Pienituloinen tapaturman uhri olkoon omillaan

Tasan eivät totisesti onnen lahjat käy, mikäli vertaillaan työtapaturmavakuutuksia. Heinäkuun Rakentaja-lehdessä  kerrotaan siitä, että alle 8 000 euroa vuodessa tienaavat kevytyrittäjät eivät saa oikein minkäänlaista tapaturmavakuutusta ja  yrityksestä, joka on vakuuttanut työntekijänsä kaiken mahdollisen kivun ja säryn varalta.
Kevytyrittäjyys lisääntyy monella alalla. Rakennusalalla kevytyrittäjiä alkaa olla jo paljon. On sellaisia yrityksiä, jotka eivät palkkaa omaa työvoimaa, vaan työmaalla on useita yksittäisiä kevytyrittäjiä. Tällöin on mahdollista maksaa alle tessien mukaista korvausta ja kiertää muutenkin työnantajan ikäviä sosiaalimaksuja.
Rakennusala on työtapaturmatilastojen mukaan yksi vaarallisimmista aloista Suomessa. Kotiin voi tulla jopa ruumissäkissä. Onneksi Suomessa työnantajien on lakisääteisesti vakuutettava työntekijänsä työtapaturmien varalta. Vakuutuksen kattavuus on laaja, ja siihen kuuluu niin kuntoutusta, uudelleenkoulutusta kuin haittakorvauksiakin.
Kevytyrittäjä ei ole työntekijä, joten häntä tämä ei koske.
Toisenlaisessa esimerkkiyrityksessä työntekijät ovat keskeisessä asemassa yrityksen strategiassa ja heitä arvostetaan ammattilaisina. On nähty, että sitoutuneet, kovan luokan ammattilaiset tekevät myös asiakkaasta tyytyväisen. Silloin on hyvä, että Timon tai Annen polvileikkausta ei tarvitse odottaa julkisella puolella puolta vuotta, vaan tekijä pääsee nopeasti leikkaukseen yksityiselle puolelle.
Tästä hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja. Työntekijä pääsee nopeasti kivuista ja säryistä, eikä hänen tulotasonsa laske. Työnantajalle jokaisen sairaspäivän kustannukset ovat pois viivan alta. Mitä nopeammin ihminen on aidosti työkykyinen, sitä pienemmiksi nämä kustannukset jäävät. Eikä se pahalta näytä rekrytoinnissakaan silloin, kun ammattilaisista on pulaa.

Johanna Hellsten
päätoimittaja