Talous palaa kasvu-uralle
Rakentaja-lehti 4.11.2021Inflaatio pysyy aisoissa ja lisävelan tarve pienenee, ekonomisti Anni Marttinen ennustaa.
Korona on tahdittanut ekonomisti Anni Marttisen työtä SAK:ssa alusta asti.
– Tulin töihin 4 kuukautta ennen koronapandemian alkua. Se käynnisti työt rytinällä, tuli elpymispaketit ja muut kuviot.
Marttisen mukaan ekonomistin silmin näytti siltä, että kriisi olisi ohi, koska talous lähti niin hyvään nousuun.
– Alkusyksystä tuli hyvää talousdataa, työllisyys ja talous kasvoivat. Luulin, että olemme pääsemässä pois koronaongelmista.
Kriisin hoidossa on jo päästy varsinaiselle talouden kasvu-uralle. Valtion velanottoa jatketaan vielä, mutta lisävelan tarve on pienentynyt koko ajan.
Inflaatio on tehnyt paluun menneisyydestä. Tämä on saanut etenkin oikeisto-opposition pelottelemaan talousongelmista.
– Ennusteiden mukaan velka syö itse itseään, kun elvytämme ja bruttokansantuote kasvaa, Marttinen toteaa.
Matalat lainakorot hyödyttävät velanottajia. Marttinen ei myöskään usko inflaatiopeikkoon.
– Äkilliseen ja pitkäaikaiseen inflaatioon tarvittaisiin isoja talouden rakennemuutoksia. Kulutuksen ja investointien kasvua ei ole näkyvissä. Inflaatiossa oli lyhytaikainen, koronasta johtuva piikki.
Eurokriisi ja sen aiheuttama taantuman pitkittyminen 10 vuotta sitten oli hyvä esimerkki siitä, kuinka EU-alueen tiukka talouskuri esti talouden elpymisen.
– Julkiset investoinnit voivat vivuttaa myös yksityisiä investointeja.
Ympäristöinvestointeja haitallisten tukien sijaan
Ilmastonmuutos on Marttisen mukaan tiukka haaste talouspolitiikalle.
– Suomella on kovat tavoitteet, mutta ne eivät ole heijastuneet konkreettisiin toimiin.
Päästöjä on vähennettävä tulevaisuudessa kaikkialta, myös liikenteestä. Poliittisesti arkaan aiheeseen ei ole vielä puututtu.
– Julkiseen liikenteeseen ja sähköautoinfraan olisi panostettava muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Liikenteen päästöjen verottamisen voisi aloittaa pääkaupunkiseudulta, jossa on toimiva joukkoliikenne. Jos ihmisillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin liikkua omilla autoilla, verotusta ei pidä kohdistaa heihin.
Ensimmäiseksi Marttinen poistaisi ilmastopolitiikan kannalta tehottomat ja jopa haitalliset tuet teollisuudesta ja maataloudesta. Turveala on hyvä esimerkki haitallisesta verovarojen tuhlaamisesta. Ekologisesti kestävä energiantuotanto on kuitenkin mahdollista.
– Elpymispaketissa on tulossa tukea bio- ja geoenergian tuottamiseen, Marttinen sanoo.
Helppolukuinen taloustietokirja
Talouspuhe ja termit ovat monelle melkoista hebreaa. Marttinen haluaa avata talousjargonia selkokieliseksi ja on parhaillaan kirjoittamassa talousaiheista tietokirjaa.
– Kirja etenee pikkuhiljaa. Vuoden päästä pitäisi olla valmista. Kansantajuisesti talouden kiemuroista kertovalle teokselle on jo pitkään ollut tarvetta. Se auttaisi ihmisiä keskustelemaan ja kritisoimaan talousjärjestelmää, Marttinen määrittelee.
Marttinen tituleeraa itseään Suomen ensimmäiseksi TikTok-ekonomistiksi. Nuorille TikTok on erittäin tärkeä somealusta ja yleistajuisen taloustiedon jakamisen kannalta tärkeä väylä.
Marttinen on halunnut muutenkin pöllyttää perinteistä ekonomistiroolia. Työpaikka SAK:ssa helpottaa omanlaisen roolin ottamista talouskeskustelussa.
– SAK:n arvomaailma on hyvin lähellä omaani ja tähän pestiin kaivattiin myös some-osaamista.
Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Antti Kirves