Kivien neppaamisesta työn imuun, 2+1-mallia kokeillaan Pirkanmaalla
Viisi vastuuntuntoista ja aktiivista rakennusalan opiskelijaa pääsevät kokeilemaan vaihtoehtoista polkua kohti työelämää ja ammattia. He allekirjoittivat juuri sopimuksen 2+1–koulutusmallista, joka on osa Skanska Pirkanmaan pilottihanketta. Pohjana nuorilla oli kahdeksan viikon työharjoittelu, jonka he olivat itse itselleen oma-aloitteisuudellaan hankkineet. Kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan ammattikoulun penkillä. Kolmas vuosi paiskitaan rakennustyömailla hommia määräaikaisella työsopimuksella, kokeneiden ammattilaisten opissa ja palkkaa nauttien.
Näistä nuorista miehistä jokainen saapui sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen ajoissa ja hyväntuulisena. Yhteistä heille kaikille tuntui olevan se, että koulun penkin kuluttaminen vielä kolmannen vuoden verran tuntui turhauttavalta. Halu tarttua todelliseen työhön kiinnosti enemmän kuin kivien neppaaminen.
Yläkuvassa: Jarkko Piispanen, Santtu Järvinen, Riku Nurkkala, Jaakko Korhonen ja Matias Eerikäinen.
Mistä innostus 2+1 – malliin lopulta heräsi ja miten tästä eteenpäin?
-Työmaamestari kysyi kiinnostustani ja innostuin. Nyt mennään päivä kerrallaan työelämää oppien, vastaa Santtu Järvinen.
Riku Nurkkala koki ammattikoulun pitkäveteiseksi. Ammattipätevyys pitää saada mielenkiintoisemmalla tavalla. Myös mahdolliset rakennusinsinöörin jatko-opintomahdollisuudet pyörivät hänen mielessään.
– Opettajat kertoivat koulussa tästä koulutusmallista ja sen mahdollisuuksista. Kolmas oppivuosi käytännön opeissa tuntui huomattavasti houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin koulun penkin kuluttaminen, totesivat Jaakko Korhonen ja Matias Eerikäinen.
Jarkko Piispasta motivoi erityisesti tienaaminen jo ennen valmistumista sekä mielekäs tapa pätevöityä nopeasti uuteen ammattiin. Piispasella onkin takanaan jo hoitoalan tutkinto. Rakentaminen tuntuu kiinnostavammalta työltä, ehkä jopa rakennusmestarin tehtävät joskus tulevaisuudessa.
Valtiovalta herätys!
Skanskan 2+1 – mallia tukevat sekä Rakennusliitto että Rakennusteollisuus RT. Liitoilla on selkeästi yhteinen tahtotila saada pilottimalli väyläksi ammattiin. Malli halutaan pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä, jotta turhalta byrokratialta vältytään. Työntekijä- ja työnantajapuoli haluaa, että myös valtiovalta avaa silmänsä tälle mahdollisuudelle. Oppisopimusmalleja tukemalla voidaan saada konkreettisia tuloksia. Osaamisen taso nousee rakennusalan ammattilaisten opissa ja nuorten työllistymismahdollisuudet paranevat.
– Tavoitteena on pysyvä malli, oli yritys mikä tahansa. Monimuotoinen palaute ja seuranta Skanskan pilottihankkeesta on ensiarvoisen tärkeää. Näin mallin joustavuutta voidaan kehittää ja tiedetään mitä yritysten pitää ottaa huomioon. Kokemusten pohjalta on matalampi kynnys lähteä monistamaan 2+1–mallia tulevaisuudessa laajemmin rakennusalalle, kertoo RT:n Juha Mäntynen pilottihankkeeseen valituksi tulleille nuorille.
– Tähän vaiheeseen edettyänne teillä on jo toinen jalka kiinni työmaassa. Kynnys on ylitetty ja mahdollisuus työllistyä on vahvempi. Mahdollisuus kannattaa siis ottaa tosissaan, Mäntynen vinkkaa.
– Tieto Skanskan 2+1–mallin suomasta mahdollisuudesta leviää oppilaitoksissa sekä nuorten keskuudessa. Ensi vuoden harjoittelupaikkoja on kysytty jo nyt, vaikkei tulevista työmaista ole edes tietoa vielä, toteaa Skanskan Pirkanmaan alueen pääluottamusmies Heikki Qvick.
Qvick painottaa, että Skanskalla työntekijät tykkäävät kouluttaa nuoria työelämään. Oppisopimusmalliin mukaan päässeiden nuorten on kuitenkin oltava kiinnostuneita ja sitoutuneita työn kautta oppimiseen. Kokeneiden konkareiden tarjoama käytännön oppi on mahdollisuus, joka ansaitsee arvostuksen.
Painavaa asiaa
työsuojelusta
Ennen varsinaisen oppisopimuksen allekirjoitusta nuoret saivat Heikki Qvickin opissa tiiviin perehdytyksen työturvallisuusasioihin. Tilaisuudessa painotettiin myös, että työaikoja tulee noudattaa ja puhelinta ei turhaan räplätä. Lainsäädäntö sekä asetukset koskevat myös nuoria ja ne on laadittu työntekijöiden suojelemiseksi.
– Vaarojen tunnistaminen ja riskien hallinta on työmaalla toimivien yhteinen asia. Kaikki perustuu hyvään suunnitteluun, perehtymiseen ja yhteistyöhön, alueen pääluottamusmies Qvick pohjustaa.
– On myös hyvä omaksua, että työpaikkaohjaaja ei läheskään aina kulje perässä, työnjohtoa siis kuunnellaan. Työkaverit, työvaiheet ja työvälineet muuttuvat. Turvallisuudesta ei koskaan saa tinkiä. Mahdolliset puutteet ja laiminlyönnit pitää uskaltaa kertoa, eikä ole tyhmiä kysymyksiä, Qvick jatkaa.
Nuorten ammatillinen ura on vasta alussa. Ennen kuin se saa siivet alleen, on heillä matkan varrella paljon opittavaa ja kerrattavaa. On suojaukset, mittaukset, työtavat, työkalut ja työmaan käytännöt – työmaatreenejä unohtamatta. Kaikella tällä tavoitellaan pitkää ja antoisaa työuraa, josta voi toivon mukaan siirtyä aikanaan terveenä eläkkeelle.
Parhaimmillaan 2+1–malli on ns.’win-win’–tilanne eli kaikki voittavat. Hyvähenkisellä yhteistyöllä kaikki on mahdollista.
Eeva Pulkkinen