Takaisin

Kesälomien kynnyksellä muutama huomio vuosilomia koskien

 

Kesälomakausi alkoi toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Muistin virkistykseksi muutama huomio vuosilomia koskien.

Loman kertyminen

Vuosilomaa kertyy työsuhteen pituudesta riippuen 2 tai 2,5 päivää sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijälle on kertynyt 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Tyhjentävä luettelo työssäolon veroisista päivistä löytyy vuosilomalain 2 luvun 7 §:stä. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (31.3) kestänyt yhden vuoden tai pidempään, kertyy lomaa 2,5 päivää kuukautta kohti. Lyhemmissä työsuhteissa lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa.

Loman ajankohta

Työnantaja päättää loman ajankohdasta kuultuaan ensin työntekijän toiveen. Loman ajankohta tulee ilmoittaa työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ellei ilmoittaminen kuukautta ennen ole mahdollista, on se kuitenkin ilmoitettava viimeistään 2  viikkoa ennen loman alkamista.

Työntekijän tulee saada viettää lomaa 24  päivää kesäkautena 2.5 – 30.9. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän osan lomasta yhdessä tai useammassa jaksossa.

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluontoisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus eli 6  päivää, taas varsinaisen lomakauden ulkopuolella eli talvilomana 1.10 – 1.5.

Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Rakennusliiton solmimissa työehtosopimuksissa on tarkemmat määräykset lomapalkkojen muodostumisesta. Lomapalkkojen laskentaperusteissa on sopimusalakohtaisia eroja.

Sairastuminen ennen lomaa

Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkamista, tulee vuosilomaa työntekijän pyynnöstä siirtää pidettäväksi muuna ajankohtana. Työntekijällä on pyynnöstä oikeus myös loman tai sen osan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Sairastuminen loman aikana

Vuosilomalainsäädäntöä on muutettu viime vuosina, koskien sairastumista vuosiloman aikana. Voimassaolevan vuosilomalain mukaan työntekijän oikeuteen saada lomaansa siirretyksi kohdistuu omavastuupäiviä, kun hän sairastuu vuosiloman jo alettua seuraavasti:

Jos työntekijä on ehtinyt aloittaa vuosilomansa ennen sairastumista, jonka johdosta hänen työkyvyttömyytensä jatkuu yhdenjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää ja hän pyytää ilman aiheetonta viivytystä vuosilomansa siirtämistä, on työnantajalla oikeus katsoa enintään 6 päivää vuosilomasta omavastuupäiviksi, joilta vuosilomaa ei siirretä.

Työaikadirektiivin mukaan työntekijän tulee kuitenkin kaikissa tilanteissa saada vähintään 24 vuorokautta vuosilomaa hyväkseen ja tätä määrää on työnantajan kunnioitettava. Sellaiselta henkilöltä, jolle on karttunut vain 24 vuorokautta lomaa, ei omavastuupäiviä voida vähentää.

Työntekijäpuolen asiantuntijat lähtevät siitä, että voimassaoleva vuosilomalaki  on omavastuupäivien osalta ristiriidassa EU:n työaikadirektiivin kanssa eikä omavastuupäivä voisi kesken loman sairastuessa syntyä lainkaan. Asia on kuitenkin monimutkainen juridinen soppa, joka selviää aikanaan, kun työtuomioistuimessa vireillä olevissa riita-asioissa saadaan tuomio.

Varminta loman aikana sairastuessa on jättää asia riitaiseksi eli vaatia loman siirtoa ilman omavastuupäiviä ja jollei työnantaja ei tähän suostu, riitauttaa juttu.

Siirretyn loman ajankohta

Työnantaja määrää myös siirretyn loman ajankohdasta. Tästä voidaan sopia, mutta työnantajan on huolehdittava, että jokainen työntekijä saa lomansa lain mukaan.

Kimmo Palonen
varapuheenjohtaja