Puheenjohtaja Matti Harjuniemi: Liitto auttaa jäsenen arjessa

Liiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi vastasi liittokokouksen alla Rakentajan kysymyksiin rakentamisen toimialasta, työehtopolitiikasta, työturvallisuudesta ja ennen muuta Rakennusliiton tulevaisuudesta.

 

Kuinka kuvaisit tilannetta rakennusteollisuudessa, kun pian siirrytään 2020-luvulle?

Työtä ja tekniikkaa on joka lähtöön. Jossakin otetaan käyttöön uusia sovelluksia, koneita ja työvälineitä.  Digimaailma on jo melko pitkällä suunnitelmissa, mittauksessa, työkoneissa, tiedonkulussa… Ammattilainen ottaa uusia keksintöjä luontevasti käyttöön. Linjapukitkin olen kyllä bongannut ihan äskettäin kerrostalon pohjilta. Urakoitsija oli ajatellut tekevänsä vanhoilla konsteilla homman tehokkaammin. Arkisempi selitys on se, että ”virmalla ei nyt ole oikein sitä likvititeettiä”.

Ei näin pirstottu ala kehity tarpeeksi vauhdikkaasti. Valtaosa yrityksistä elää kädestä suuhun. Siinä tilanteessa ei uusia tekniikoita oteta käyttöön. Toimitusjohtajilla on muuta murhetta: Mistä raavitaan seuraava keikka?

 

Rakennusliitto on kysynyt myös jäseniltään rakentamisen laadusta?

Teimme jäsenille laajan laatukyselyn viime vuonna. Mielettömät aikataulut koetaan syyksi laatuongelmiin. Aikatauluongelma kertoo myös siitä, että työmaa ei ole vetäjien näpeissä. Työpaikoillahan haaskataan aikaa ja tarvikkeita urakoitsijoiden töiden epäonnistuvan yhteensovittamisen takia. Myös valmista työtä pilataan.

Puukerrostalot ja muut suuret puurakennukset ovat tulleet kovalla vauhdilla. Finanssikriisi vauhditti asiaa, ehkä myös puurakentamisen ympäristöimago. Kotimaista raaka-ainetta ja täkäläistä työtä. Edellinen vauhditus oli 1990-luvun taantuman aikaan. Silloinkin nähtiin puurakentamisen lisääminen kotimaisen teollisuuden ja työn edistämisenä, ja niin toki onkin.

Kotimaista on betoniteollisuuskin, kuten suurin osa kivenjalostusta. Meikäläinen betoniteollisuus ja betonirakentaminen kestävät vertailun. Tuotteet ovat laadukkaita ja betonirakentaminen korkeatasoista. Myös esimerkiksi tehokkaat raideyhteydet ja tiivis yhdyskuntarakenne tarvitsevat järeitä ratkaisuja.

Nuoret rakentajat pitää ottaa työyhteisöihin tervetulleina mukaan. Kokeneempia tekijöitä haastan alkamaan työpaikkaohjaajiksi. Ei suomalainen työ lopu rakennuksilta. Ammattikoulutushan on myös tällä alalla vaikeuksissa, mikä korostaa työpaikkojen vastuuta nuorten avittamisessa ammatin alkuun.

Rakennusliitto vaatii edelleen tarveharkinnan säilyttämistä EU:n ulkopuolisen työvoiman osalta?

Työvoiman vapaa liikkuvuus jäytää alalla. Hyvä rakentajakaveri vuosikymmenten ajalta, työväenliikkeen mies, totesi vain perussuomalaisten sanoneen vaalien alla julki sen, että työvoiman saatavuusharkinta on pidettävä. Rakennusliiton lisäksi.

Valitettavasti kansainvälisyys on tuonut meille itäeurooppalaista rakennuskulttuuria, jossa ihmisten riippuvuutta työnantajansa mielivallasta käytetään hyväksi. Tätä vastaan toimitaan edelleen. Siihen tarvitaan järjestäytymistä. Edesmenneen, vuosien 1971-87 puheenjohtajan Aarno Aitamurron sanoin: Neuvottelijoiden ärjy ilme ei auta, voimaa pitää olla.

 

Työturvallisuus rakennuksilla on kehittynyt hyvään suuntaan. Nyt kuitenkin ollaan mm. nostotyön osalta höllentämässä turvallisuusvaatimuksia?

Viime vuosikymmeninä työtapaturmien määrä on laskenut. Pilkottua alaa on toki vaikea kehittää, mutta isojen yritysten johdon määrätietoisuus ja turvallisuusyhteistyö työntekijöiden kanssa on tuottanut hyviä tuloksia. Suoritus on oikeastaan hyvä, kun tiedetään, miten paljon alalla on ammattitaidottomia ja kieltä puhumattomia ihmisiä.

Antaisin palautetta Suomen betoniteollisuudelle. Tehtailla paiskitaan kovalla tahdilla laatutyötä ja samalla markkinoiden parhaat yritykset ovat nostaneet turvallisuustasoaan huomattavasti. Työturvallisuuskilpailut auttavat tässä. Perusasia on työpaikkojen toiminta: Puutteet korjataan ja siten lisätään kehitysideointia edelleen.

Se kyllä harmittaa, että meikäläinen nostoturvallisuus on vaarantumassa. 25 tonnimetrin ”pilkkien” ajolupavaatimusta aiotaan STM: ssä keventää niin, että työnantajan lupa riittää nosturin käyttöön. Toteutuessaan tämä linjaus vaarantaa nostotyöturvallisuutta. Vain SAK oli asiassa rakentajien linjoilla. Neuvoisin muita, että käynti työpaikalla auttaa.

 

Maahan rakennetaan parhaillaan uutta hallitusta ja hallitusohjelmaa. Miltä tilanne mielestäsi vaikuttaa?

Työmarkkinat pysyvät rauhallisina, kun niitä ei politisoida. Vuoden 2015 vaalien jälkeen maan hallitus alkoi ajaa pakolla toisen osapuolen, työnantajajärjestöjen tavoitteita. Oli selvää, että riita tulee. Nyt on hyvä mahdollisuus edetä kehittyneen demokratian tavoin. Vuoropuhelu, neuvottelu ja kolmikantavalmistelu työelämäasioissa ovat hyviä menettelytapoja, jotka tuottavat parhaan tuloksen.

SAK:n tavoitteet hallitusohjelmaan ovat harkittuja. Palkansaajien rahallinen pärjääminen, veropolitiikka, elinkeinopolitiikka, energiaratkaisut, yritystuet, rakentaminen ja työllisyys, työttömyysturva, perhevapaat, saatavuusharkinta…

 

Käännetään lyhyesti katse peruutuspeiliin. Mitä tapahtumia haluaisit nostaa menneeltä 4 vuoden liittokokouskaudelta?

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi jatkui liittokokouskauden alussa. Vuosi 2015 oli itse asiassa huono työllisyysvuosi. Seuraava vuosi oli jo parempi. 2016 tehtiin sitten kilpailukykysopimus, jossa myös rakentajat ovat työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen nousun myötä mukana.

Työaikaahan ei meidän sopimuksilla pidennetty. Toisaalta uuttakin yritettiin. 6 euron työkokeilu sitten osoitti vääräksi sen väitteen, että työllistäminen lisääntyy, kun lähtöpalkat ovat alle tessien.

Palkkalinja on ollut Suomen työelämässä niukka. Vaikka tupoja ei tehdä, ovat korotukset toteutuneet melko lailla yleisen linjan mukaan. Alan työehtosopimuksiin on kuitenkin tehty parannuksia. Viime vuoden (2018) työehtoneuvottelut olivat taas omaa sorttiaan. Homma jatkui tammikuulta toukokuulle asti. Oman värinsä neuvotteluihin toi valtakunnansovittelijan siirtyminen Teknologiateollisuuden johtajaksi. Kierrokselta tuli mieleen vanhat lakko- ja sulkutaistelut.

 

Rakennusliiton 24. liittokokous pidetään 24.-26. toukokuuta. Minkälainen Rakennusliitto mielestäsi silloin kokoontuu päättämään tulevaisuudestaan?

Toivottavasti liitto, joka ymmärtää, mitkä asiat ovat oman vaikutuspiirin ulkopuolella ja mitkä taas itse päätettävissä. Tärkeintä on, että voimme edelleen vaikuttaa työläisten edun suuntaan. Meidän on oltava aktiivisia työehtojen kehittämisen lisäksi työllistämisessä, työntekijän sosiaaliturvan vahvistamisessa, urakehityksen edistämisessä, koulutuksessa. Kehitämmekin parasta aikaa palvelua, josta on yhä enemmän kouriintuntuvaa hyötyä jäsenten arjessa.

Liittoon kuulumisen yksi keskeinen syy on työttömyysturva. Se on järkevä peruste. Vain ammattiyhdistysliike on puolustanut ja puolustaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Toisaalta työttömyyskassajärjestelmää on kehitettävä.

 

Koko työttömyyskassajärjestelmä on ollut kovan kritiikin kohteena julkisuudessa. Onko muutoksia tulossa?

Kehityksen pohjavirta on vienyt ja vie kohti suurempia kassakokonaisuuksia. Tällöin itse kunkin kassan jäsenen turvana on isompi rahasto, joka pitää jäsenmaksun vakaana, mieluummin laskevana. Isossa yhteisössä on myös euromääräinen jäsenmaksu toteutettavissa helpommin. Jäsenten kannalta on tietenkin tärkeää, että saa hyvän palvelun.  Hyvä palvelu ja iso turvaava tausta ovat yhdistettävissä.

 

Tulevaisuuden tavoitteena lienee kulkea liittona yhtä matkaa jäsenen kanssa hänen työuransa varrella?

Meidän on yhä enemmän kehitettävä palvelua ja etenkin tiedotettava siitä paremmin. Työehtosopimukset ja oikeusapu työriidoissa ovat tietenkin hyvä lähtökohta, mutta arjen palvelua täytyy lisätä.

Ihmisille on tärkeää, että heidän työmarkkina-asemansa paranee ja pysyy vahvana. Liiton on oltava kautta maan rakennusalan verkoston se osa, joka avittaa jäseniään eteenpäin. OIemme olemassa jäseniä varten. Työnvälitys, koulutusmahdollisuudet, työn vaihto, jaksaminen, työssäoppiminen, laaja yhteistyöverkosto, viranomaisyhteydet… Tässä on huikeita mahdollisuuksia. Liittokokouksessa esittelemme kehitteillä olevaa palvelukirjoa ja lisää on tulossa.

 

Vuokratyö on tätä päivää ja tulevaisuutta

 

– Kaikki rakennusteollisuuden työntekijöiden työt tehdään Rakennusliiton työehtosopimusten piirissä.  Siihen ei vaikuta se, kuinka suuri urakoitsija on tai onko työntekijän palkanmaksaja henkilöstöpalveluyritys. Kaikki alan työntekijät ovat tervetulleita liittoon, työnantajasta riippumatta, Matti Harjuniemi korostaa.

– Henkilöstöpalveluyritysten rooli alan työn tarjoamisessa on kasvanut viime vuosina. Ne tarjoavat työuran alun myös suurelle joukolle alan ammattiin opiskelevia rakentajia. Vaikka myös näiden yritysten toiminnan laadussa on vaihtelua, hoitavat useat henkilöstöpalveluyritykset velvoitteensa hyvin. Yrityksissä on myös liiton edustajia, luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Myös näiden yritysten työntekijöillä on työpaikoilla samat oikeudet kuin muillakin.

 

Teksti: Janne Mäkinen

Kuva: Kimmo Brandt