Kun kasvu alkaa
Rakentaja-lehti 16.8.2024Työ- ja elinkeinoministeriö raportoi kesän kynnyksellä, että rakennusalan työllisyys on alimmillaan 25 vuoteen.
Ja lisäsi, että upottaisiin vielä lähes 15.000 työllisellä. Tilanne alkaisi parantua vasta 2025 loppua kohden. Korutonta kertomaa.
Joku on viritellyt toivoa siitä, että avoimia paikkoja olisi muutama prosentti enemmän kuin vuosi sitten. Selasin ilmoituksia todetakseni, että monenkirjavat henkilöstövuokraajat hakevat kyllä porukkaa purkutöihin. Paljonko sitten lienee päällekkäisiä hakuja samalle mestalle. Eräässä rekrytointivideossa 20-vuotias purkaja kertoi, että ellei jaksa 14 tunnin päiviä koko ajan tehdä, voi tehdä välillä myös lyhyempiä. Kommarimatikalla voisi luulla, että työsuhdetyöstä herkkuineen ei ole aina kyse.
Marjanpoimijoita koskeva hässäkkä osoitti mihin päädytään, kun aikuiset odottelevat aikansa. Mainehaittaa ihmiskauppamaana väistettiin vasta, kun hallitustasolta luvattiin Thaimaalle, että marjastus tapahtuu työsuhteissa ja palkatkin tsekataan. Kas kummaa. Ehkä samalla pragmaattisuudella voisi lähestyä kevytyrittäjyyttä muutenkin.
Maan hallitus sanoo, että hankala tilanne on suhdanteen syytä. Näin kai paljolti onkin. Pääministeri myönsi äskettäin haastattelussa, ettei hallituskaan voi vain päättää, että kasvu alkaa. Sellainenkin asia on siis kuitenkin olemassa. Työttömyys- ja sosiaaliturvan leikkauksilla kuulemma varmistetaankin työvoiman tarjonta sitten, kun kasvu alkaa. Rakentajien näkökulmasta moinen ajastin on yltiöpäisen kyyninen ja kolkko. Nyt ja tulevina talvina.
Hallituspuolueen edustajat ovat toistuvasti perustelleet työmarkkinauudistusten välttämättömyyttä myös sillä, että yritysten määrä on vähentynyt. Argumentin yksitotisuus hieman hämmentää. Takaako yritysten suuri lukumäärä sen, että homma skulaa ja talous kasvaa? Pitäisikö kaikki sitten vaan pilkkoa?
Monet rakennusalan ongelmista palautuvat pirstaloitumiseen. Jopa rakennusteollisuuden eurooppalainen kattojärjestö (FIEC) myönsi taannoin, että ketjutuksiin liittyy huolia. Tarvittaisiin sääntöjä: Milloin on kyse perustellusta työnjaosta, milloin vain sohlaamisesta palkkoja ja muita oikeuksia dumppaamalla.
Jos vastuullisuus otetaan tosissaan. Jos ollaan oikeasti huolissaan alan houkuttelevuudesta ja pidosta. Jos paikalliselle sopimiselle halutaan luoda hyvät edellytykset. Jos tuottavuutta syntyisikin kaikkien rakentajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Voisiko ottaa väkeä enemmän omille kirjoille, kun kasvu taas alkaa.
Jyrki Ojanen, Rakennusliiton varapuheenjohtaja