Sopimusneuvottelut käynnistymässä – ”Tessi” tuo leivän pöytään

Vanha juttu kertoo, kuinka uusi työntekijä kyseli työmaalla, kuka se ”Tessi” on, joka määrää niin monista asioista? Jutut juttuina, mutta väärää tietoa työehtosopimuksen merkityksestä työntekijälle liikkuu paljon ja sitä myös levitetään tarkoituksellisesti.

Netin keskustelupalstoilla on massoittain ammattiyhdistysliikkeen ja työehtosopimusten vastaista vänkäämistä. Yksi perusväittämä on, että työntekijälle riittää jäsenyys työttömyyskassassa. Työehdot voi sopia itse suoraan työnantajan kassa ja reilun pelin takaa lainsäädäntö.

Näin asia ei tietenkään ole, mutta varsinkin työelämään tuleville sukupolville väite voi kuulostaa jopa uskottavalta. Rakennusliiton työehtosopimukset umpeutuvat vappuna ja neuvottelut käynnistyvät pian. On aika katsoa, mitä työehtosopimus työntekijälle antaa – liiton neuvottelemien palkankorotusten lisäksi.

Lait luovat perustan

Vain työehtosopimuksilla voidaan rakentaa työntekijöille oikeudenmukaiset työehdot, lainsäädäntö ei siihen riitä. Työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki ja esimerkiksi yt-laki luovat perussäännöt työelämään ja suojaavat työsuhteen heikommaksi osapuoleksi katsottua työntekijää silkalta mielivallalta. Ne luovat kuitenkin vain minimin, pohjatason.

Työehtosopimusten piirissä on suomalaisista palkansaajista noin 84 prosenttia (Ahtiainen -2014). Sopimusten ulkopuolella on lähinnä ylempiä toimihenkilöitä, asiantuntijoita ja myynnin ammattilaisia, joiden työsuhteet perustuvat henkilökohtaiseen työsopimukseen.

Suomessa palkkataso määräytyy työehtosopimuksilla. Alimmat työehtosopimuksiin perustuvat palkat ovat noin 8 euroa tunnilta. Ei ole realistista, että minimipalkka sovittaisiin lailla tätä korkeammaksi. Siksi ammattiliitot vastustavat tiukasti minimipalkkalakia.

Työaikalaki säätää työajoista. Ylityökorvaukset säilyisivät ilman työehtosopimuksiakin, mutta nyt rakennusalalla kielletyt nollatuntisopimukset palaisivat luvallisiksi. Vuosilomalaki tarjoaisi lyhyissä työsuhteissa 9 prosentin ja yli vuoden mittaisissa 11,5 prosentin suuruisen vuosilomakorvauksen. Työsopimuslaki takaisi sairausajan palkkaa karenssipäivän jälkeen 9 arkipäivää. Ja siinä kaikki.

Otetaan vertailukohdaksi hyvin kokenut muurari, timpuri tai rakennusmies. Esimerkit koskevat siis rakennusalan työehtosopimusta. Tessin takaama vähimmäispalkka on 16,58 euroa. Vuosilomakorvaus on ensimmäisestä tunnista lähtien 18,5 prosenttia. Pekkaset ja arkipyhäkorvaukset sisältävä erillinen palkanosa on 7,7 prosenttia. Päivittäisten matkakustannusten korvaus enimmillään 25,76 euroa.

Reissutöissä tulee päiväraha 42 euroa sekä ilmaiset matkat ja majoitus yhden hengen huoneessa. Työvaatteet, suojavälineet, mukaan lukien optisesti hiotut suojalasit, kuuluvat työnantajan maksettaviksi. Sairausajan palkkaa saa enintään 56 päivältä ja pidemmän työsuhteen jälkeen ilman ensimmäisen päivän karenssia.

Oikeus palkalliseen vapaaseen alle 10-vuotiaiden lasten sairaustapauksissa on sekin työehtosopimuksen tarjoama oikeus. Lyhyissä sairauspoissaloissa riittää oma ilmoitus. Työkalukorvaukset, ryhmähenkivakuutus ynnä muut ovat nekin pientä rahan arvoista lisää palkan päälle.

Työehtosopimus luilleen laskettuna takaa pitkästä matkasta päivittäin töihin ajavalle kokeneelle timpurille siis yli 24 euroa tunnilta. Muut työehtosopimuksen lisukkeet tulevat vielä päälle.

Yleissitovuus suojaa

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa, että alan työtä tekevälle on maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka ja muut edut. Työnantajan ja työntekijän keskinäinen sopimus heikommista ehdoista on automaattisesti mitätön. Merkitystä ei ole, onko työnantaja tai työntekijä ulkomaalainen. Sopimus koskee siis kaikkia.

Työntekijöiden puolesta työehtosopimuksia voi tehdä vain ammattiliitto. Paikallisesti saa sopia kaikista asioista työehtosopimuksen ehtoja paremmin. Vaatimuksilla paikallisen sopimisen lisäämisestä haetaan käytännössä mahdollisuutta alittaa työehtosopimuksen vähimmäisehdot.

Ilman työehtosopimusten pakottavia vähimmäisehtoja ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden palkat putoaisivat muutamaan euroon tunti. Silti tulijoita riittäisi, tekijät tulisivat vain yhä halvemmista maista.

Juttua varten on haastateltu Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palosta sekä liiton aiempaa varapuheenjohtaja Kyösti Suokasta.

 

Teksti: Janne Mäkinen
Kuva: Kansan Arkisto
Kuvateksti:
Työolot ovat kehittyneet niin lakien kuin työehtosopimusten ansiosta niistä päivistä, kun nämä ammattimiehet tekivät töitään.