Osaajat ohituskaistalla - Rakennusliitto

Takaisin

Osaajat ohituskaistalla

Kirjoittaja Kirjoittaja

on
Rakennusliiton varapuheenjohtaja

EU-alueen ulkopuolelta Suomeen tulevat työntekijät tarvitsevat työperusteisen oleskeluluvan, jotta työskentely voi laillisesti Suomessa alkaa. Maan hallituksen tahtotila on nopeuttaa lupaprosessia. Tässä ei ole mitään väärää, kunhan lupien myöntäminen perustuu aitoon tarpeeseen – puhutaan osaajapulasta.

Oleskeluluvan käsittelyn yhteydessä tulee selvittää mm. onko hakijan toimeentulo riittävä, ovatko työsuhteen ehdot asianmukaiset ja onko avoinna olevaan työpaikkaan saatavissa sopivaa työvoimaa EU- tai ETA-alueelta. Myös työntekijän koulutus ja ammattitaito tulee olla riittävällä tasolla.

Muutama vuosi sitten noin 140 uzbekistanilaista maalaus- ja tasoitealan työntekijää karkotettiin kotimaahansa, kun ilmeni, että heidän koulutustodistuksensa olivat väärennettyjä eivätkä oleskeluluvan ehdot enää täyttyneet. Nyt nämä työntekijät halutaan takaisin Suomeen ja kun muu ei auta, täytyy lupakriteereitä rukata sopiviksi. Aiemman maahanmuuttovirasto Migristä saadun tiedon mukaan lupajonossa oli 800 uzbekistanilaista työntekijää. Nyt jonon pituudeksi kerrotaan 200 henkilöä.

Lupa-asioista vastaava maahanmuuttovirasto Migri on alkanut vetämään mutkia suoriksi oikein urakalla. Päätöksenteon sujuvoittamisen alttarille uhrataan lähes kaikki aiemmin välttämättömäksi katsotut selvitykset. Työntekijöitä ei enää haastatella lupakäsittelyn yhteydessä. Migrin linjauksen mukaan koulutus- ja ammattitaitoselvityksiä ei enää vaadita. Lisäksi on luotu listaus luotettavista työnantajista, jotka itse vastaavat em. vaatimusten täyttymisestä. Tässä tapauksessa listalla tarkoitetaan sitä, että lähtökohtaisesti kaikki työnantajat ovat luotettavia eli mitään listaa ei ole. Tällä tavalla saadaan nopeasti nuo 200 henkilöä laillisesti Suomeen töihin, ilman sen kummempia tarkasteluja ammattitaito- tai koulutusvaatimuksista. Enää on turha puhua osaajapulasta.

Jos Migrin uusi linjaus työperusteisten oleskelulupien myöntämiseksi on pysyväisluonteinen, voi jälki olla kohtalokasta. Tunnettua on, että alipalkkaus ja muut väärinkäytökset ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus, kun kyse on rakennusalan ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta.

Paljon puhuttu panostus työsuhteiden ehtojen valvontaan kuitataan jälkivalvontaan panostamisella. Miten se tapahtuu, jää avoimeksi. Jonoja saadaan kyllä näillä konsteilla purettua, mutta osaaminen, työsuhteiden ehdot ja aito tarveharkinta jäävät tässä leikissä lapsipuolen asemaan. 

Itse jaksan ihmetellä sitä, etteikö Suomesta ja EU-alueelta oikeasti löydy tarvittavaa määrää työvoimaa näin pienelle työmarkkinalle. Minulle ei myöskään ole selvinnyt miten viranomaiset selvittävät työvoiman saatavuutta EU-alueelta – ilmeisesti eivät mitenkään.

Ilmeisesti jatkuva mediamyllytys työvoima- ja osaajapulasta on tehnyt tehtävänsä. Valitulla tiellä käynee ikävä kyllä vanhanaikaisesti; on myöhäistä rypistää, kun on jo housuissa.