
– Kouluttauduin mittamieheksi ja tammikuussa aloitin pääluottamusmiehenä.
Pääluottamusmiehen tehtävä siirtyi sopuisan sopivasti edelliseltä luotolta. Työsuojeluvaltuutetun pestiin oli useampi ehdokas, joten Valtteri Anttosen jatkokausi tuli vaalituloksen perusteella. Anttonen on ollut 19 vuotta firman palkkalistoilla, työsuojeluvaltuutetun pestillä 5 vuotta.
Nyyssösen kauden alkuun on mahtunut ehdollisten lomautusten neuvottelusuma.
– Rakennusliitosta on löytynyt hyvä toimitsija Ari Koli, jolle on helppo soittaa. Koli tuntee nyt meidän kokonaistilanteemme. Kertaakaan ei ole tullut sellaista tunnetta, että yhteydenotostani olisi jotain vaivaa. Asioita alettiin hoitamaan heti.
– Etenkin tällaisina aikoina ammattiyhdistysliikkeen tuki korostuu. Ihmisten kannattaisi miettiä sitä kannattaako liittyä sellaiseen ammattiliittoon, jossa tunnetaan alan sopimukset ja tilanteet vai vertailla jäsenmaksujen hintoja.
Lipsanen on perheyritys, jossa halutaan löytää työpaikat säilyttäviä ratkaisuja puolin ja toisin. Liiton tuella on saatu syntymään parempia ratkaisuja jäsenten kannalta. Työnantaja puolestaan haluaa pitää työntekijöistään kiinni, jotta seuraavalla nousukaudella olisi taas tekijöitä työmaille. Tällä hetkellä Lipsasella on töissä vajaat 40 rakentajaa.
– Emme ole olleet aikaisemmin tällaisessa tilanteessa, lomautukset ovat meille uusi asia. Orpon hallitus on vielä muuttanut työttömyysturvaa, Anttonen muistuttaa.
– Lyhyitä lomautuksia on ollut aina, mutta ei näin pitkiä ja sitä, että puolet työntekijöistä joudutaan lomauttamaan kerralla, Nyyssönen jatkaa.
Tässä tilanteessa hyvät neuvotteluvälit koko firman johtoon ovat tarpeen.
– Toimitusjohtajalle voi soittaa milloin vain ja mistä asiasta hyvänsä, Nyyssönen sanoo.
Pitkät lomautusajat kertovat myös siitä, että Lipsasella työsuhteet ovat pitkiä.
Nyyssönen oli ensimmäistä kertaa LM-risteilyllä.
– Tämä on mahtava verkostoitumistapahtuma. Näkee saman alan ihmisiä ja pääsee keskustelemaan. Etenkin tuoreena luottamusmiehenä täältä saa perspektiiviä asioihin.
Anttonen on 3 risteilyn veteraani.
– Täällä tapaa aina uusia ihmisiä ja nyt myös vanhoja kollegoita. Tarinoimme siitä, miten tilanteet ovat muuttuneet, vaikkapa työllisyydessä tai sopimusasioissa.
Kiillon aluepäällikkö Teemu Toimela esittelee Pro Plan Fiber -lattiatasoitteen käyttäytymistä. Alkujaan pumpattavan tuotteen käyttötapa on laajentunut sekä uudis- että remonttityökohteissa käsin levitettäväksi.
Rakennustarvikkeiden valmistajat ja maahantuojat järjestävät alan ammattilaisille koulutustilaisuuksia eri aihealueista. Yhden päivän kurssit ovat maksuttomia ja niiden suorittaneille myönnetään todistus osallistumisesta.
Koulutuksissa perehdytään tiettyjen ratkaisujen ja tuoteperheiden ominaispiirteisiin.
– Kurssitoimintaa pyöritetään läpi vuoden toimipisteissämme Vantaalla ja Lempäälässä, jossa sijaitsee koulutuskeskuksemme. Lisäksi teemme yhteistyötä maakunnissa paikallisten ammattioppilaitosten kanssa, Kiilto Oy:n tuotepäällikkö Saana Leppänen kertoo.
Yritys on keskittynyt kurssitarjonnassaan märkätilojen vedeneristystöihin ja sisäilman laatua parantaviin menetelmiin. Vastaaviin osa-alueisiin voi perehtyä Saint-Gobain Akatemian opetustiloissa Vantaalla, Pirkkalassa Tampereen seudulla ja Paraisilla. Kiillon tapaan kursseja järjestetään lisäksi ammattioppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Tarvittaessa koulutus räätälöidään kohderyhmän toiveiden mukaiseksi.
– Koulutuskalenterissamme on toistakymmentä perus- tai jatkokurssia eri aihealueista ja tarjontaa laajennetaan asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan, sanoo Saint-Gobain Finlandin Gyproc-, Isover- ja Weber -brändien myyntijohtaja Kai Kolehmainen
Sekä Kiillon että Saint-Gobainin koulutuksiin osallistuu vuosittain tuhansia rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia. Rakentajien lisäksi opetusta järjestetään työnjohtajille, valvojille sekä suunnittelijoille ja isännöitsijöille. Molemmat tekevät lisäksi yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.
Muutaman tunnin mittaisissa rupeamissa perehdytään ohjeisiin ja määräyksiin, toteutuksen vaiheisiin sekä tuotteiden teknisiin ominaisuuksiin.
– Opetuksessa pyritään huomioimaan kohderyhmä ja tuomaan asioita esille käytännön esimerkkien kautta. Teoriaa on noin 2–3 tuntia, jonka lisäksi tulee työnäytökset, Leppänen täsmentää.
Rajalliset ryhmäkoot
Syyskuun alussa Saint-Gobainin Vantaan opetustiloissa järjestetty kurssi perehtyi märkätilojen vedeneristyksen ratkaisuihin ja tuotteisiin.
Ihanteellinen osallistujamäärä vaihtelee 25–40 henkilöön ja on sidoksissa käytössä oleviin opetustiloihin. Pienessä porukassa kouluttajat pystyvät huomioimaan jokaisen kurssilaisen ja varmistamaan tietojen omaksumisen. Olosuhteet ovat tällöin otolliset keskusteluille, joten esiin nouseville kysymyksille saadaan välittömästi vastaukset.
Kolehmainen on asiasta samaa mieltä ja kokee vuorovaikutteisuuden tilaisuuksien tärkeäksi anniksi.
– Kurssilaisilla on usein työmaiden arjesta käytännön kokemusta, mikä täydentää hyvin ohjaajilta saatavaa viimeisintä teknistä tietoa.
Vaatimustaso nousussa
Työntilaajien odotukset rakentamisen laadusta heijastuvat kurssien suosioon. Ilmiö korostuu märkätilojen oikeaoppisissa ja huolellisissa toteutuksissa, sillä kiinteistöjen kalliimmat neliöt sijaitsevat lähes poikkeuksetta pesuhuoneissa, vessoissa ja saunoissa. Hintavuus paljastuu viimeistään, jos kohdetta joudutaan remontoimaan vesivahingon tai lattioiden kaatovirheiden takia. Urakoitsijoille pelkkä epäilys rakennusvirheestä on mainehaitta.
– Rakentamisessa vaaditaan yhä enemmän voimassa olevia pätevyyksiä. Märkätilojen vedeneristäjän henkilösertifikaattikin lähes poikkeuksetta, vaikka se ei ole pakollinen. Ensiapu- ja tulityökortit ovat olleet jo kauan arkipäivää, Saana Leppänen toteaa.
Rakentamisen henkilösertifikaatteihin lukeutuva asiakirja on 2 vuotta kerrallaan voimassa ja sen myöntää puolueeton Eurofins Expert Services -tarkastuslaitos. Vanhentuva serfikaatti on uusittava täydennyskoulutuksella, jossa päivitetään tuotekehityksen, työmenetelmien ja lainsäädännön viimeisimmät tiedot. Hyväksytysti suoritetusta tuotevalmistajan täydennyskoulutuksesta annetaan todistus.
Kiillon koulutukset ovat avoimia rakennusalan yritysten henkilöstöille ja alan opiskelijoille. Saint Gobain Akatemian kurssit ovat niin ikään tarkoitettu rakentamisen ja kiinteistöhallinnan nykyisille sekä tuleville ammattilaisille.
Yksittäiselle henkilölle voimassa olevat pätevyystodistukset antavat kilpailuetua hänen hakiessaan työpaikkaa rakennusalalta. Vallitsevassa työmarkkinatilanteessa ja rakentamisen laskusuhdanteessa pätevyyskoulutusten merkitys korostuu.
– Nyt saattaa olla hyvä aika päivittää ja ylläpitää osaamistaan, etenkin jos lomautus tai työttömyys uhkaa, Kolehmainen vinkkaa.
Lyhytkestoinen ja sivutoiminen opiskelu on mahdollista ilman että se vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan tai muihin työttömyysturvan etuuksiin. Kurssilaisille ilmaisten opintojen painoarvoa lisää istuvan hallituksen leikkausten kohdistuminen aikuiskoulutustukeen.
Kotikoneelta sähköisesti
Lähiopetusten lisäksi sekä Kiilto että Saint-Gobain järjestävät etäkoulutuksia internetissä. Webinaareissa ja verkkokoulutuksissa voidaan suorittaa tiettyjen sertifikaattien päivittämiseen vaadittavia opintoja. Ilmoittautuminen tapahtuu lähikurssien tapaan yritysten kotisivujen kautta. Etäkoulutuksen liittymislinkki lähetetään osallistujille sähköpostilla.
– Nettikoulutuksiin mahtuu mukaan jopa satoja henkilöitä kerrallaan. Aihesisällöt ovat samoja ja osallistumiskynnys matalammalla kuin lähiopinnoissa, joissa on vastaavasti paremmat edellytykset verkostoitua muiden rakennusalan ammattilaisten kanssa, Saana Leppänen toteaa.
Kolehmaisen mukaan etäopiskelu on erityisesti nuoremman polven suosiossa, mutta kiinnostusta riittää vanhemmissakin ikäryhmissä. Verkkokoulutuksen päätteeksi osallistujat saavat sähköisen osallistumistodistuksen. Märkätilapassin voi puolestaan suorittaa osallistumalla peruskurssille, jossa lähipäivän päätteeksi tehdään kirjallinen kertaus tärkeimmistä asioista.
Kiilto myöntää ilman kokeita ja peruskursseja märkätilapassin henkilölle, joka tekee märkätilatöitä ansiotyönään ja osallistuu verkkokoulutukseen.
Työn tilaaja voi luottaa siihen, että passin haltija tietää valmistajien eri rakenteisiin soveltuvat laastit, tasoitteet ja vedeneristeet sekä tuntee tuotteiden asennusohjeet.
Kahdella kotimaisella ja viroksi
Saint-Gobainin tuoteneuvoja Olli Haritun työnäytösjatkaa aamupäivän teoriaosuutta tarkoitusta varten rakennetussa opetusympäristössä.
Saint-Gobain järjestää vuosittain ruotsinkielisiä kursseja muun muassa Vaasassa ja Ahvenanmaalla. Kolmantena opetuskielenä on ollut viro, jonka puhujia työskentelee paljon Suomessa.
– Heille olemme pitäneet kursseja sekä Vantaalla että Tallinnassa, Kai Kolehmainen kertoo.
Kiillolta on yhtä lailla saatavilla kursseja viroksi ja ruotsiksi.
Sekä Kiilto että Saint-Gobain teettävät kurssien osanottajilla palautekyselyn koulutuspäivistä. Vastaukset ovat olleet pääasiassa myönteisiä ja niiden keskiarvoksi toistuvasti saatu yli 4 maksimipisteiden ollessa 5. Korkeasta lukemasta huolimatta kurssien sisältöjä pyritään kehittämään, jotta ne palvelisivat entistäkin paremmin kurssilaisten ja työelämän tarpeita.
– Idea yhteisiin kursseihin lähti siitä huolesta, että urakalla tehtävä työ on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina, 13 prosenttiin. Pelätään, ettei tilanne parane nyt, kun alalla menee heikosti. Huoleemme yhtyi myös Rakennusteollisuus RT, koulutuksen puuhamies, Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström kertoi.
– Olemme aiemmin kouluttaneet pelkästään rakennustyöntekijöitä esimerkiksi erilaisilla urakanmittaus- ja nokkamieskursseilla, mutta nyt mukaan ovat tervetulleita kaikki aina työnjohdosta toimitusjohtajiin saakka, Malmström jatkoi.
RT:n Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen totesi, että kurssi on osoitus liittojen hyvästä yhteistyöstä.
– Suuri osa alan asioista, joita tavoittelemme, on samoja. Rakennusliitolla on hyvä verkosto ja luottamusmiehiä saatiin hyvin mukaan. Yritysten osalta vastaanotto oli hiukan valjua, vaikka nyt juuri voisi olla resursseja, kun aika on ankea. Tietyt kärkiyritykset olivat tietysti heti mukana, Anttonen sanoi.
Anttosen mukaan urakkatyön vähäisyys ei ole pelkästään yrityksistä kiinni.
– Urakkanokkia tarvitaan ja heitä on entistä vähemmän. Heitä saadaan tehtyä yhteistyössä. Siihen liittyy jatkuva oppiminen ja kouluttaminen esimerkiksi Rakennusliiton kursseilla. Toki se vaatii myös halua johtaa ja kantaa vastuuta. Työnantajalla on vastuu spotata osaavia nuoria ja viedä heidät urakkaporukan läheisyyteen, Anttonen muistutti.
Kursseja on tähän mennessä järjestetty Vantaalla, Kuopiossa ja Tampereella. Rakentaja-lehti lähti paikan päälle Kuopioon katsomaan, miten yhteinen oppiminen sujuu työnjohdolta ja työntekijöiltä.
Tessi on hyvä tuntea
Kouluttaja Anssi Koskenvesa haastoi osallistuja urakanlaskuun.
Hotelli Puijonsarveen oli kokoontunut kolmisenkymmentä työntekijää ja työnjohdon edustajaa lämpimänä syyskuun päivänä. Koulutusta veti Anssi Koskenvesa Mittaviiva Oy:stä.
– Tässä koulutuksessa kehitämme urakanlaskentataitoja ja lisäämme luottamusta sopijapuolten välille, Koskenvesa selvensi kurssin päätavoitteita.
Rakennusliiton Toni Malmström käsitteli alkuun talonrakennusalan tessin urakkatyötä käsittelevät pykälät. Malmström muistutti, että urakkatyöstä pitäisi aina maksaa vähintään palkkaryhmä 4:n mukaista tuntipalkkaa, mikäli urakka ”jää mahasta kiinni”.
– Ja urakasta pitää aina tehdä kirjallinen sopimus. Silloin vältytään lopputappeluilta. Jos urakkaa tehdään työkuntana, he sopivat sisäisesti, miten potti jaetaan, työnantaja ei sitä päätä.
Urakka hyvä, esteitä riittää silti
Ryhmissä toimihenkilöt ja työntekijät sekoittuivat ja keskustelu oli vilkasta.
Tes-kirjausten jälkeen kouluttaja Koskenvesa laittoi osallistujat vastaamaan kysymykseen, mitkä 3 asiaa tulevat mieleen urakkatyöstä. Sanapilvessä toistuvat sanat hyvä, tuottava, motivoiva, paras työmuoto, paremmat ansiot. Osallistujien mielikuva oli valmiiksi myönteinen. Siksi olikin tärkeää selvittää, mitä kurssilaiset pitävät urakkatyön lisääntymisen esteenä.
Osallistujat jaettiin kuuteen ryhmään. Ryhmän jäsenten tehtävänä oli kirjoittaa niin monta post-it-lappua kuin mieleen tuli niistä syistä, joiden takia urakkatyö on vähäistä. Lopuksi ryhmä kokosi laput yhteiseksi näkemykseksi.
Ryhmien ajatukset olivat hyvin samanlaisia. Luottamuksen ja osaamisen puutteet, tottumus lähinnä aliurakoinnin käyttöön jne. Työnjohto toi lisäksi esille muutaman heidän näkökulmastaan tärkeän syyn; sopivia työntekijöitä ei löydy tai sopivia urakkakokonaisuuksia ei löydy. Korjausurakointia pidettiin erityisen haastavana ja toivottiin urakanlaskentaan kaikille osapuolille sopivaa, yhteistä kännykkäsovellusta.
Koskenvesa haastoi pohtimaan, miten esteitä kumotaan.
– Toiminnan pitää olla läpinäkyvää; miten asioista lasketaan ja mitä tehdään. Jotta urakassa päästäisiin toimimaan kuten on tarkoitus, myös suunnitelman, materiaalien, tekijöiden, työvälineiden ja mestan on oltava kunnossa. Jos noista yksikin on pielessä, työ ei etene. Toisaalta työntekijöiden pitää myös kestää pientä epävarmuutta, ettei kaikki ole aina 100-prosenttisesti kunnossa.
Yhteisten pohdintojen jälkeen kurssilaiset saivat harjoitella urakanlaskua valitsemalla erilaisia urakoita, kuten väliseinätyö, elementtityö, puuikkunoiden ja ovien asennustyö, ulkoseinä- ja vesikattotyö sekä sisäpuutyö Mittaviivan kehittämää tes-laskinta hyödyntäen.
– Yritän aina sanoa työnjohdolle, että jos he ovat teettämässä jotain aliurakoitsijalla, tekisivät laskelman siitä, mitä sama urakka maksaisi talon oman väen tekemänä, Koskenvesa vinkkaa.
Hyvä fiilis
Kännykän käyttö oli luvallista, sillä tes-laskuri löytyy kännykästä.
Aluksi, kun toisilleen tuntemattomat ihmiset kerääntyvät yhteen, on tunnelma luonnollisesti jäykkä. Olikin kiinnostavaa, miten nopeasti työntekijät ja työnjohtajat löysivät yhteistä keskusteltavaa.
– Fiilis oli tosi hyvä. Siellä pystyttiin keskustelemaan urakkatyön lisäämisen esteistä. Moni niistä oli meillä jo tiedossa, mutta nyt saimme kuulla myös työnjohdon näkökulman. Molempien osapuolten osaamisen puutteet estävät urakkamuotoisesta työstä sopimisen. Oli ilo huomata, että siellä melkein hierottiin jo kauppaakin urakasta, Malmström iloitsi tilaisuuden jälkeen.
Osallistujat kommentoivat tilaisuuden palautteissa, kuinka haasteet tuntuivat olevan samanlaisia jokaisella, hyvää keskustelua ja luottamuksen ilmapiiriä ja että kurssilla oli aiheellista asiaa.
Vantaan ammattioppilaitos Variassa järjestettiin tänään jo perinteeksi muodostunut työturvallisuuspäivä talonrakentajille ja pintakäsittelijöille. Varian talonrakennus- ja maalausalan opettajat apunaan muun muassa Rakennusliiton aktiiveja ovat oragnisoineet tapahtuman tässä muodossa jo neljä kertaa aiemmin. Tällä kertaa avuksi oli otettu myös matkailualan toisen vuoden opiskelijat. Heidän tehtävänään oli ohjata ryhmiä rasteille ja pitää huolta aikatauluista.
Konkarit rasteilla
Jari Jääskeläinen opettaa moottorisahan käynnistystä.
Muun muassa YIT:n, Skanskan ja Hartelan luottamushenkilöt vastasivat tietyistä rasteista, joita oppilaat kiersivät päivän aikana. Oppilaiden kierrettävänä oli 13 rastia aina moottorisahan käytöstä piikkaukseen ja poraukseen; ensiavusta sirkkelin käyttöön. Viimeisenä rastina toimi makkaranpaistopiste.
Moottorisahan käyttörastilla oppilaita ohjasi YIT Housing Oy:n pääkaupunkiseudun työntekijöiden luottamusmies Jari Jääskeläinen, joka on ollut järjestämässä vähän vastaavanlaisia tapahtumia Variassa jo 16 vuoden ajan.
– Älkää koskaan käyttäkö moottorisahaa yhdellä kädellä vaan molemmilla käsillä. Vain silloin takapotkusuoja toimii, Jääskeläinen ohjeisti ensimmäistä kertaa moottorisahaa käyttäviä pintakäsittelyn opiskelijoita.
Jääskeläinen jakaa alan huolen siitä, miten opiskelijoille löytyy työpaikkoja alan huonossa tilanteessa.
– Huonoina aikoina yritysten pitäisi kouluttaa porukkaa ja ottaa nuoria mukaan, jotta nousukaudella olisi tekijöitä. Heitän myös haasteen elementti- ja laudoitusporukoille: teidän pitäisi alkaa maksaa oman opintienne velkaa. Te pääsitte oppimaan vanhempien tekijöiden mukana ja nyt olette saman velkaa nuorille, vaikka urakan keskituntiansio vähän laskisikin, Jääskeläinen kuittaa.
Janne Gren nostaa, Jari Renlund seuraa sivusta.
Valjaidenkäyttörastilla Hartelan pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Janne Gren hinasi valjaissa olevaa opiskelijaa kohti yläilmoja. Selustatukea antoi Skanska Talonrakennus Oy:n pääluottamusmies Jari Renlund.
– Tänä vuonna tilaisuus on järjestetty paremmin kuin aiemmin, koska nyt käytettiin enemmän aikaa tapahtuman kulun suunnitteluun. Kukaan opiskelijoista ei ole eksynyt ja ryhmäjako on hyvä. Matkailualan opiskelijoiden käyttäminen apuna oli äärettömän hyvä idea, Renlund sanoo.
Grenin ja Renlundin mielestä valjaiden käyttöön totuttelu on tärkeää, vaikka tosipaikka onkin erilainen kuin hallissa opettelu.
– Valjaiden oikeaoppinen pukeminen päälle on hyvä tulla tutuksi, he totesivat.
Opettajat vahvasti etunenässä
Osaa rasteista pyörittivät Varian talonrakennuksen opettajat. Sirkkelirastilla jöötä piti Matias Kuukauppi.
– Työturvallisuus kuuluu rakennusalan kaltaisen yleisvaarallisen alan perusteisiin, joihin koulussa luodaan perusta sille, että suojaimia käytetään myös työelämässä. Useimmiten suojaimet pysyvät vähintään pienellä huomauttamisella opiskelijoiden päällä, Kuukauppi kertoo.
Kuukaupin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että työmaiden edustajat ovat mukana tapahtumassa.
– Myös työkaluvalmistajien läsnäolo on tärkeää, Boschilla on oma esittelypisteensä yhdellä rastilla.
Sirkkelinkäytön opastuksesta vastasi talonrakennuksen opettaja Matias Kuukauppi.
Piikkauksessa opiskelijoita opasti Pasi Turunen.
– Meillä aloitti talonrakennuksesta taas 3 täyttä ryhmää. Tietysti aina joku huomaa, että ala ei olekaan hänelle sopiva, mutta pääosin porukka on vaikuttanut ihan tyytyväiseltä valintaansa, Turunen kertoo.
Turusen mukaan talonrakennuksen opiskelijoista iso osa tulee suoraan peruskoulusta, mutta alanvaihtajiakin on joukossa.
– Nyt yksi opiskelija on jo pitkään alalla ollut, joka on tajunnut haluavansa paperit ulos. Hänen opiskelunsa on toki ihan erilaista kuin peruskoulusta tulevien.
Lujatalon pääluottamusmies Marko Metsäpelto (vas) tuo uudet valttikortit Topias Rajalaksolle (kesk.) ja Kalle Tiihoselle.
– Kävin keväällä puhumassa Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa opiskelijoille. Esittelin Lujataloa ja kerroin samalla, mitä kesätöissä odotetaan: Ole kello seitsemältä paikalla ”univormu” päällä, pidä tauot silloin kun niiden aika on ja ole sosiaalinen ja aktiivinen työyhteisössä, Lujatalon pääluottamusmies Marko ”Uku” Metsäpelto kertoo.
Ja sellaisia opiskelijoita Tredusta myös löytyi täksi kesäksi. Tänä vuonna pitkästä aikaa myös alle 18-vuotiaita otettiin kesätöihin Lujatalon työmaille.
– Alaikäiset eivät ole pitkään aikaan päässeet kesätöihin työmaille, vaikka harjoitteluun onkin päässyt. Harjoittelun aikana koulu vastaa opiskelijasta, mutta kesätöissä yrityksellä on enemmän vastuuta heistä. Itse pidän todella hyvänä juttuna, että kolmatta vuottaan syksyllä aloittavat opiskelijat pääsevät palkallisiin kesätöihin. Työsuhdetta on joidenkin kanssa mahdollista jatkaa kesän jälkeen oppisopimuksella, Metsäpelto kiittelee uutta linjausta.
Lujatalon henkilöstöjohtaja Minna Silvast kertoo, että linjausta muutettiin tänä vuonna, jotta voitaisiin tarjota hiukan nuoremmillekin rakennusalan opiskelijoille mahdollisuus saada työkokemusta työmaalta ja nähdä oikeasti käytännössä, mitä rakennusalan työ on.
– Teemme yhteistyötä ammattioppilaitosten kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että voimme tarjota kesätyöpaikkoja myös 16–17-vuotiaille. Ammattiopinnothan yleensä aloitetaan alaikäisenä, ja jo silloin on hyvä saada työkokemusta. Heillä on työmaalla ohjaaja tai mentori, työturvallisuudesta huolehditaan ja perehdytys tehdään kunnolla, Silvast sanoo.
Nuorten työsuhteet kestävät pääosin kesäkuun alusta elokuun alkuun.
Moottoritehtaalla Nokialla
Roope Hukkanen kiittelee kokeneita osaajia siitä, että aina saa neuvoja ja apuja.
Nokialla sijaitsee perinteikäs teollisuusalue, josta löytyy muun muassa Patrian ja Acgo powerin tehdasalueet. Acgo Powerin tehdas oli alun perin Suomen toinen lentomoottoritehdas, jonka toiminta käynnistyi vuonna 1942. Tehtaan päätehtävä oli toimia lentomoottoreiden korjaustyön keskuspaikkana.
Tehtaassa valmistetaan edelleen moottoreita, siellä tehdään myös tärkeää kehitystyötä. Lujatalo rakentaa alueelle uutta prototyyppihallia. Työmaalta löydämme ensimmäisen kesätyöntekijän, 17-vuotiaan Roope Hukkasen, joka opiskelee Tredun Hervannan toimipisteessä.
– Hain opiskelemaan rakennusalaa sattumalta. Hakuaika oli lyhyt ja rakentaminen kuulosti mielenkiintoiselta. Ja se on ollut mielenkiintoista. Vaikka en vielä tiedäkään, miksi haluaisin tulla, tämä on ollut hyvä vaihtoehto, Hukkanen kertoo.
Hukkanen oli jo keväällä harjoittelussa samalla työmaalla. Hän kysyi kesätöitä ja paikka järjestyi, mikä oli hyvä, sillä kymmenet yhteydenotot eri firmoihin eivät olleet tuottaneet tulosta.
– Osasta ei edes vastattu mitään, mikä on mielestäni outoa, hän sanoo.
Hukkanen suoritti harjoittelun yhdessä luokkakaverinsa kanssa.
– Teimme muun muassa siivousta ja väliseinien levytystä yhdessä ohjaajien kanssa. Nyt kesätöissä olen tehnyt aika samanlaisia töitä, mutta myös valuja, Hukkanen listaa.
Hukkasen mukaan kokeneemmilta osaajilta on aina saanut apua ja neuvoja.
– Täällä oppii paljon enemmän kuin koulussa. Ja koululla on saattanut tehdä vähän sitä sun tätä, mutta oikealla työmaalla suorituksen on mentävä aina nappiin. Aamuherätykset olivat aluksi vaikeita, mutta niihin tottuu. Viikonloppujen jälkeen voi edelleen olla raskasta.
Hukkanen pohtii, että rakentaminen saattaa hyvinkin olla hänen alansa.
– Olen miettinyt arkkitehtuuria, mutta en osaa piirtää. Ehkä opiskelen tulevaisuudessa rakennusmestariksi.
Kouluremonttia Kissanmaalla
Kissanmaan kaupunginosassa Tampereella tehdään koulun perusparannusta. Lujatalon työmaalla työskentelee kaksi 17-vuotiasta kesätyöntekijää, Kalle Tiihonen ja Topias Rajalakso. Molemmat opiskelevat Tredun Hervannan toimipisteessä.
– Tulimme ensin molemmat tänne työharjoitteluun. Haimme kesätöitä suunnilleen kaikkialta, juuri mistään ei saatu edes vastauksia. Motonetiin olisi päässyt 16 h/viikko -sopimukselle, joten olin todella iloinen, että pääsimme tänne, Tiihonen sanoo.
Rajalakso oli alun perin hakenut lentokoneasentajalinjalle, mutta vaihtoi sitten ystävänsä kanssa rakennuspuolelle.
– Ihan jees on ollut, hän kommentoi alanvaihtoaan.
Tiihoselle rakennusala oli selkeä valinta.
– En edes miettinyt lukiota. Tykkään tehdä käsilläni töitä ja rakennusala oli varma valinta.
Nuoret miehet ovat päässeet työmaalla mukaan monenlaisiin töihin. On ollut muun muassa lattiavalua ja toppareiden laittoa. Molempien mielestä aidot työmaaolosuhteet opettavat paljon enemmän kuin koulu.
– Rakennusalaa oppii työmaalla. Koulussa on enemmän sellaista istuskelua, Tiihonen toteaa.
– Nyt kesätöissä olemme päässeet harjoitteluaikaa tekemään enemmän itsenäisesti töitä. Tietysti joku kokeneempi on ollut koko ajan tukena, miehet kertovat.
Aamuheräämiset olivat aluksi rankkoja, mutta nyt kuukauden jälkeen ne sujuvat rutiinilla.
– Kerran olen ollut 5 minuuttia myöhässä, Rajalakso tunnustaa.
Tiihonen kehuu työmaan tunnelmaa.
– Se on oikeasti totta se rakennustyömaiden hyvä henki. Kaikkien kanssa voi jutella eikä kukaan murjota.
Uusi esikoulu ja alakoulu Kangasalla
Leevi Niemi (vas.) ja Mico Kivimäki toivovat, että pääsisivät kesätöiden jälkeen jatkamaan Lujatalolla oppisopimuksella.
Kangasalla rakennetaan uutta viralliselta nimeltään ”pienten lasten yksikköä”, joka tarkoittaa varhaiskasvatusta ja perusopetuksen luokkia 1–2 palveleva rakennusta. Työmaalle ovat päässeet Leevi Niemi ja Mico Kivimäki. Molemmat ovat 17-vuotiaita.
– Olin ensin työharjoittelussa T2H:n työmaalla keväällä 10 viikkoa, siellä työ oli paljolti siivoamista. Opettajani kysyi, haluaisinko lähteä kesätöihin Lujatalolle ja totesin, että haluan, Niemi kertoo.
Kivimäki oli pienemmällä työmaalla kylpyhuonehommissa.
– Olin mukana tekemässä koko kylpyhuoneen alusta loppuun. Myös minulta opettaja kysyi, haluanko tänne ja vastasin myöntävästi.
Kumpikin oli hakenut itsenäisesti useita kesätyöpaikkoja, mutta juuri mistään ei tullut edes vastauksia.
Nuoret ovat olleet mukana raudoittamassa ja valuissa ja haastattelupäivänä he hoitavat työmaan valaistusta kuntoon sisätiloissa led-nauhoja asentamalla.
– Toivon, että olisi mahdollista jatkaa täällä oppisopimuksella. Se tuntuisi mielekkäämmältä kuin koululla istuminen, Niemi miettii.
Kumpikin kokee saaneensa hyvää ohjausta kokeneemmilta tekijöiltä työmaalla.
– Ja kaikkien kohdalla on sellainen fiilis, että on helppo mennä juttelemaan, Kivimäki kertoo.
Ammattiosastoissa on viime vuosina käynyt kuhina, kun vetovastuu on siirretty uusille tekijöille. Sama on tapahtumassa myös aluejärjestöissä. Uudet toimijat tarvitsevat koulutusta. Liitolla on tarjolla verkkokoulutus osastojen puheenjohtajille ja sihteereille. Verkkokoulutusten oheen on kaivattu myös perusteellisempaa ja vuorovaikutuksellista koulutusta, jossa otetaan erityisesti huomioon tämän hetken osasto- ja aluetoiminnan haasteet.
Uuden koulutuksen pilotti järjestettiin Jyväskylässä toukokuun puolessa välissä ja lisää on luvassa lomakauden jälkeen. Kuusitoista aktiivia Savosta, Keski-Suomesta, Pohjanmaalta ja Pirkanmaalta lähtivät pilottikoulutukseen odottavin mielin. Kurssilaisten odotukset kohdistuivat ennen kaikkea taantuneen osastotoiminnan vireyttämiseen. Varsinaisen koulutusohjelman lisäksi odotettiin muiden aktiivien kohtaamista.
Kouluttajat Saku Jokisalo ja Juhani Lohikoski Rakennusliiton keskustoimistolta lupasivat vastata kurssilaisten haasteeseen. Ja koska Jyväskylässä kyse oli laatuaan ensimmäisestä pilottikoulutuksesta, kehittyy ohjelma edelleen.
Koulutuspäällikkö Lohikosken mukaan tavoitteena on antaa kurssilaisille valmius edistää järjestäytymistä ja auttaa ymmärtämään osastojen ja aluejärjestöjen tehtävät.
– Haluamme, että paikalliset aktiivimme ymmärtävät ammattiosaston ja aluejärjestön tehtävät osana Rakennusliittoa sekä haluavat kehittää alueellista toimintaa, joka vahvistaa jäsenten oikeuksia ja asemaa.
Lohikosken mukaan kurssilaisilla oli hyvä kriisitietous ammattiliittotoiminnan nykyhaasteiden suhteen.
– Useampi osallistuja kiitti, että haastoimme heitä tosissaan toiminnan kehittämisessä. Osallistujat olivat kyllä varsin kriisitietoisia siitä paineesta, joka kohdistuu ammattiliittoja kohtaan ja tarpeesta päivittää toimintatapoja sekä vahvistaa ja kehittää toimintaa työpaikka- ja paikallistasolla.
Koulutuksen ensimmäinen osa järjestetään seuraavan kerran Kouvolassa elokuun lopulla. Silloin kurssitetaan Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymen aktiiveja. Muualle Suomeen kurssitus etenee syksyn mittaan. Jatkokurssi puolestaan starttaa ensi vuoden puolella.
– Silloin pureudumme viestinnän kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ne ovat keskiössä paikallisen toiminnan vahvistamisessa, Juhani Lohikoski kertoo.
Koulutukselle hyvä palaute
Jyväskylän maalarit ja lattianpäällystäjät os. 52:n tuore puheenjohtaja Marjo Valkonen odotti koulutusta innolla.
– Kun olen uusi tässä hommassa, niin olisi hyvä saada työkaluja pärjäämiseen, Valkonen sanoi ennen pilottikoulutuksen alkua.
Mikä oli koulutuksen parasta antia?
– Sain hyviä ideoita muilta osallistujilta. Nyt tuli myös pientä haastoa, mikä on aina hyvä. Osastoissa kannattaa pohtia ainakin sitä, kuinka osasto voi hoitaa myös edunvalvonnan tehtäviä ja tiedottaa jäsenille tärkeistä asioista, pelkkien kokousten ja sirkushuvien tarjoamisen sijasta, Valkonen pohti.
