Kesäloma kertaheitolla vai useammassa pätkässä?

Kesälomakauden kynnyksellä Rakennusliiton lakimiehiltä kysytään etenkin vuosiloman ajankohdan sijoittamiseen sekä sen ajankohdasta ilmoittamiseen liittyviä seikkoja.

Rakennusalalla työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy vuosilomalain mukaan. Asfalttialan tessissä on lisäksi määräys vuosiloma-oikeuden kertymisestä peräkkäisiltä työkausilta. Vuosiloma annetaan ja siitä ilmoitetaan vuosilomalain mukaisesti.

Työnantaja voi direktio-oikeutensa nojalla määrätä työntekijän vuosiloman ajankohdasta. Laki mahdollistaa myös loman ajankohdasta sopimisen työnantajan ja työntekijän välillä. Sovittaessa vuosilomasta voidaan sopia myös lyhyemmästä ilmoitusajasta.

Määrättäessä kesälomaa se tulee sijoittaa lomakaudelle 2.5.–30.9. ja 24 päivää ylittävä osa lomasta talvilomakaudelle 1.10.–30.4. Työehtosopimuksella on mahdollista laajentaa tai supistaa lomakautena pidettävää ajanjaksoa. Rakennusalan työehtosopimuksissa tällaista ehtoa ei ole.

Vuosiloman tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus pidempiaikaiseen lepoon ja vapaaseen. Jotta työntekijän oikeus riittävään palautumiseen toteutuisi, on vuosiloman korvaaminen rahalla työsuhteen kestäessä mahdollista vain poikkeuksellisissa tilanteissa.

Kesäloma tulee antaa yhdenjaksoisena, mutta jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä, 12 arkipäivää ylittävä osa kesälomasta voidaan jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Myös 12 arkipäivää ylittävä osa lomasta­ on annettava lomakaudella. Mikäli loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuk­sia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

Määrätessään loman ajankohdasta työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Mikäli tämä ei ole tosiasiallisesti mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkua. Kuukauden ilmoitusaika on ehdoton pääsääntö, lyhyemmän ilmoitusajan tullessa kyseeseen vain poikkeuksellisesti tilanteissa joissa tosiasialliset syyt niin vaativat, syiden liittyessä työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnan järjestämiseen ja sen vaikutuksiin työntekijöiden lomien sijoitteluun. Lomaa ei koskaan saa määrätä alkavaksi siten, että ilmoitusaika jää 2 viikkoa lyhyemmäksi.

Työnantajan määrätessä yksipuolisesti loman ajankohdasta ilmoitusaikoja sekä lomakauden pituutta säännellään tiukemmin kuin tilanteissa, joissa työnantaja ja työntekijä sopivat loman ajankohdasta ja sen jakamisesta osiin. Sovittaessa lomasta osa siitä voidaan sijoittaa kesälomakauden ulkopuolelle, minkä lisäksi lomaa voidaan jakaa useampiin osiin. Näissäkin tilanteissa työntekijälle tulee aina antaa 12 päivän yhdenjaksoinen loma.

Vuosiloman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa riippumatta siitä, milloin ilmoitus on annettu. Saatuaan tiedon lomansa ajankohdasta työntekijän on voitava­ luottaa sen toteutumiseen. Ilmoitetun loman ajankohtaa voidaan muuttaa sopimalla. Tilanteessa, jossa työnantaja yksipuolisesti muuttaisi aikaisemmin ilmoittamansa loman ajankohtaa, on työnantaja vahingonkorvausvastuussa muuttamisesta aiheutuneesta vahingosta, kuten matkalippujen peruuttamiskustannuksista. Korvausvelvollisuus syntyy riippumatta siitä, milloin työntekijä saa tiedon loman ajankohdan muuttamisesta. Huomata tulee, ettei työntekijällä ei ole oikeutta aloittaa lomaansa alkuperäisen ilmoitusajankohdan mukaisesti, mikäli työnantaja muuttaa loman ajankohtaa. Työnantajalla ei sen sijaan ole oikeutta keskeyttää jo alkanutta lomaa. Jo alkaneen vuosiloman keskeyttäminen on mahdollista ainoastaan työntekijän suostumuksella.

Lomien ajankohtaa, lomajakson pituutta sekä vuosiloman antamisessa noudattavia periaatteita on käsitelty Rakentajan edellisessä numerossa Lakinaiset vastaavat -palstalla.

Mia Sinda

lakimies