KESÄLOMIEN KYNNYKSELLÄ
13.6.2018 Uutiset
Kesälomakausi alkoi toukokuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa. Muistin virkistykseksi muutama huomio vuosilomia koskien.
Loman kertyminen
Vuosilomaa kertyy työsuhteen pituudesta riippuen 2 tai 2,5 päivää sellaiselta kuukaudelta, jossa työntekijälle on kertynyt 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Tyhjentävä luettelo työssäolon veroisista päivistä löytyy vuosilomalain 2 luvun 7 §:stä. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (31.3) kestänyt yhden vuoden tai pidempään, kertyy lomaa 2,5 päivää kuukautta kohti. Lyhemmissä työsuhteissa lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa.
Loman ajankohta
Työnantaja päättää loman ajankohdasta kuultuaan ensin työntekijän toiveen. Loman ajankohta tulee ilmoittaa työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ellei ilmoittaminen kuukautta ennen ole mahdollista, on se kuitenkin ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkamista.
Työntekijän tulee saada viettää lomaa 24 päivää kesäkautena 2.5 – 30.9. Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus eli 6 päivää, taas varsinaisen lomakauden ulkopuolella eli talvilomana 1.10 – 1.5.
Vuosilomapalkka
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Rakennusliiton solmimissa työehtosopimuksissa on tarkemmat määräykset lomapalkkojen muodostumisesta. Lomapalkkojen laskentaperusteissa on sopimusalakohtaisia eroja.
Sairastuminen ennen lomaa
Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkamista, tulee vuosilomaa siirtää pidettäväksi muuna ajankohtana. Työntekijän tulee pyytää vuosilomansa siirtämistä viipymättä sairastuttuaan.
Sairastuminen loman aikana
Vuosilomalainsäädäntöä on muutettu viime vuosina, koskien sairastumista vuosiloman aikana. Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan työntekijälle kohdistuu omavastuupäiviä, kun hän sairastuu vuosiloman jo alettua seuraavasti:
Jos työntekijä on ehtinyt aloittaa vuosilomansa ennen sairastumista ja hän pyytää vuosilomansa siirtämistä, niin työnantajalle syntyy oikeus katsoa enintään 6 päivää vuosilomasta omavastuupäiviksi, joilta ei vuosilomaa siirretä. Työaikadirektiivin mukaan työntekijän tulee kuitenkin kaikissa tilanteissa saada vähintään 24 vuorokautta vuosilomaa hyväkseen ja tätä määrää on työnantajan kunnioitettava.
Sellaiselta henkilöltä, jolle on karttunut vain 24 vuorokautta lomaa, ei omavastuupäiviä voida vähentää.
Työnantaja määrää myös siirretyn loman ajankohdasta. Tästä voidaan sopia, mutta työnantajan on huolehdittava, että jokainen työntekijä saa lomansa lain mukaan.
Työntekijäpuolen asiantuntijat lähtevät siitä, että Suomen kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa EU:n työaikadirektiivin kanssa. Näin ollen omavastuupäiviä ei voisi kesken loman sairastuessa syntyä lainkaan. Asia on kuitenkin monimutkainen juridinen soppa, joka selviää aikanaan, kun tuomio asiasta saadaan.
Varminta näissä tilanteissa on jättää asia riitaiseksi eli vaatia loman siirtoa ilman omavastuupäiviä ja jollei työnantaja ei tähän suostu, riitauttaa juttu.
Kimmo Palonen
neuvottelupäällikkö