Myös TES-teksteihin parannuksia - Rakennusliitto

Takaisin

Myös TES-teksteihin parannuksia

Luottamusmiesjärjestelmää vahvistetaan

Rakennusalan työehtoneuvotteluihin lähdettiin vuoden vaihteen jälkeen kaksijakoisessa tilanteessa. Rakennusalan järjestöissä tuntui vallitsevan yksimielisyys siitä, että alalla halutaan jatkossakin toimia järjestäytyneesti. Yleinen työmarkkinatilanne oli kuitenkin vaikea, kun sekä teknologiateollisuudessa että paperiteollisuudessa työnantajat osin vetäytyivät valtakunnallisista neuvottelupöydistä.

Palkansaajajärjestöjen neuvottelutilannetta vaikeuttaa osaltaan valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan avoimen työnantajahenkinen toiminta. Rakennusliiton hallitus arvioi tilanteen neuvottelujen edetessä sellaiseksi, että edes työtaistelulla ei palkkaratkaisussa ole mahdollista ylittää niin sanottua yleistä linjaa.

Osuiko arvio oikeaan, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen?

– Kyllä tämä arvio painoi ratkaisussa, kun mietimme, onko järkevää lähteä työtaisteluin hakemaan suurempia palkankorotuksia. Aivan oleellinen vaikuttava seikka oli, ettei liiton jäsenistöllä ollut nyt laajasti halua lakkoiluun yleistä linjaa suurempien korotusten vuoksi. Siihen olemme tyytyväisiä, että meidän sopimuksessamme ei ole paikallisesti sovittavia eriä. Kaikki saavat saman korotuksen.

Kahden prosentin korotus

Kahden prosentin palkankorotusta vastassa on inflaation kiihtyminen.

– Erityisesti polttoaineen hinnannousu lyö raskaasti läpi varsinkin rakentajille, Palonen sanoo.

Jäsenten keskusteluissa esillä ollut matkakorvausten korottaminen TES-ratkaisussa ei ole yksioikoinen asia, sillä verovähennysoikeudesta miinustetaan TES:n mukaiset, työnantajan verottomana maksamat päivittäiset matkakorvaukset.

– Ei siis ole järkevää uhrata korotusvarasta matkakorvausten nostamiseen, kun se leikkaantuu pois verotuksessa, Palonen muistuttaa.

Ovatko yleissitovat työehtosopimukset edelleen rakennusalalla yhteinen tavoite myös työnantajien mielestä?

– Rakennusalan työnantajat eivät kyseenalaistaneet valtakunnallisten työehtosopimisten solmimista missään vaiheessa. Vaikka neuvottelut hankalia ovatkin, myös alan työnantajat ymmärtävät yleissitovien – kaikkia työnantajia koskevien – palkka- ja työehtojen tärkeyden. Ilman sopimuksilla määriteltyjä sitovia ehtoja ala päätyisi täydelliseen sekamelskaan, sillä nytkin on ongelmia ihan riittämiin.

Yhteinen kannanotto kevytyrittäjyydestä

Palkkaratkaisun lisäksi tehtiin myös työehtosopimusten sisältöön liittyviä muutoksia. Luottamusmiehen tiedonsaantioikeutta koskeviin määräyksiin lisättiin teksti, jonka mukaan uuden työntekijän perehdytyksen yhteydessä tälle on annettava työntekijöiden edustajien yhteystiedot. Henkilöstön edustajien vaalin järjestämistä varten työnantajan on luovutettava tarpeelliset  yhteystiedot.

– Pidän hyvin tärkeänä asiana luottamusmiesten valintaan ja tiedonsaantiin liittyviä parannuksia, sillä muutamilla muilla aloilla luottamusmiesjärjestelmä halutaan romuttaa kokonaan. Jos halutaan aidosti kehittää yhteistyötä ja paljon puhuttua paikallista sopimista, ainoa vaihtoehto on tunnustaa työntekijäpuolen edustaja, luottamusmies tasavertaiseksi sopijakumppaniksi, Palonen sanoo.

Rakennusalan työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoihin liitettiin Rakennusliiton ja työnantajaliittojen yhteinen kannanotto kevytyrittäjyydestä. Sen mukaan kevytyrittäjyyteen liittyy vakavia ongelmia niin työtä tilaavien yritysten kuin työntekijöiden kannalta.

Kannanoton mukaan tilaajien asemassa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoimayrityksen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.

Tuohan tarkoittaa sitä, että yritykset eivät enää jatkossa saa ketjuttaa urakoita kevytyrittäjille?

– Tämä on yhteinen tahtotila ja teemme kaikkemme, jotta saamme työntekijöiden oikeuksia polkevat ja kilpailutilannetta sotkevat toimijat alalta pois.

TES-pöydissä siirretään usein asioita alakohtaisiin työryhmiin. Mikä näiden työryhmien merkitys on?

– Työryhmät mielletään usein hankalien asioiden kaatopaikaksi. Isot asiakokonaisuudet, kuten palkkausjärjestelmät tai urakkahinnoittelut vaativat perusteellista selvitystä ja neuvotteluja. Siksi työryhmätöitä kannattaa tehdä. Esimerkiksi 7,7 % erillislisä, LVI-alan urakkahinnoittelut ja palkkausjärjestelmäuudistukset ovat työryhmätöiden tuloksia, vaikka varsinaiset ratkaisut onkin tehty työehtokierrosten yhteydessä, Palonen muistuttaa.

Teksti: Janne Mäkinen