Valtiovarainministeriön remonttimiehille maksettiin 650 euron kuukausipalkkaa - Rakennusliitto

Takaisin

Valtiovarainministeriön remonttimiehille maksettiin 650 euron kuukausipalkkaa

Valtionvarainministeriön remonttimiehille maksettu 650 euron kuukausipalkka on II puheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan  viimeaikojen törkeimpiä alipalkkatapauksia.

Remonttia teettää valtion Senaatti -kiinteistöt, jonka johtaja mukaan  kiinteistöyhtiö ei pääse työn tilaajana tarkistamaan palkkoja.

Valtiovarainministeriön virastotalo sijaitsee Helsingin Kruununhaassa. Sen remontti on ketjutettu tavan mukaan usealle eri aliurakoitsijalle. Törkeä alipalkkaus paljastui Rakennusliiton tekemän työmaakäynnin yhteydessä ja siitä uutisoi näkyvästi Ylen Uutiset.Alimmillaan remonttimies on työskennellyt 650 euron kuukausipalkalla.

”Kyllä se on räikeimpiä alipalkkauksia, mitä viime aikoina on ollut”, toteaa Rakennusliiton II puheenjohtaja Kyösti Suokas Ylen Uutisten haastattelussa.

Rakennusliiton puututtua asiaan, korjattiin palkka 9,49 euroon tunnilta. Se on työehtosopimuksen alin taulukkopalkka, jota maksettiin useille virastoa remontoineille ulkomaalaisille työntekijöille.

”Tällaista palkkaa maksetaan kaverille, joka ole ollut koskaan rakennuksilla töissä eikä osaa edes alan perusteita”, sanoo Suokas.

Valtion Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemström sanoo, ettei kiinteistöyhtiö työn tilaajana pääse tarkistamaan palkkoja. Tilaajavastuulain mukaan juuri tilaaja on vastuussa siitä, mitä työmaalla tapahtuu ja millaisia firmoja siellä on.

Senaattikiinteistöjen yhteiskuntavastuuraportin mukaan firman ” liiketoiminta perustuu kaikilta osin yhteiskuntavastuullisuuteen.”

”Noudatamme voimassa olevia lakeja, säännöksiä ja määräyksiä”, lupaa Senaattikiintestöt nettisivuillaan.

”Meidän keinomme on se, että me käymme poliisin ja verottajan kanssa tämän asia läpi”, Lemström sanoo.

Rakennusliiton mukaan on yleistä, ettei julkisissakaan rakennushankkeissa makseta työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Senaatti-kiinteistöillä on jatkuvasti käynnissä sadasta kahteensataan työmaata. Lemströmin mukaan ei voida sulkea pois, etteikö muissakin rakennusurakoissa maksettaisi työehtosopimusten vastaista palkkaa.

”Kaikkia valvotaan, mitä kyetään ja tehdään sopimustyötä, mutta varmasti joukkoon aina mahtuu yrityksiä, jotka yrittää löytää porsaanreikiä ja valheellisillakin tiedoilla huijata joko muita tilaajia tai hankkeeseen ryhtyvää, eli meitä Senaatti-kiinteistöjä”, Lemström uskoo.

Rakennusliiton mielestä työn tilaajakin on vastuussa alipalkan maksamisesta. Liitto vaatii pikaisesti mahdollisuutta rangaista sakoilla työnantajia ja tilaajia alipalkan maksamisesta.

” Tässäkin on maksettu kaverille 650 euroa kuukaudessa, ja ainoa rangaistus, mikä työnantajille ja mahdollisesti tilaajalle seuraa, on se, että he joutuvat maksamaan sen palkan – tai lähes sen palkan – mikä olisi alun perinkin pitänyt maksaa. Eli kyllä tämmöisestä pitäisi jotakin seurata, kun tietoisesti maksetaan ihmisillä liian pientä palkkaa”, Suokas jyrisee.

Valtiovarainministeriön Kruununhaan remonttiin oli budjetoitu 14,6 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöjen mukaan loppulasku jää noin 13 miljoonaan euroon.