Ylimääräinen liittokokous järjestettiin poikkeusolosuhteissa - Rakennusliitto

Takaisin

Ylimääräinen liittokokous järjestettiin poikkeusolosuhteissa

Rakennusliiton ylimääräinen liittokokous järjestettiin lauantaina 22.5. poikkeuksellisella tavalla. Koronapandemian johdosta kaksi kertaa siirretty kokous järjestettiin Vantaalla ja seitsemällä muulla paikkakunnalla hybriditekniikalla. Käytössä oli kaikkiaan 12 kokoussalia, hyvät turvavälit, maskit ja käsihygienia. Liittokokous korvasi liiton valtuuston kokouksen ja hyväksyi Rakennusliiton vuoden 2020 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Lisäksi tehtiin henkilövalintoja valtuustoon.

Liittovaltuuston varapuheenjohtajana toiminut Tommi Rönö jätti paikkansa omasta toivomuksestaan oman työkuvan muuttumisen takia. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin valtuuston jäsen Marko Metsäpelto. Valtuuston jäseneksi Metsäpellon paikalle valittiin varajäsen Mika Kivioja ja uudeksi varajäseneksi Tommi Niemi. Kaikki valitut edustavat Rakennusliiton osasto 10:tä.

Oululainen valtuutettu Mika Yli-Suvanto valittiin talvella liiton toimitsijaksi Ouluun. Hänen henkilökohtaisen varajäsenensä vaihdettua liittoa, valtuuston valittiin Mikko Lehtilä ja uudeksi varajäseneksi Mika Kinnunen.

Ylimääräinen liittokokous kutsuttiin koolle päättämään sääntömuutoksista, joilla tehostetaan liiton työtä jäsenten puolesta ja vastataan paremmin ajan haasteeseen. Lisäksi päätettiin joistakin pienemmistä muutoksista, joilla mm. sopeutettiin liiton säännöt lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Muutoksia tehtiin sekä liiton sääntöihin että osastojen ja aluejärjestöjen mallisääntöihin. Hallituksen muutosesitykset hyväksyttiin ylimääräisessä liittokokouksessa, lukuun ottamatta esitystä siirtymisestä yhden puheenjohtajan malliin.

Yksinyrittäjät liiton turvaan

Aiemmin liiton ja osastojen säännöissä todettiin jäsenedellytyksenä, että henkilön tulee työskennellä liiton sopimusaloilla työntekijänä tai toimihenkilönä. Määritelmä yksinkertaistettiin muotoon sopimusaloilla työskenteleviksi. Jo nykyisin liiton jäsenenä on paljon mm. pienillä omakoti- ja mökkityömailla työskenteleviä ammattilaisia, jotka eivät ole jatkuvassa palkkatyösuhteessa. On järkevää, että myös nämä yksinyrittäjät voivat liittyä liittoon.

Hallitukselle päätösvaltaa jäsenmaksusta

Aiemmin sääntöjen mukaan liiton hallitus vahvisti prosentuaalisen jäsenmaksun tason vuosittain. Päätösvalta jäsenmaksun muodosta (esimerkiksi siitä, onko jäsenmaksu prosentti- tai europerusteinen) oli vain liittokokouksen päätettävissä. Uusissa säännöissä hallitus voi päättää myös jäsenmaksun muodosta.

Jäsenmaksuun ylimääräinen liittokokous ei siis tehnyt muutoksia, mutta antoi hallitukselle enemmän mahdollisuuksia siitä päättämiseen jatkossa.

Kahdella puheenjohtajalla jatketaan myös 2023

Liiton hallitus esitti kokoukselle siirtymistä yhden puheenjohtajan malliin. Esityksellä pyrittiin suoraviivaistamaan liiton johtamista ja organisaatiota.

Liittokokouksessa käytettiin asiasta useita puheenvuoroja, joissa kannatettiin kahden puheenjohtajan mallilla jatkamista. Asiasta äänestettiin ja päätökseksi tuli, että sääntöjä ei tältä osin muuteta. Näin ollen liittokokous 2023 tulee valitsemaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vanhaan tapaan.

Jäsenen erottaminen osastosta

Suoran erottamisen (esimerkiksi jäsenmaksujen maksamattomuuden johdosta) vaihtoehdoksi lisättiin sääntöihin mahdollisuus rajoittaa jäsenoikeuksia. Näin jäsen ei ole jäsenetujen piirissä, mutta hänelle voidaan edelleen mm. lähettää liiton viestintää. Myös erottaminen on tietenkin edelleen mahdollista. Muutoksella halutaan helpottaa jäsenen paluuta liittoon.

Uuden säännön mukaan osaston hallitus voi rajoittaa jäsenoikeuksia tai katsoa jäsenen eronneeksi osastosta, jos jäsenmaksut ovat maksamatta yli kuudelta kuukaudelta. Jäsenellä on oikeus maksaa rästiin jääneet jäsenmaksut, mikäli häntä ei ole vielä poistettu jäsenrekisteristä.

Aiemmin säännöissä määrättiin jäsenen erottamisesta siten, että jäsen erotetaan osastosta, jos hän petollisella tavalla on hakenut työttömyyspäivärahoja ja erotettu työttömyyskassasta. Tämä ei ole tietosuojalainsäädännön mukaan mahdollista. Työttömyyskassa ei saa kertoa ammattiliitolle kassan jäsenen väärinkäytöksestä tai erottamisesta. Siksi tätä erottamisperustetta ei voi olla myöskään liiton säännöissä.

Osaston ja aluejärjestön hallitukseen yleisvarajäsenet

Paljon toivottu muutos on, että jatkossa osaston hallitukseen tulee valita varsinaisten jäsenten lisäksi vähintään 2 ja enintään 10 yleisvarajäsentä, aiempien henkilökohtaisten varajäsenten sijasta. Tämä helpottaa osastojen toimintaa merkittävästi.

Vastaavasti aluejärjestön hallitukseen valitaan jatkossa vähintään 4 ja enintään 20 yleisvarajäsentä.

Myös aluejärjestön purkusäännöstä täsmennettiin. Voimassa olevien sääntöjen mukaan aluejärjestö voidaan purkaa aluejärjestön edustajakokouksen päätöksellä, jolloin aluejärjestön jäljellejääneet varat luovutetaan toimintaa jatkavalle yhdistykselle rakentajien alueelliseen edunvalvontaan ja järjestötyöhön kohdennettuna. Aiemmin varat olisi luovutettu Rakennusliitto ry:lle.

Muita muutoksia

Pienempiin muutoksiin kuuluu maa- ja vesirakennusalan muuttaminen säännöissä infra- ja infrapalvelualaksi, kuten alan työehtosopimus on jo aiemmin nimetty. Tilintarkastaja -sanat muutettiin lakimuutoksen mukaisesti toiminnantarkastajiksi aluejärjestöjen säännöissä.

Muutos 2023 -työryhmä esitti väliraporttinsa

Vuoden 2019 liittokokous velvoitti liiton hallituksen perustamaan työryhmän suunnittelemaan liitolle uuden organisaatiomallin, joka mahdollistaa liiton jäsenille tasavertaiset mahdollisuudet toimintaan. Liittokokous katsoi, että nykytilanteessa etenkin pienien osastojen jäsenten mahdollisuudet osallistua toimintaan ovat rajallisemmat.

Hallituksen nimittämä Muutos 2023 -työryhmä antoi ylimääräiselle liittokokoukselle väliraportin. Ylimääräisessä liittokokouksessa esityksestä käyty keskustelu kirjataan muutostyöryhmälle evästykseksi jatkotyöskentelyyn.

Muutos 2023 -työryhmän väliraportti esitellään jäsenistölle Rakentajan kesäkuun numerossa ja siitä käydään laaja jäsenkeskustelu syksystä alkaen. Työryhmä jatkaa esityksen rakentamista kevääseen 2023 asti. Päätöksen tekee Rakennusliiton 25. liittokokous keväällä 2023.