Luottamushenkilöiden täydennyskurssin paneelikeskustelussa Harjuniemeltä tukea hoitajille
– Meidän pitäisi päästä pois tästä keskinäisestä kateudesta, jossa tuijotetaan muiden vaatimuksia ja sopimuksia. Jos jollain alalla on mahdollisuus, tai absoluuttinen tarve, hieman isompiin palkankorotuksiin, ei se ole toisilta pois. Se on keksitty juttu, että viennin kilpailukyky vaarantuu, jos joku saa hieman enemmän, sanoi Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi luottamushenkilöiden täydennyskurssin paneelikeskustelussa Jyväskylässä perjantaina.
Paneeliin osallistunut hoitoalan isoimman ammattiliiton Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen otti Harjuniemen kommentin sydämeensä. Hoitoala on saanut kritiikkiä vaatiessaan palkkaohjelmaa, joka nostaa palkkoja yleistä linjaa enemmän useiden sopimuskausien aikana. Hoitoalan liittojen mukaan vain näin voidaan täyttää alan iso palkkakuoppa.
– Ilolla kuulen tuon asian sinulta, Matti. Olen itsekin ajatellut, että miten se on keneltäkään muulta pois, jos meidän jäsenistö vaatii oikeudenmukaisia palkankorotuksia? Jos meidän porukka pitää hyvää huolta teistä, nostaa se tuottavuutta myös teidän alalla, Rytkönen totesi.
Puheenjohtajat olivat yhtä mieltä siitä, että ammattiyhdistysliike on nyt kovan paineen alla julkisessa keskustelussa ja neuvottelupöydissä.
– Tuntuu siltä, että ammattiyhdistysliikkeeltä halutaan panna norra poikki, Harjuniemi kuvasi työmarkkinoiden ja yhteiskuntapolitiikan tilannetta tässä ajassa.
Harjuniemi valisti yleisöä, että norraksi kutsuttiin kuorma-auton lehtijousipakan pisintä jousta. Jos se katkeaa, notkahtaa auton kulku. Eli Harjuniemen mukaan ammattiyhdistysliikkeeltä halutaan katkaista nyt selkäranka.
Rytkösen ja Harjuniemen aiheena oli ”ammattiyhdistysliike 2020-luvulla”. Eli ay-liikkeen ja yhteiskunnan muutoksesta ja muutostarpeista oli kysymys. Puheenjohtajat löysivät paljon yhteistä toimialoilta. Rytkösen mukaan rakennusalalla jo 1990-luvun laman aikana alkanutta pakkoyrittäjiksi työntämistä tapahtuu nyt myös sosiaali- ja terveysalalla. Hän toivookin yhteistyötä ja opiksi ottamista yli keskusjärjestö- ja liittorajojen.
Harjuniemen vastaus ammattiyhdistysliikkeen muutostarpeeseen on selvä: muutosta tarvitaan ja paljon. Pelkkä moraalinen vaatimus liittoon kuulumisesta ei riitä, liiton on tarjottava käytännön palveluja. Rakennusliiton hän lupaa jatkossa entistä paremmin kulkevan jäsenten mukana heidän arjessaan. Kukaan muu kun ei rakennusalan työntekijöistä huolehdi.
– Otetaan esimerkiksi työnvälitys, joka ei yksinkertaisesti meidän alalla toimi. Rakennusliitto ottaa tässä asiassa vastuun ja kehitämme oman työnvälitystä ja urapalveluita niin, että jäsenet saavat töitä ja mahdollisuuden kehittää omaa asemaansa työmarkkinoilla. Se on vaativa ja pitkä hanke, mutta emme anna periksi.
Millariikka Rytkönen on saanut julkisuudessa syytöksiä lakoilla uhkailemisesta. Hän vaati ammattiyhdistysliikettä kertomaan suurelle yleisölle ja omille jäsenilleen paremmin myös työtaistelutoimien merkityksestä.
– Harva tietää, että esimerkiksi naisten äänioikeus on saatu tähän maahan lakon ansiosta. Samoin useimmat merkittävät työelämän oikeudet. Ei niitä ole meille lahjoitettu. Tästä olisi tärkeä muistuttaa, Rytkönen korosti.
Keskustelun tallenne Rakennusliiton Facebook-sivulla
