”Tunnin juna” toisi paljon työtä ja rakentamista
11.9.2018 Uutiset
Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseudut ovat yhdistettävissä yhdeksi työmarkkina-alueeksi ”tunnin raideyhteyksillä”. Näin todetaan tuoreessa Raideliikenne mahdollistaa -selvityksessä. Rakennusliitto on yksi selvityksen tilaajista.
Selvityksen mukaan Turun ja Tampereen lyhyt etäisyys pääkaupunkiseudusta tarjoaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää Etelä-Suomen kasvukolmiosta kansainvälisesti kiinnostava työmarkkina-alue, joka houkuttelee yrityksiä investoimaan.Myös kaupungistumisen ja työmarkkinoiden laajentumisen myötä kasvukeskusten välinen asiointi- ja liikkumistarve edelleen lisääntyy. Viimeisen 20 vuoden aikana työmatkojen pituus on 1,5-kertaistunut.
– Olen pitkälti samaa mieltä tänään julkistetun selvityksen johtopäätöksistä. Nopeita raideyhteyksiä tarvitaan Suomessa työssäkäyntialueiden laajentamiseksi, talouskasvun edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Raideliikenteeseen tulee panostaa ja sitä on tarkasteltavana osana liikennejärjestelmää, joka ulottuu myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Rahoituksen tilanne on kuitenkin tiukka, ratahankkeille pitää etsiä uusia rahoitusmuotoja, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.
Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan Suomessa käy kova keskustelu rakennemuutoksista. -Niiden kuuluu vahdittaa taloutta ja työllisyyttä ja sitä kautta avittaa hyvinvoinnin ylläpitoa. Tässä olisi oikea rakennemuutossavotta: Raideliikenne kuntoon. Sillä rakennetaan lähtökohtia Suomen kestävälle kilpailukyvylle.
Selvityksessä arvioidaan, että panostukset kasvukolmion raideliikennehankkeisiin kaupunkien välillä ja kaupunkiseuduilla ovat olennaisen tärkeitä tavoiteltaessa hiilineutraalia liikennettä vuoteen 2045 mennessä. Tämä on yksi keskeisiä edellytyksiä EU:n ja Pariisin sopimuksen mukaisten päästötavoitteiden saavuttamisessa.
EU on sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja Suomi on sitoutunut puolestaan vähentämään liikenteen päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Lisäksi toimiva raideliikenne houkuttelee ihmisiä ja yrityksiä raideliikenteen vaikutusalueelle, mikä muuttaa ihmisten kulkutapoja ilmaston kannalta kestävämmäksi.
Ratahankkeet mainitaan myös valtion ensi vuoden budjettiesityksessä ja niille on myönnetty suunnittelurahaa. Päätökset nopeista ratayhteyksistä ovat kuitenkin vasta seuraavan hallituksen työlistalla.
Harjuniemi muistuttaa, että raideinvestoinnit tuovat paljon työtä infrasuunnitteluun ja –rakentamiseen sekä työllistävät merkittävästi uusien asuinalueiden ja täydennysrakentamisen aloitusten myötä. Olennainen yhteiskunnallinen hyöty syntyy juuri liikkumisen helpottumisesta ja uusista asuinalueista.
-Samalla nousee keskeisenä hankkeena esiin Pisara-rata, joka on käytännössä välttämätön nopeiden junayhteyksien aikaansaamiseksi.
Ministeri Bernerin mukaan tarvitaan paljon lisää taustalaskelmia, jotta voidaan arvioida, pystyvätkö hankkeet maksamaan itsensä takaisin. Tunnin junayhteyksien hinta Turkuun ja Tampereelle on yhteensä noin 2-3 miljardia euroa.
Esillä ovat olleet niin sanotut hankeyhtiöt, joissa olisi muitakin omistajia kuin valtio, esimerkiksi kunnat ja työeläkeyhtiöt. Työeläkeyhtiöt ovat olleet valmiita investoimaan infraan, jos valtiolla on tarjota järkeviä hankkeita.
Bernerin mukaan Turun ja Tampereen junat eivät välttämättä kilpaile keskenään. Molemmat ovat merkittäviä, mutta nyt tarvitaan aidot vaikutusarviot.
Raideliikenne mahdollistaa -selvityksen taustatahot ovatkin päätyneet suosittelemaan Suomen hallitukselle, että se edistäisi nopeiden junayhteyksien suunnittelua ja toteuttamista yhteysväleillä sekä toteuttaa näiden yhteyksien vaatimat lisäkapasiteetti-investoinnit pääkaupunkiseudulla. Nämä kokonaisuudet tulisi sisällyttää valmisteilla olevaan 12-vuotiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.
-Investoinnit vaativat melkoisen summan rahaa, jota kaikkea ei välttämättä löydy valtionbudjetista. Siksi rahoitukseen on nähdäkseni haettava muita malleja. Esimerkiksi pääradan rahoitusmalli voi luontevasti olla toinen kuin Turun radan johtuen eri käyttäjämääristä. Rahoitusmalleja kyllä löytyy PPP (julkisen ja yksityisen yhteistyö) – vaihtoehdoista, sanoo Harjuniemi.
-Perusteelliset kaupunki- ja aluetaloudelliset kannattavuuslaskelmat on syytä toteuttaa mahdollisimman pian, jotta poliittisille päätöksille saadaan selkeä ja laajasti hyväksytty pohja. Hankkeet liittyvät luontevasti parlamentaariseen työhön, jolla linjataan liikennepolitiikkaa jopa kolmen vaalikauden mittaisella jänteellä.
Selvityksessä korostetaan myös kaupunkiseutujen sisäisten raideyhteyksien kehittämisen tarvetta. Raidehankkeiden toteutumisen edellytyksiä tuetaan valtion ja kaupunkiseutujen välisissä MAL-sopimuksissa (maankäyttö, asuminen, liikenne), jotka tulisi kytkeä uuteen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.
Selvityksen raportti löytyy osoitteesta Selvitys.
Raideliikenne mahdollistaa -selvitykseen osallistuivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Rakennusliitto, Rakennusteollisuus RT, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suunnittelijoiden ja konsulttitoimistojen liitto SKOL sekä Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen kaupungit. Selvityksen on laatinut konsulttiyhtiö Ramboll.
Kuva: VR Group