Työturvallisuusjohtamista sydämellä
Kirjoittaja
Tapio Jääskeläinen on
Rakennusliiton työympäristöasiantuntija.
Vuoden 2009 kesällä tuli voimaan valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Tuolloin uusi asetus toi sen soveltamisaloille liudan työturvallisuutta parantavia asioita: mm. putoamisen estämistä parannettiin, huomiovärillisten työvaatteiden käyttö tuli pakolliseksi ja henkilökohtaisten suojaimien käyttöön tuli uudistuksia, jotka näkyvät mestoilla kaikkien rakentajien arjessa.
Asetuksen voimaantulon myötä mestoilla alettiin jalkauttaa työturvallisuutta parantavia uudistuksia ja valvoa uudistuksien toteutumista. TR-mittari päivitettiin huomioimaan lainsäädännön muutokset. Isot rakennusalan päätoteuttajayritykset ottivat aliurakoitsijoidensa työturvallisuuden toteutumisen ohjaamiseksi menettelyn, joka tunnetaan mestalla kivasti, pahasti ja hyvästi.
Näin aliurakoitsijoiden sakottamisesta tuli käytäntö, joka on tänä päivänäkin arkipäivää. Tällä sakottavalla ja yksioikoisella aliurakoitsijaa ohjaavalla toimella luotiin aliurakoitsijoiden työntekijöiden keskusteen sangen negatiivinen ilmapiiri työturvallisuutta kohtaan. Työturvallisuuden ankeuttaminen ei toimi mestalla työturvallisuuden toteuttamiseksi ja parantamiseksi.
Työturvallisuuden ankeuttajamestoilla pyritään löytämään vain työnaikaiset työturvallisuuspuutteet ja poistamaan ne. Ankeuttajamestat painivat jatkuvien vaarallisten läheltä piti -tilanteiden ja sattuneiden työtapaturmien setvimisen kanssa. Tämänkaltaiset mestat junnaavat paikoillaan työturvallisuuden edistämisessä ja ovat jatkossakin työntekijöille turvattomia sekä henkisesti että fyysisesti.
Päätoteuttajan ja tilaajan määrittelemä sopimussuhteinen sakko voidaan vähentää urakoitsijalle maksettavista maksueristä tai tilit tasata viimeistään työmaan taloudellisessa loppuselvityksessä. Työmaan taloudellisessa loppuselvittelyssä työmaan päätoteuttaja esittää: ”Meillä kun on teille esittää nivaska sakkoja teidän työturvallisuuspuutteista.” Vastaavasti aliurakoitsija vetää povitaskustaan työmaan päätoteuttajalle ja tilaajalle vastalaskuja: ”Mullakin on teille esittää mittavan pitkä lasku teidän aiheuttamistanne lisätöistä.”
Sovitaan yhteisymmärryksessä, että molemmat vetävät omat esittämänsä sakot ja lisälaskut pois. Tehdään ikään kuin hänkkibänkkidiili, että molemmat ovat sujut toisiinsa nähden. Näin työturvallisuuspuutteista annetut sakot ovat menettäneet aliurakoitsijoiden keskuudessa pelotevaikutuksensa. Oikeastaan mietin, minkälaisesta päätoteuttajan ja aliurakoitsijan välisestä aidon kestävästä kumppanuussuhteesta on kyse, kun kumppanuussuhteen lujittamiseksi päätoteuttaja jakaa kumppanuusyritykselleen sakkoja.
Sitten on mestat, jotka tunnistavat jo ennakkoon mahdolliset eri työturvallisuuden riskit. Samoin työnaikaiset riskit tunnistetaan ja poistetaan. Tunnistetaan myös, missä olemme onnistuneet ja missä olemme hyviä työturvallisuuden suhteen. Kannustetaan turvallisen työn tekemiseen ja annetaan palautetta hyvin tekemisestä. Johdetaan sydämellä ja saadaan kaikkien sydämet yhdessä tekemään työturvallista mestaa kaikille työntekijöille. Näin toimivalla mestalla on edellytyksiä turvallisen työympäristön luomiseen.
Kaiken työturvallisuuden keskiössä on mestalla sydämellä ja sydämiä johtavat työnjohtajat. Mestojen työnjohtajat tarvitsevat johdettavakseen omia osaavia työntekijöitä. Riittävät resurssit! Samoin aitoja aliurakoitsijakumppanuusyrityksiä, joita päätoteuttajan hankinta ei ole valinnut mestalle pelkän halvimman työn hinnan myötä. Työmaille pitää saada ilmapiiri, jossa koetaan kaikki tärkeiksi ja halutaan saada kaikki terveenä kotiin. Enemmän keskustelun kautta siihen, että ei vaaranneta itseä tai muita.