#Amisreformi ja työssäoppiminen

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistui vuoden alussa. On pelattu pari kuukautta uusilla säännöksillä, joten on järkevää summata, mikä on muuttunut.
Amisreformi on hyvin suuri koulutusuudistus. Siinä on uudistettu rahoitus, sekä niputettu suuri joukko tutkintoja yhteen.
Uudistus pyrkii vastaamaan työelämän muutokseen, jossa teknologia kehittyy sekä ammatteja muuttuu, syntyy ja katoaa. Tavoitteena on, että osaamista uudistetaan läpi työuran. Ajatukset ovat hyviä. Rakennusliitto kannattaa lämpimästi työssäoppimisen lisäämistä koulutuksessa. Samoin pidämme tärkeänä, että jokaisella rakentajalla on mahdollisuus kehittää omaa osaamistansa työuransa aikana. Se tekee työnteosta mielenkiintoisemman, parantaa ansiota sekä työllisyyttä.
Mutta, on sanottava mutta. Uudistus ilman taloudellisia lisäresursseja, etenkin kun muistamme ammatillisesta koulutuksesta leikatun jo aiemmin satoja miljoonia euroja, vie pohjaa onnistuneelta muutokselta. Olemme vaatineet, että lähiopetukseen pitää saada selkeästi lisää resursseja, joka mahdollistaa hyvän pohja työssä oppimiselle. Sipilän (kesk.) hallitus ei ole näihinkään vaatimuksiin reagoinut. Taidamme tarvita paremman hallituksen.

On hyvä, että uusi rahoitusmalli kannustaa kouluja kehittämään yhteistyötä alan järjestöjen ja yritysten kanssa. Nyt rahaa saa enemmän, jos opiskelijat työllistyvät.
Jatkossa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen muotoja ovat koulutussopimus (työssäoppiminen) ja oppisopimuskoulutus. Oppimisen taustalle suunnitellaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) jokaiselle opiskelijalle.
Työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitteluun osallistuu työpaikan edustaja. Ammatillisen koulutuksen asetus taasen edellyttää, että oppisopimuskoulutuksessa tai koulutussopimuksessa opiskelevan HOKS:an merkitään vastuullinen työpaikkaohjaaja.
Koulutussopimus korvaa aiemman työssäoppimisen. Siinä yritys ja koulutuksen järjestäjä tekevät määräaikaisen sopimuksen kirjallisesti tutkinnon osasta tai sitä pienemmästä kokonaisuudesta kerrallaan. Opiskelija ei ole palkkasuhteessa. Sopimuksessa sovitaan erikseen suoja- ja turvavarusteista. Yritys vastaa siitä, että opiskelijalla on työturvallisuuskortti suoritettuna, yleensä se on suoritettu jo koulussa.
Oppisopimus on määräaikainen työsuhde, jossa sopimus on opiskelijan ja työnantajan välillä. Työajan tulee olla vähintään 25 tuntia viikossa.
Koulutuksen järjestäjien oppisopimuksesta saamaa korvausta korotettiin ja koulutusoikeutta laajennettiin. Taustalla on tahtotila lisätä oppisopimuksien määrää. Tämä on oikein.

Rakennusalan työehtosopimuksissa on useita linjauksia työssäoppimiseen liittyen. Työpaikalla on sovittava luottamusmiehen kanssa yrityksessä käytössä olevat koulutus- ja harjoittelupaikkamuodot. Samalla selvitetään, ettei niillä ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Luottamusmiehellä on oikeus saada ajan tasalla olevat tiedot työssäoppijoista.
Työpaikkaohjaamisesta on sovittu vaihtelevasti työehtosopimuksissa. Kannattaa tarkistaa miten asia on linjattu omassa tessissäsi. Usein tämän päälle on vielä yrityskohtaisia sopimuksia, joissa on sovittu esimerkiksi työpaikkaohjaajan korvauksesta ja koulutuksesta.

Liitto kannustaa luottamushenkilöitä kehittämään yrityksen koulutusmalleja, ja työpaikkaohjaajakäytäntöjä. On tärkeää, että löydämme motivoituneita ammattityöntekijöitä ohjaajiksi ammattikoululaisille, jotka vastaavat rakentamisen laadusta tulevaisuudessa. Tässä on loistava malli siirtää osaamista seuraavalle sukupolvelle.
Rakennusliitto tulee keräämään valtakunnallisesti kokemuksia työpaikkaohjaamisesta ja amisreformin vaikutuksista työpaikoilta. Haluamme pyrkiä kitkemään esiin nousevia ongelmia sekä edistää ja monistaa hyviä käytäntöjä.

Juhani Lohikoski
koulutuspäällikkö