Työkyvyn tukea Kiila-kuntoutuksesta
Rakentaja-lehti 30.9.2022Rakentajat saavat oman kuntoutusryhmän Härmän kylpylään.
– Olemme huolissamme rakentajien työkyvystä ja etsimme kaikkia mahdollisia keinoja liiton jäsenten työkyvyn tukemiseen. Nyt Härmän kylpylään järjestetään rakentajien oma ryhmä, jossa hyödynnetään Kelan maksamaan Kiila-kuntoutusta, Rakennusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Jere Ketola sanoo.
Kiila-kuntoutus on tarkoitettu määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa oleville työntekijöille tai yrittäjille. Kuntoutukseen valinnan perusteena on henkilöllä diagnosoitu sairaus, joka on heikentänyt työkykyä tai voidaan arvioida, että työkyky heikentyy lähivuosina. Kuntoutus toteutetaan aina yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Kela maksaa kuntoutuksen kustannukset.
– Ryhmään voi hakea mukaan koko Suomesta ja sillä ei ole merkitystä, mikä sairaus on kuntoutustarpeen taustalla. Rakentajien vaivat liittyvät useimmiten tuki- ja liikuntaelimiin, mutta myös henkisen jaksamisen ongelmia on. Jos ryhmän ajankohta ei sovi, voi myös hakea KIILA-yksilöpalveluun. Yksilöpalvelussa ammattialaa ei ole etukäteen määritelty, vaan kuntoutuksen palveluntuottaja kokoaa yksittäisistä asiakkaista ryhmän, Ketola kertoo.
Härmässä on osaamista
Härmän kylpylän kuntoutusjohtaja Minna Vienola kertoo, että Härmän kylpylässä on järjestetty Kiila-kuntoutusjaksoja vuodesta 2016.
– Kuntoutuksessa on käynyt monenlaisia ryhmiä teollisuusaloista maatalouteen, hoitajista opettajiin. Nämä ovat useimmiten joko ammattiliittojen kautta tulleita ryhmiä tai suuryritysten omia ryhmiä.
Kiila-kuntoutus on nimenomaan ammatillista kuntoutusta. Ajatuksena on luoda eväät sille, että ihminen pystyy kuntoutuksen jälkeen jatkamaan kuntoutumista eteenpäin itsenäisesti. Työn ja sen kuormituksen hallinta paranee, kun kuntoutus suunnitellaan yhdessä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa.
Miten kuntoutukseen sitten pääsee?
– Aluksi täytyy varata aika työterveyslääkäriltä tai yleislääkäriltä, joka arvioi, onko työkyky uhattuna. Lääkäri kirjoittaa B-lausunnon, joka liitetään hakemukseen Kelaan. Kela tekee päätöksen, onko hakija oikeutettu kuntoutukseen, Vienola kertoo.
Jos Kelan päätös on myönteinen, osallistuu ensimmäiseen palaveriin yhdessä kuntoutusta tarjoavan tahon moniammatillisen tiimin kanssa myös työntekijän esimies.
– Esimiehen on tarkoitus seurata tilannetta. Työpaikan pitää olla mukana prosessissa.
Tiimityötä
Kuntoutusta kaipaavista kootaan ryhmä, jossa on yleensä 6–8 henkeä. Kuntoutukseen kuuluu 3 lähikuntoutusjaksoa, joiden kesto on 3–5 päivää. Lisäksi on yksilötapaamisia.
Härmän kylpylässä kuntoutujan apuna on tiimi, jossa on mukana lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi, työelämän asiantuntija ja usein myös tarpeen mukaan työfysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä.
– Tiimin kokoonpano menee sen mukaan, mitkä ovat ryhmän tarpeet. Suunnittelussa käydään läpi sekä yksilölliset tarpeet että ryhmän itselleen määrittelemät yhteiset tavoitteet, Vienola sanoo.
Kuntoutuksen alussa ja lopussa on määritellyt mittarit, joilla kuntoutuksen onnistumista mitataan. Niihin kuuluvat muun muassa henkinen hyvinvointi, fyysinen suorituskyky, elämäntapamittari ja työkykymittari.
Härmän kylpylässä on ammattilaisten lisäksi hyvät puitteet kuntoutukseen. Kylpylä, jossa on 25-metrinen uima-allas, kuntosali, liikunta- ja urheiluhalli, luontopolku, 12-reikäinen golf-kenttä ja beach volley -kenttä ja niin edelleen.
– Me olemme täällä keskellä aakeeta laakeeta Etelä-Pohjanmaalla, jossa ihan omanlaistaan luontoa, Minna Vienola sanoo.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Härmän kylpylä