Hyvinvointivaltion rakentaminen ja purkaminen

Yhteiskunta ja rakentaminen ovat aina vaikuttaneet toisiinsa. Suomessa kehitys on jo pitkään perustunut toimivan parlamentarismin varaan ja Suomesta tuli vuonna 1906 maailman modernein maa kansalaisten yhdenvertaisuudessa, kun työväenliikkeen ajama yleinen ja yhtäläinen äänioikeus säädettiin. Kaikki miehet ja naiset pääsivät äänestämään valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa. 1920-luvulta lähtien, ja etenkin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, rakennettiin poliittisten päätösten avulla järjestelmiä, joiden avulla Suomi kehittyi tasa-arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, yleisen hyvinvoinnin ja korkean koulutuksen yhteiskunnaksi. Valtiollinen ja kunnallinen demokratia alkoi toteutua sekä valtakunnallisina uudistuksina että ruohonjuuritasolla. Niiden varaan rakennettiin hyvinvointiyhteiskuntaa, josta myöhemmin tuli malliesimerkki muiden pohjoismaisten yhteiskuntien tapaan.
Nyt, oikeiston ollessa voimissaan ja yksityistämisen kiimassa, on aloitettu vuosikymmeniä rakennetun hyvinvointivaltion alasajo ja myyminen, pääasiassa ulkomaisille sijoittajille, joille on luvassa muhkeat voitot. Tämä näkyi hyvin myös työehtosopimusneuvotteluissa. Maalausalan neuvottelukunta vei erittäin maltilliset esitykset neuvottelupöytään, mutta kaikkiin neuvottelukunnan esityksiin tuli täystyrmäys. Mikä maksoi liikaa, millä ei ollut käytännön merkitystä, mikä ei ollut Suomen mallin mukainen. Tämä asenne johti lopulta siihen, että maalausalalla nähtiin tirskuja. Maalarit poistuivat työmailta, osoittaen näin tukensa neuvottelijoille. Suuri kiitos tirskuissa olleille maalareille.
Kun tuli julki silloisen valtakunnansovittelijan siirtyminen Teknologiateollisuuden leipiin, alkoi neuvottelupöydässä tapahtua ja työnantajat olivat halukkaita sopimaan työehtosopimuksen.
Maalausalalla taulukkopalkkoja saatiin nostettu 0,40 €/h per vuosi, samoin ammatti- ja erikoisammattitutkintolisät nousivat hieman. Muita muutoksia työehtosopimukseen tuli uusia säännöksiä vuorotyöhön, palkkiopalkkausjärjestelmää ei voi jatkossa käyttää kuin Pintaurakoitsijat ry:n jäsenliikkeet, nokkamiestehtäviin säädöksiä ja matkakustannusten korvauksia selkeytettiin.
Suurin uudistus oli se, että saimme sairauspoissaolojen omailmoitusmenettelyn. Jokaisen yrityksen on työehtosopimuksen voimaan tullessa hyväksyttävä omailmoitusmenettely flunssatyyppisissä poissaoloissa, enintään 3 päivän ajalta. Yritykset voivat sopia luottamusmiehen kanssa siitä, montako omailmoituspäivää vuodessa voi olla. Samoin sairausajan karenssipäivän työsuhde-ehto lyhenee 6 kuukauteen.
Toinen merkittävä uudistus oli sääolosuhteiden vaikutus palkanmaksuun. Jos jatkossa työ keskeytyy sääesteen takia, työnantaja maksaa palkan työvuoron loppuun saakka. Sääolosuhteiden jatkuessa ja sen estäessä työnteon työvuorokauden ajan, maksetaan työntekijälle täyttä henkilökohtaista tuntipalkkaa enintään 10 päivältä kalenterivuodessa.
Maalausalan, kuten kaikkien muidenkin sopimusalojemme, työehtosopimukset ovat luettavissa Rakennusliiton kotisivuilta ja Raksapp-sovellutuksesta.
Tällä sopimuksella jatketaan pari vuotta. Kun muste on kuivunut sopimuspaperista, on hyvä miettiä seuraavaa kierrosta ja tuoda esiin uusia parannusehdotuksia, joko oman ammattiosaston kautta tai neuvottelukunnan jäsen kautta.
Jatkossa on myös tulossa ikäviä asioita, kuten aktiivimalli kakkonen, joka tarkoittaa puhtaasti työttömyysturvan leikkausta. Tämä malli on rakennusalalla erittäin rankaiseva, koska rakennusala on ollut aina kausityötä, eikä se ole siitä miksikään muuttunut. Jatkossa työttömän pitää hakea rangaistuksen uhalla 4 työpaikkaa kuukaudessa, jotta työttömyysturvaan ei tulisi leikkausta.
Tosin kyseinen laki menee syksyllä eduskunnan käsittelyyn, mutta nyt kannattaa olla yhteydessä kansanedustajiin, jotta he tekisivät kaikkensa, ettei työttömyysturvaleikkaus menisi eduskunnassa läpi.
Ensi vuosi on myös monien vaalien vuosi.  Kaikkien rakentajien kannattaakin käyttää vuonna 1906 säädettyä oikeutta, jotta purkutalkoot saataisiin pysäytettyä.
Hyvää ja värikästä syksyä ja hyviä kalasaaliita.

Kari Koivunurmi
työehtotoimitsija