Mistä lisää rakentajia?
1.11.2021 UutisetTyöttömyysRakentaminen
Rakentajista on puutetta, ammattikoulusta valmistuneet eivät kelpaa. Rakennusliiton lääke työvoimapulaan on pysyvät työsuhteet.
Rakennusyritykset valittelevat työvoimapulaa, mutta lähes joka neljäs ammattikoulusta valmistunut rakentaja on työttömänä.
– Osaamisvaatimukset kasvavat rakennusalalla koko ajan. Mistä löydämme osaajat tulevaisuudessa, Rakennusteollisuus RT yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen kysyi Rakennusteollisuuden osaamistarveselvitys 2021:n julkistamiswebinaarissa.
Rakennusteollisuus RT on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa selvityksen rakennusalan osaamistarpeista. Selvitykseen kuului kyselytutkimus, johon vastasi lähes 460 rakennusteollisuuden yritysten edustajaa reilusta 380 yrityksestä.
Rakennusteollisuuden mukaan rakentajista on ollut pulaa jo 20 vuoden ajan ja tilanteen pahenevan tulevaisuudessa. Tästä huolimatta vuosina 2010–2019 ammattikoulusta valmistuneista rakentajista työttömänä oli 24 prosenttia vuoden päästä päästötodistuksen saamisesta. Työttömyys on 6 prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna muihin ammatillisten perustutkinnon suorittaneisiin verrattuna.
– Työttömien osuus on onneksi pienentynyt, Pakkanen viittaa vuonna 2019 tilastoituun 19 prosentin työttömyysasteeseen.
Ulkomainen työvoima on yritysten linjavalinta
Samaan aikaan RT:n omien tilastojen mukaan esimerkiksi Uudellamaalla ulkomaisen työvoiman osuus rakentajista on 30 prosenttia. Kyselyn perusteella yritykset eivät palkkaa ulkomaisia työntekijöitä halvempien kustannuksien vaan osaajapulan takia.
– Samaan aikaan yritykset törmäävät kieliongelmiin. Suurin osa yrityksistä haluaisi palkata suomen kieltä osaavia työntekijöitä.
55 prosenttia rakennusyrityksistä ei ole valmiita palkkaamaan henkilöitä, jotka eivät puhu suomea, vaikka englannin kielen taso olisi riittävä.
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palosen mielestä ulkomaisen työvoiman käyttö on yritysten strateginen päätös, joka synnyttää pulan kotimaisesta työvoimasta.
– Yrityksille on helppoa käyttää halvempaa ulkomaista työvoimaa ja alihankintaa. Se on juurisyy sille, miksi rakennusalalle ei enää hakeuduta.
Rakennusalan työvoimasta merkittävä osa työllistyy vuokrayritysten kautta. Tätä on pidetty yhtenä syynä alan huonoon maineeseen. Pakkanen ei usko, että yritykset lisäisivät enää omien työntekijöiden palkkausta.
– Vuokrayritykset osallistuvat nykyisin työvoiman kehittämiseen. En usko, että vuokrayritykset olisivat syy alan työvoimapulaan, Pakkanen sanoo.
Vuokrayritykset ovat merkittävä rakennusalan työllistäjä, mutta se voi myös luoda ongelmia alan työntekijöille.
– Vuokrayrityksissä solmitaan hyvin harvoin toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Palkat ovat yleensä tessin minimien mukaisia. Rakenna siinä sitten elämääsi ja hanki itsellesi asuntoa, Palonen muistuttaa.
Rakennusliiton kanta on, että alan maine kohentuisi merkittävästi, jos rakennusyritykset palkkaisivat rakentajat omille palkkalistoilleen. Pysyvä työsuhde kohentaa kummasti koko alan imagoa.
Oppisopimuskoulutus on hyvä väylä ammattiin
Lähes puolet yritysten päättäjistä oli sitä mieltä, että ammattikoulusta valmistuneilla ei ole työmotivaatiota ja osaamisessa on puutteita.
– Kyselyssä korostuu se, että yritykset haluavat lisätä yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Oppisopimuskoulutusta pidetään hyvänä muotona uusien rakentajien rekrytoinnissa, mutta oppisopimuspaikkojen tarjoamista pidettiin hankalana. Ammattikouluopettajia kaivattiin tutustumaan työelämään yrityksissä.
– Teemme mielellämme mittavaa harjoittelijayhteistyötä. Tänäkin vuonna meillä on ollut 750 harjoittelijaa. Vuosittain rekrytoimme 300 työntekijää, YIT:n henkilöstöpäällikkö Timo Piili kertoo.
Koulutusresurssien vähyyteen Piili tarjoaa vielä mittavampaa oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä.
– Oppilaitosten sisällä tarvittaisiin myös yhteistyötä. Työelämätaitojen osaajia löytyy takuuvarmasti oppilaitoksista eri alojen sisältä.
Kimmo Palosen mielestä ammattikoulutukseen tarvitaan merkittävästi enemmän lisäresursseja ja panostaa 2+1-malliin eli vuosi teoriaan ja 2 vuotta työharjoittelua.
– Oppisopimusjärjestelmä taipuu nykyisin opinpoluksi aikaisempaa paremmin. Nykyisin oppimisjaksot voivat olla lyhyitäkin. Työnantajat eivät tunne oppisopimuskoulutusta tarpeeksi hyvin.
YIT on Piilin mukaan rakennusalan vetovoimaisin yritys.
– Vaikka olemme alan vetovoimaisin yritys, olemme tekniikan yritysten listalla vasta 11. sijalla. Koko alan vetovoimaisuutta olisi saatava paremmaksi.
– Pitovoima rakennusalalla ei ole hyvä, opetusministerin valtiosihteeri Dan Koivulaakso totesi tutkimuksen tuloksista.
Koivulaakso nosti esille jatkuvan oppimisen tarpeet, jotka lisääntyvät myös rakennusalalla. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla uusi Jatkuvan oppimisen palvelukeskus, joka sovittaisi yhteen oppimis- ja työllisyyspalveluja. Oppisopimuskoulutuksen ja työelämäyhteistyön vahvistaminen ovat myös virkamiesvalmistelussa.
Teksti: Jukka Nissinen