Rakentaminen tahkoaa yhteiskunnalle rutkasti rahaa

Asuntorakentaminen on yhteiskunnalle todellinen rahasampo. Maksajana ovat aina asukkaat; niin vuokralaiset kuin omistusasunnon ostajatkin.

Kaupungit ovat myös pyrkineet hyötymään rakentamista nostamalla tonttien hintoja asuntojen hintoja nopeammin.

Rakennusteollisuus RT, Rakennusliitto ja Y-säätiö teettivät Maanmittauslaitoksella tutkimuksen siitä, miten tonttien hinnat ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä.

Sen mukaan tonttien hinnat ovat nousseet keskimäärin enemmän kuin asuntojen hinnat kahden viime vuosikymmenen aikana. Aluekohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Pääkaupunkiseudulla tontit kallistuivat huomattavasti asuntoja voimakkaammin vuoteen 2008 saakka, mutta sen jälkeen niiden hintakehitys on kulkenut samaa tahtia tai jopa hieman asuntoja hitaammin.

Maanmittauslaitoksen tutkimus osoittaa, että tontin laskennallinen osuus asunnon hinnasta on asettunut suurimmissa kasvukeskuksissa 20 ja 38 prosentin välille, pienemmissä maakuntien keskuskaupungeissa jopa alle kymmenen prosentin. Osuus on jonkin verran matalampi, jos tarkastellaan tonttia suhteessa uuden asunnon hintaan.

Tontin hinnan lisäksi yhteiskunta rahastaa asuntorakentamisella paljon myös muutenkin.

Tutkimuksen julkaisutilaisuudessa Rakennusteollisuuden johdon avustaja Tarmo Pipatti esitti laskelma, jonka mukaan Helsingissä 4985 euroa maksavan uuden asunnon hinnasta menee yhteiskunnalle 2844 euroa eli 57 %. Tämä muodostuu arvonlisäverosta (946 €/19%), varainsiirtoverosta (98 €/2%), tontin hinnasta (900 €/18 %) ja kaavoituskorvauksesta (900 €/18 %). Varsinaisten rakennuskustannusten osuus asunnon hinnasta on vain 1400 euroa eli 28 %.

Katso tästä Pipatin laskelma: Rakennusoikeuden osuus asunnon hinnasta Tre ja Hki VTT

Kahdenkymmenen suurimman kaupungin joukossa tonttien hinnat suhteessa asuntoihin ovat kohonneet parissa kymmenessä vuodessa eniten Tampereella sekä jossain määrin myös Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Seinäjoella. Kovan nousun jälkeen tontin osuus asunnon hinnasta on pysytellyt finanssikriisin jälkeen suhteellisen vakaana Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Pitkällä aikavälillä laskua on tapahtunut varsinkin Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Porissa.

Helsingin ja muutaman muun suuren kunnan sisäiset erot ovat suuret. Helsingissä rakentamisen painopiste on Kalasataman ja Jätkäsaaren myötä siirtynyt esikaupungeista takaisin kantakaupunkiin. -Helsingin kantakaupungin tontit eivät yllättäen osoittautuneetkaan erityisen kalliiksi suhteessa asuntoihin, sanoo tutkimuksen tehnyt johtava asiantuntija Risto Peltola Maanmittauslaitokselta.

 Helsingin esikaupungeissa suhteellinen tontinhinta on jopa korkeampi kuin Helsingin kantakaupungissa. Peltola varoittaakin kaupunkia esikaupunkien tonttien ylihinnoittelusta, mikäli näiden alueiden täydennysrakentamista halutaan edistää.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää mielenkiintoisena tulosta, jonka mukaan Helsingin kantakaupungissa tonttien hinnat ovat nyt suhteellisesti alhaisemmat kuin vuonna 2005.

-Tämä osoittaa, että täydennysrakentamista ja tiivistämistä kannattaa tehdä alueille, joilla hinnat ovat kovat. Se laskee näköjään myös esikaupungeissa olevien asuntojen hintoja. Totta on kuitenkin se, että aina maksumiehenä on asukas.

Koko tutkimus löytyy tästä