Direktiivejä ja käytännön valvontaa

Eurooppalaiset työntekijät saavat liikkua vapaasti työn perässä, sehän on selvä. Komennusmiesdirektiivin mukaan kaikille kuuluu samasta työstä sama palkka. Kun nykyinen direktiivi syntyi yli 20 vuotta sitten, EU:ssa oli vain 15 jäsenmaata. Silloin  ei vielä ollut samanlaista massiivista vaellusta matalapalkkaisista itäblokin maista muualle Eurooppaan. Tänä päivänä lähes 3 miljoonaa komennusmiestä on liikkeellä Euroopassa, heistä suurin osa on töissä rakennusalalla.
Direktiivejä voi muuttaa ja parannella tarpeen mukaan, ja niin on pyritty tekemäänkin. Nämä ovat kuitenkin EU-koneistossa hitaita prosesseja, kun erilaisia poliittisia ja taloudellisia näkökulmia täytyy ottaa huomioon ja jotenkin onnistua yhdistämään. Työntekijöitä lähettävillä jäsenvaltioilla on aivan eri tavoitteet kuin meillä Suomessa, joten aina on myös riski, että jokin hyvää tarkoittava hanke meneekin aivan eri suuntaan kuin me täällä toivoisimme. Komennusmiesdirektiivin toimivuutta saatiin kuitenkin pari vuotta sitten parannettua lisädirektiivillä, joka toi meidänkin lainsäädäntöön positiivisia muutoksia. Viranomaisille tulee nykyään ennakkoilmoitus tänne lähetetyistä rakentajista ja viranomaiset voivat hyödyntää tietoa tekemällä kohdennettuja tarkastuksia.
Parhaillaan on meneillään koko alkuperäisen direktiivin uudistamishanke. Ammattiyhdistysliikkeen tavoitelistalla on ollut komennusmiesten matka- ja asumiskulujen kirjaaminen työnantajien velvollisuudeksi, ihan niin kuin kaikkien muidenkin työmatkoja tekevien ihmisten kohdalla toimitaan. Joudumme vielä jännityksellä odottamaan lopullista tulosta.
Rakennusliitossa tiedetään, että hyvistä direktiiveistä ja kansallisesta lainsäädännöstä huolimatta me joudumme itse valvomaan työmailla ja tuotantolaitoksissa, että ulkomaalaiset työntekijät saavat kunnon palkkaa ja että työehtosopimusten muutkin ehdot täyttyvät. On tärkeätä, että luottamusmiehet puuttuvat ongelmiin ja ottavat yhteyttä liiton aluetoimistoihin, jos epäkohdat työpaikoilla eivät korjaudu. Se on ainoa keino estää koko Eurooppaa vaivaava ilmiö, paheneva palkkadumppaus.
Työsuojeluviranomaiset valvovat myös komennusmiesten tilannetta omien resurssiensa mukaan. Tarkastajat raportoivat, että varsinkin ulkomaalaisissa yrityksissä yleissitova työehtosopimus tunnetaan heikosti ja ongelmia on palkkojen maksun ja työaikojen suhteen. Tyypillistä on, että ulkomailta tulleet rakentajat tekevät pitkiä työpäiviä ilman ylityökorvauksia. Lisät on jätetty maksamatta. Ei ole epätavallista, että palkka on kokonaan jäänyt maksamatta.
Ymmärtämättömyys ja tietämättömyys Suomen oloista ja palkoista johtavat syrjintään. Työsuojelutarkastajat selvittävät asioita tutkimalla työnantajan esittämiä tai toimittamia asiakirjoja, palkkalaskelmia ja työaikakirjanpitoa. Kontaktit työntekijöihin ovat vähäisiä. Rakennusliiton omia jäseniä ja edustajia tarvitaan tässä selvitystyössä. Palkkadumppaukseen on pakko puuttua.
Viranomaisten on todella vaikea valvoa toiseen EU-maahan rekisteröityjen yritysten toimintaa, eikä yhteistyö eri jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa aina onnistu, ainakaan riittävän nopeasti. Rakennusalalla on kauan toivottu EU-tason koordinointia rajat ylittävissä valvontatilanteissa.
Maaliskuussa komissiolta tuli vihdoin hyvä esitys EU:n uudeksi työsuojeluvirastoksi. EU-koneisto lähtee taas pyörimään, kun aloitetta aletaan yhdessä hioa. Uuden viraston tärkeimpiä tehtäviä tulee varmasti olemaan tiedonsaannin helpottaminen.

Nina Kreutzman
kansainvälinen sihteeri