Helsinkiläiseltä koulutyömaalta löytyi useita työnteko-oikeudettomia työntekijöitä
21.9.2021 UutisetHarmaa talousRakentaminen
Lauttasaaren ala-asteen peruskorjaustyömaalta löytyi Rakennusliiton toimitsijoiden tarkastuskäynnillä 7 työnteko-oikeudetonta valkovenäläistä muuraria. Työmaan pääurakoitsija on Consti Korjausrakentaminen Oy.
– Yhteensä työmaalla oli noin 80 työntekijää, joista työnteko-oikeudettomia oli siis lähes 10 prosenttia, Rakennusliiton sopimusalavastaava Toni Malmström kertoo.
Työmaalla alun perin urakoinut muurausyritys kertoi Malmströmille, että työmaan olosuhteet eivät mahdollistaneet urakan aloittamista aikataulun mukaan. Urakka vaihtui tuntitöihin, ja pian nekin piti keskeyttää. Sitten muurausurakoitsija vaihdettiin toiseen, pääurakoitsijan mukaan joustavampaan.
Uusi muurausurakoitsija, SB Rakennus Oy, toi työmaalle virolaiset aliurakoitsijansa Extension Oü:n ja Sunlight Grupp Oü:n. Rakennusliiton toimisijat tekivät työmaalle tarkastuskäynnin maanantaina 13.9., koska saman urakoitsijan aliurakoitsijoilla oli ollut epäselvyyksiä työnteko-oikeuksien kanssa myös aiemmin.
Tarkastuskäynnillä Lauttasaaren ala-asteen työmaalta löytyikin 7 valkovenäläistä muuraria, joilla ei ollut työnteko-oikeutta. Heillä oli viisumit Viroon, mutta niiden voimassaoloaika ei antanut oikeutta työskennellä Suomessa.
Pääurakoitsija ja rakennuttaja ovat vastuussa
Laki vaatii pääurakoitsijalta ulkomaalaisten työntekijöiden työlupien tarkistamista, kun työntekijä on ulkomaalaisen yrityksen palveluksessa. Rakennuttajalla – tässä tapauksessa Helsingin kaupungilla – on oma vastuunsa siitä, että tämä toteutuu. Sekä Rakennusliitto että työnantajajärjestö Rakennusteollisuus RT suosittelevat työlupien tarkistamista myös suomalaisten yritysten palveluksessa olevilta ulkomaalaisilta harmaan talouden torjumiseksi.
– Pääurakoitsijalla on siellä koko ajan henkilö, joka perehdyttää työmaalle ja tarkistaa paperit. Usein se on valitettavasti henkilö, jonka osaamistaso ei riitä monimutkaisten työlupa-asioiden selvittämiseen, Toni Malmström selittää.
Rakennusliiton toimitsijat ilmoittivat Lauttasaaren työnteko-oikeudettomista työntekijöistä heti aluehallintovirastoon. Seuraavaksi avi tekee tarkastuskäynnin työmaalle, mutta pääkaupunkiseudulla se tapahtuu vasta viikon tai parin päästä ilmoituksesta. Silloin ulkomaalaiset työntekijät eivät enää ole työmaalla, vaan tarkastus tehdään papereista.
Toni Malmström lähetti tiedon ongelmista myös Rakennusliiton pääluottamusmiehille. Sen jälkeen kuopiolaiselta julkisen rakentamisen työmaalta löytyikin SB Rakennus Oy:n aliurakoitsijan Extension Oü:n työntekijä, jolla ei myöskään ollut työnteko-oikeutta. Avi ja poliisi kävivät poistamassa työntekijän työmaalta.
– Eri puolilla suomea aluehallintovirastoilla on erilaiset resurssit, Malmström kertoo.
Julkisuudessa puhutaan työvoimapulasta ja työvoiman saatavuuden vaikeudesta. Nykyisiä työlupamenettelyjä ollaan keventämässä. Rakennusalalta työvoiman saatavuusharkinta on jo pitkälti poistettu.
– Niiltäkin osin, kun saatavuusharkintaa on näennäisestä jäljellä, se romuttuu valvovan viranomaisen resurssipulaan varsinkin pääkaupunkiseudulla, Malmström toteaa.
– Voiko ulkomaisen työvoiman saatavuus enää helpottua, kun työnteko-oikeudettomat vain kävelevät työmaan portista sisään ja rakennuttaja ja pääurakoitsija ummistavat silmänsä?
Harmaata taloutta myös torjutaan kaupungin työmailla
Helsingin kaupungin asuntorakennustyömailla on parhaillaan käynnissä hanke, jossa kaupungin asuntotuotanto, Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto tekevät yhteisiä valvontakäyntejä harmaan talouden torjumiseksi. Osapuolet ovat kokeneet pistokäynnit hyödyllisiksi.
– Tämä on toimiva tapa tehdä tarkastuksia, ja yhteistyö on sujunut hyvin, Malmström sanoo.
Malmström kertoo, että asuntotuotanto on ilmaissut halunsa selvittää myös asioita, jotka eivät lakisääteisesti ole rakennuttajan vastuulla. Harmaata taloutta halutaan kaikin mahdollisin keinoin torjua jo sopimusvaiheessa.
Työmailta saaduista havainnoista tiedotetaan, kun valvontakäynnit on saatu suoritettua.