Työvoiman halpatuonti rakennusalalle avaisi ovet rikollisille - Rakennusliitto

Takaisin

Työvoiman halpatuonti rakennusalalle avaisi ovet rikollisille


Rakennusalan työvoiman tuonnin avaaminen EU:n ulkopuoliselle maille voi johtaa merkittävään rikollisuuden lisääntymiseen.

-Tästä on hyvänä esimerkkinä Ruotsi, jossa tarveharkinta poistettiin vuonna 2008. Sen jälkeen Ruotsissa räjähti työlupien rikollinen kauppa, sillä niiden avulla voidaan päästä Schengen -alueelle, korostaa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Uudenmaan ELY -keskus suunnittelee parhaillaan, että työvoiman tarveharkinta rakennusalojen osalta lopetettaisiin. Se tarkoittaisi, että EU:n ulkopuolisista maista voisi tuoda työnantajan oman harkinnan mukaan työvoimaa vaikka laivalastillisen.

Viranomaisten tarveharkinnassa tarkastellaan mm. sitä, miten suuri työttömyys alalla on tai miten suuri tarve yrityksillä on työvoiman saantiin. Nyt viranomaiset ovat katsomassa, että hetkellisesti parantunut rakennusalan työllisyys vaatisi rajojen avaamisen Eurooppaankin laajemmalle.

Rakennusalan työttömyys helmikuussa 17,6 ja työtä vailla oli lähes 10 000 Rakennusalantyöttömyyskassan jäsentä. Pahimmilla työttömyysalueilla rakentajien työttömyys oli reilusti yli 20 %.

-Kannattaisi varmaan katsoa ensin, olisiko kotimaisille työttömille tekemistä. Sen lisäksi Euroopan Unionista tänne voi tulla töihin kuka vaan. Kun EU:ssa on 28 miljoonaa työtöntä, niin työvoimaa on vielä saatavissa sen verran, että kaikki mökit saadaan Suomessa rakennettua. Työvoiman tuonnin lisäämistä ei muuten ole vaatinut suomalaisen rakennusteollisuus vaan tämä on poliitikkojen kehittämä arviointi.

Pääministeri Juha Sipilä lupasi kaksi vuotta sitten vaaliohjelmassaan, että ”toimeliaisuutta ja kilpailua rajoittavaa sääntelyä puretaan esimerkiksi poistamalla ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinta.” Samaan aikaan nykyinen asunto-, ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoi, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevaan työvoimaan liittyvä tarveharkinta on juuri sitä byrokratiaa, josta Suomen pitäisi päästä eroon.

Hän muistutti, että ilman työn perässä tulijoita esimerkiksi maatalouslomittajia ja marjanpoimijoita ei olisi riittävästi. Ruotsin avattua työvoiman tuonnin vuonna 2008 maahan alkoi virrata bussikaupalla bangladeshilaisia marjanpoimintaan.

-Sen jälkeen he ovat hävinneet muualle Schengen-alueelle, Italiaan ja muihin Etelä-Euroopan maihin, toteaa Ruotsin palkansaajakeskusjärjestön (LO) tutkija Thord Ingesson. Hän kertoi aiheesta vuonna 2012 pidetyssä SAK:n seminaarissa.

Ingessonin mukaan työvoimaa on tuotu etenkin siivous- ja rakennusaloille, joissa ei ole edes tarve ulkomaiselle työvoimalle. Nykyisin 66 prosenttia työantajien itsensä myöntämistä työluvista menee näille aloille.

Maahan pyrkivät ovat joutuneet maksamaan ihmissalakuljettajille suuria summia, jopa 25 000 euroa, päästäkseen Ruotsin kautta Schengen-alueelle. Ulkomaalaiset työntekijät saattavat myös tehdä yhteistyötä työnantajansa kanssa. He voivat tehdä neljä vuotta töitä vain asuntoa ja ruokaa vastaan, koska neljän vuoden maassa asumisen jälkeen Ruotsissa saa pysyvän työluvan ja oleskeluoikeuden.

Ingessonin mukaan Ruotsiin on perustettu yrityksiä pelkästään myymään työlupia. Muuta toimintaa niillä ei ole.

-Rakennusalan työvoiman tuonti EU:n ulkopuolelta, vaikkapa Ukrainasta tai Kiinasta, on minusta huono hanke. Se ei palvele suomalaista rakennusteollisuutta eikä yhteiskuntaa millään tavalla. Se ei lisää verotuloja, ei rakentamisen tehokuutta tai laatua, sanoo Harjuniemi.