Kropan krempoissa liike on lääke

Raskaissa töissä voi tulla monenlaisia ongelmia tuki- ja liikuntaelimistölle, mutta niitä voi estää ja niitä pystytään hoitamaan, kunhan omakin aktiivisuus on kohdillaan.

Rakennusalalla tehdään edelleen raskaita fyysisiä töitä, usein myös hankalissa asennoissa. Lisäksi erilaisia loukkaantumisia on edelleen enemmän kuin melkein millään muulla alalla. Harva rakentaja säilyy krempoitta koko työuransa ajan.

Liikettä, ei leikkelyä

– Olkapäihin liittyviä ongelmia on paljon, samoin lyhyt- ja pidempikestoisia alaselkävaivoja, tenniskyynärpäitä sekä polvien ja lonkkien nivelrikkoja, työterveyslääkäri Outi Pentinlehto Mehiläinen Oy:stä kertoo.

Pentinlehdon mukaan olkapääongelmista suuri osa on kiertäjäkalvoon liittyviä ongelmia, tulehduksia, vamman aiheuttamia repeämiä tai rappeuman seurauksia. Jo työuransa alussa olevia parikymppisiä joutuu hoitoon kremppojen takia.

– Vielä 5 vuotta sitten näitä ongelmia hoidettiin paljon leikkauksilla, esimerkiksi olkalisäkkeen avarrusleikkauksella. Tutkimus on osoittanut, että samaan lopputulokseen päästään fysioterapialla ja leikkauksia pyritään välttämään. Kun työterveyslääkäri on todennut ongelman, hän tekee lähetteen fysioterapeutille, joka tutkimuksen ja haastattelun perusteella antaa kuntoutusohjeet, työfysioterapeutti Minna Havunen kertoo.

Pentinlehdon mukaan kipua voidaan ensin hoitaa kuurina otettavilla kipulääkkeillä ja joissain tapauksissa käytetään myös kortisonipistoksia tulehduksen hillitsemiksi. Kipua voidaan lievittää myös kylmällä ja levolla. Myös sairasloma voi olla tarpeen kuormituksen keventämiseksi.

– Usein kevyt lihaskuntoharjoittelu auttaa, sillä liike on lääke. Lisäksi ohjaan työergonomiaa ja työtapoja tai työolosuhteita sellaisiksi, että vastaava ongelma ei toistuisi, Havunen kertoo.

Kuinka hyvin ihmiset muistavat tehdä kuntouttavia liikkeitä?

– Kipu on hyvä muistuttaja. Niin kauan kuin kipua tuntuu, muistaa liikkeet tehdä. Haastavampaa on siinä vaiheessa, kun kipu on poissa. Harjoituksia pitäisi tehdä jatkuvasti, ettei ongelma toistu, Havunen sanoo.

Toipumisaika on kiinni oman jaksamisen lisäksi työtehtävistä.

– Jos verrataan esimerkiksi rakennussiivousta ja yläsuuntaan tehtävää piikkaustyötä, on työn raskaudessa ehkä jonkin verran eroa, Pentinlehto sanoo.

Kuntoutus on syytä hoitaa huolella, koska jos esimerkiksi olkapää joudutaan leikkaamaan, kestää toipuminen pikemminkin kuukausia kuin viikkoja.

Työpäivä alkuun turvallisesti

Tuki- ja liikuntaelinvammojen ja -kulumien ehkäisy etukäteen on järkevää sekä työntekijälle että työnantajalle. Fyysisessä työssä kroppa on hyvä valmistaa päivän koitoksiin.

– Joka-aamuinen aamujumppa työmaalle tullessa joko yksin tai porukalla on hyvä alku. Siinä lämmitetään lihakset, notkistetaan nivelet ja herätetään hermosto, Havunen kuvaa.

Hyviä liikkeitä ovat erilaiset rangan kierrot, tasapainottelut yhdellä jalalla, kevyt kyykky ja hartioiden pyörittely. Hyvä liike keskellä työpäivääkin on nostotöiden jälkeen selän taivutus taaksepäin.

– Kaikki näitä voi tehdä myös pienissä erissä työpäivän aikana parin minuutin ajan, Havunen sanoo.

Hyvä työturvallisuus ei vaikuta vain tapaturmatiheyteen vaan myös muuhun fyysiseen hyvinvointiin.

– Nykyään rakennustöihin on olemassa monenlaisia apuvälineitä työtä helpottamaan, mutta käytetäänkö niitä kiireessä, on toinen kysymys. Tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja työsuojelulla yhdessä työterveyshuollon kanssa on tässä iso ja tärkeä osa, Havunen toteaa.

Pelkkä fyysinen työ ei riitä kuntoiluksi

Varsinkin vanhemmissa rakentajissa on niitä, jotka ajattelevat raskaan fyysisen työn käyvän liikunnasta ja että töiden jälkeen riittää lepo sohvalla. Näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi siihen, miten kivuliaita vanhemmiten luonnollisesti muodostumat rappeumat kehossa ovat, voi vaikuttaa säännöllisellä liikunnalla myös työajan jälkeen.

– Nykynuoret ovat tietoisempia tästä. He tietävät, että raskas työ vaatii hyvää lihaksistoa. Nuorilla toisaalta saattaa mennä joskus yli. Jos rankan työpäivän jälkeen vetää vielä todella rankan treenin, se voi olla liikaa, Havunen muistuttaa.

Niveliä ja lihaksistoa olisi kuitenkin hyvä kuormittaa sopivasti, palautumista unohtamatta.

– Töistä palautuminen voi olla kevyttä liikuntaa, kehonhuoltoa kuten venyttelyä tai rullailua, rentoutumisharjoituksia, saunomista tai vaikka päiväunet. Sellaista, minkä kukin kokee rentouttavaksi, Havunen listaa.

– Sauna ja olut sen sijaan eivät ole paras vaihtoehto, sillä alkoholi heikentää pienissäkin määrissä yöunen laatua, Pentinlehto toteaa.

Palautumisen lisäksi tarvitaan myös kovempaa liikuntaa. Matalasykkeistä liikuntaa pitäisi saada viikoittain yhteensä vähintään 2,5 tuntia tai rankkaa liikuntaa 1 tunti 15 minuuttia. Lisäksi lihaskuntoharjoittelua 2 kertaa viikossa.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten