Harjuniemi Vaasassa: Hallitus perustaa kasvun talouspolitiikan temppuihin

Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mielestä nykyisen hallituksen kasvupolitiikka on perustunut lyhyen tähtäimen talouspoliittisiin temppuihin kuten palkkojen alentamiseen, työajan pidentämiseen ja myös muiden työehtojen heikentämiseen.

-Mutta samaan aikaan hallitus on heikentänyt Suomen pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä leikkaamalla koulutuksesta sekä tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta, sanoi Harjuniemi puhuessaan Vaasan vappujuhlassa.

Harjuniemi korosti, että työ ja työntekijä on saatava kohtaamaan.

-Korkeasuhdanteen myötä tehtävä ei ole täysin mahdoton. Työttömyyttä on mahdollista alentaa nykyisestä 8 prosentin tasostaan. Vanhoja keinoja on muodikasta arvostella, mutta usein ne toimivat hyvin. Olemme ammattiyhdistysliikkeessä ajaneet aina nopeaa työhön paluuta työttömyyden kohdatessa. Pitkittyessään työttömyys nimittäin käy yhä vaikeammin nujerrettavaksi.

-Työnvälityksen on siis oltava laadukasta. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Kaikille, jotka tarvitsevat, on oltava myös mahdollisuus ammattitaidon ylläpitämiseen ja osaamisen nykyaikaistamiseen, tai alan vaihtoon.

-Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan kokemukset kertovat, että hyvä ja vahva työvoimapolitiikka on hyvän työllisyyden tae. Markkinat eivät sovellu kaikkeen, vaan vahvaa viranomaisroolia tarvitaan, myös palveluyritysten toiminnan ohjauksessa.

-Puhe työttömien ihmisten patistelusta on ajattelematonta ja alentavaa. Ihmiset hakevat työtä ja haluavat sitä tehdä. He haluavat tienata rahansa itse. Kannustinloukkuongelmaa ei ole, kun palkalla tulee toimeen.

Ellei työtä tai työllistymispalvelua ole, ei ihmistä tule rangaista. Silti hallitus näki tarpeelliseksi syyttömän rankaisun, kun se jälleen kävi työttömien, etenkin pitkäaikaistyöttömien kimppuun. Lakimuutos verhottiin taitavasti aktiivimalliksi. Olisi kuitenkin ollut reilumpaa ja politiikanteon uskottavuutta lisäävää myöntää suoraan, että kysymys on työttömyysturvan leikkauksesta. Ihmiset hakevat töitä ja ottavat niitä vastaan entiseen malliin, mutta työttömyysturvaa leikataan. Työttömyysturva on entisestään niin alhainen, että työnteko on varmasti parempi vaihtoehto ilman aktiivimalliakin.

Jotakin hyvääkin tapahtui: SAK:n liittojen lakot ja mielenilmaus 2. helmikuuta aiheutti sen, että vielä hurjempi Aktiivimalli 2 meni jatkovalmisteluun eli se peruttiin. Vaalivuosi on jo liian lähellä. SAK:n tavoite on, että nykyinenkin aktiivimalli perutaan.

Harjuniemen mukaan SAK:n järjestämät mielenilmaukset helmikuussa saivat hallituksen peruuttamaan tuhoisan aktiivimalli kakkosen.

Suomen irtisanomissuoja on kansainvälisessä katsannossa vaatimaton. Se pitäisi yhdistää Tanskan mallin tavoin korkeaan työttömyysturvan tasoon. Suomessa on kuitenkin valittu toinen linja: Helppo potkia ulos ihminen, joka jää vaatimattoman työttömyysturvan varaan ja saa vielä lähtölahjaksi pitkän karenssin!

Syrjintä jatkuu. Hallitus päätti, että se sallii alle 30-vuotiaiden vähintään 3 kk työttömänä olleille työsopimusten tekemisen määräaikaisena ilman perustetta. Jo aiemmin hallitus on mahdollistanut perusteettomat määräaikaisuudet pitkäaikaistyöttömien palkkauksessa.

Ei mennyt hyvin myöskään perhevapaiden uudistuksen kanssa. Olisimme tarvinneet uudistusta, joka lisää isien perhevapaan käyttöä sekä mahdollistaa perheiden valintoja nykyistä paremmin. No, eipä yritystukienkaan osalta tapahtunut sen kummempia.

Kasvupolitiikan resepti on sittenkin perin yksinkertainen. Satsaa korkeatasoiseen koulutuksen ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan sekä varmista, että pienessä kansakunnassa kaikkien työpanos hyödynnetään. Kaikkien mukanaolon turvaa vaikuttavimmin laadukas varhaiskasvatus, peruskoulu ja elinikäinen oppiminen.