Takaisin

Kello tikittää alipalkan maksajille

Lokakuussa valmistui Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön tutkimus alipalkkausta koskevista oikeustapauksista. Selvitys luo hyvää tietopohjaa hallituksen asettamalle työryhmälle, joka pohtii laajasti keinoja puuttua alipalkkaukseen. 

Syrjintää vaikea osoittaa 

Ulkomaalaisten alipalkkaus on Suomessa osin kriminalisoitu, vaikka asiasta ei ole erillistä rikoslain pykälää. Tutkitut rikosnimikkeet ovat työsyrjintä ja kiskonnantapainen työsyrjintä. 

Aluehallintoviranomaisten mukaan syrjinnän toteennäyttäminen on vaikeaa, ja siitä syystä moni alipalkkaustapaus jää vaille tuomioistuinkäsittelyä joko poliisin tekemän esitutkinnan rajoittamispäätöksen tai syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen takia. 

Työrikosten vanhentumisaika on lyhyt, 2 vuotta. Nykyisessä järjestelmässä työrikostapauksia vanhenee toistuvasti. 

Harvoin oikeuteen 

Alipalkkauksesta oikeuteen päätyy vain pieni osa. Oikeustapaukset ovat vähäisiä, rangaistukset lieviä ja korvauskäytäntö hyvin vaihtelevaa. Syytteet itse asiassa hylätään kolmasosassa tapauksista. Rangaistukset ovat useimmiten lieviä sakkotuomiota ja on epävarmaa, saako uhri korvauksia. 

Selvityksessä käytettiin taustamateriaalina muun muassa ammattiliittojen edustajien haastatteluja. Niistä käy ilmi, että alipalkkaustapauksia sovitaan oikeuden ulkopuolella, mikä selittää osin tilannetta.  

– Kun kyseessä ovat yritykset, jotka tuovat laajassa mittakaavassa Suomeen ulkomaista työvoimaa eivätkä noudata työehtosopimusta, on niin, etteivät nämä työntekijät kuulu Rakennusliittoon, eivätkä myöskään ole yhteydessä liittoon. Liitto käyttää näissä tapauksissa välineenä saartoa. Saarrot eivät tosin ratkaise kokonaiskysymystä, Rakennusliiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen sanoo. 

Alipalkan maksua tapahtuu liiton jäsenkentässä silloin tällöin, mutta kyseessä ei jäsenten osalta ole laaja ongelma. 

– Kyseessä voi olla esimerkiksi se, että lomapalkka tai erillinen palkanosa on jätetty maksamatta. Nämä tapaukset eivät päädy oikeuteen, vaan liitto hoitaa asiat oikeuden ulkopuolella, Ojanen jatkaa. 

Viranomaisilta uupuu keinoja 

Viranomaisten mahdollisuudet puuttua alipalkkaukseen ovat puutteelliset. Kun Avin työsuojelun vastuualueen ulkomaalais- tai tilaajavastuutarkastajat antavat yrityksille toimintaohjeita tai kehotuksia, ne kohdistuvat yrityksen tulevaan toimintaan, eikä viranomaisilla ole mahdollisuutta velvoittaa yritystä korjaamaan ennen tarkastusajankohtaa tapahtunutta alipalkkausta. 

Työsuojeluviranomaisen mahdollisuudet puuttua palkkauspuutteisiin ovat näin ollen vielä hyvin rajalliset. 

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus selvittää keinoja puuttua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen. Tämä on tarpeen, sillä selvityksen mukaan työsuojeluviranomaisilta ei nykyisellään ole toimivia keinoja sanktioida alipalkkaustapauksia. 

 

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten