RT-kortistosta apuja työvoiman hyväksikäytön torjuntaan

HEUNI:n tutkija Anni Lietonen on yksi uuden Työvoiman hyväksikäytön torjunta rakennusalalla -RT-ohjekortin käsikirjoittajista.

Uusi Työvoiman hyväksikäytön torjunta rakennusalalla -RT-ohjekortti esiteltiin  8. lokakuuta Rakennustiedon avointen ovien päivänä.

– Yleisimmillään työvoiman hyväksikäyttö tarkoittaa sitä, että palkoista jätetään maksamatta lisät, Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNI:n tutkija ja RT-ohjekortin käsikirjoittaja Anni Lietonen sanoi.

Rakennustyömaalla hyväksikäytön uhrit ovat hyvin usein ulkomaalaisia työntekijöitä. Lietosen mukaan työsopimukset voivat näyttää asianmukaisilta, mutta todellisuudessa työntekijöitä vedätetään monin tavoin.

Ohjekortissa on tietoa työperäisestä hyväksikäytöstä ja siihen liittyvistä käsitteistä, kuten kiskonnasta, ihmiskaupasta ja harmaasta taloudesta. Lainsäädännöstä tietopaketissa on mukana muun muassa tilaajavastuu ja työnteko-oikeuden tarkastamisvelvollisuus ulkomaisilta työntekijöiltä.

– Työperäistä hyväksikäyttöä torjutaan tehokkaimmin silloin, kun tilaaja tietää kuka työtä tekee ja millä ehdoilla, Lietonen muistutti.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueen tarkastaja Janne Varoselle rakennusala on suuri työllistäjä.

– Tämä RT-kortti on hyvä osoitus alan aktiivisuudesta vaikuttaa ilmiöön. Ohjekortti edistää tervettä kilpailua ja reiluja työoloja. Meillä on tässä yhteiset intressit, Varonen totesi.

Varonen piti kortin ohjeistusta hyvänä lähtökohtana asialliseen urakointiin.

RT-kortisto on rakennuttajille tärkeä työkalu.

– Ohjekortin idea on siinä, että se luo vähimmäistason siitä, mitä me vaadimme rakentamisessa. Urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden on tehtävä niiden ohjeiden mukaisesti, Helsingin kaupungin uudistuotantoyksikön päällikkö Merja Rukko kiteytti RT-kortiston tarpeellisuuden.

Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusvastaava Toni Malmströmin mukaan ajatus oppaasta oli muhinut eri organisaatioissa jo vuosia, mutta projektin lähtölaukaus annettiin Rakennusliiton ja HEUNI:n tapaamisessa maaliskuussa 2023.

– Aloimme pyörittää ajatusta alan yhteisen standardin luomisesta, Malmström kertoi.

Rakennusliiton puolella YIT:n pääluottamusmies Jussi Sakarilla oli tärkeä rooli ohjekortin kehitystyössä. Tietopakettia jaetaan tulevaisuudessa työmaiden ja yritysten luottamushenkilöille. Tästä enemmän 8. marraskuuta ilmestyvässä Rakentaja-lehdessä.

RT-kortisto on suomalaisen Rakennustieto Oy:n julkaisema maksullinen informaatiokokoelma, joka sisältää tietoa ja ohjeita muun muassa rakenteista, tilasuunnittelusta, rakennusalan sopimuksista ja tehtävänjaosta.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusvastaava Toni Malmströmin mukaan uuden RT-kortin tietopakettia käytetään luottamushenkilöiden koulutuksessa.

Lama kiristää kaikkien hermoja

Rakennusyritysten konkurssit näkyvät Helsingissä jo katukuvassa. Maanrakennusyritys E. M. Pekkinen Oy:n konkurssi pysäytti Hakaniemessä katutyöt ja metroaseman kannalta kriittiset vesieristystyöt jäivät kesken. Pekkisen palveluksessa oli satakunta työntekijää.

Aluetoimitsija Lauri Kinnunen työskentelee yksin Joensuun palvelupisteessä.

– Toimistopäivinä käy enemmän asiakkaita. Ennen kävijämäärä vaihteli viikoittain sen mukaan, oliko porukalla ansiopäivärahahakemuksen jättöpäivä vai ei. Nyt tuodaan lomautuspapereita.

Palkkaturvahakemukset ovat myös lisääntyneet. Kinnusella on vireillä puolenkymmentä palkkaturvaa kesäajalta. Palkkaturvat ratkotaan liiton edunvalvontakoneistossa, mutta tarvittavat lisäselvitykset työllistävät aluetoimitsijoita.

Pohjois-Karjalassa valtaosa rakennustyömaista keskittyy Joensuuhun.

– Muutamat käynnissä olevat uudiskohteet valmistuvat ensi kevään ja kesän aikana. Saneerausta ja kiinteistöjen tilanmuutostöitä tehdään enemmän. Työmailla kysellään, milloin tämä taantuma loppuu, mikä viittaa siihen, että talven töistä ei ole tietoa.

Rakennusliiton toimitsijoiden puhelinringissä on reilun vuoden sisään tapahtunut selkeitä muutoksia jäsenten huolenaiheissa.

– Aikaisemmin kysymykset olivat monimutkaisempia. Nyt jäsenistö kysyy lomautukseen ja työttömyysturvaan liittyviä peruskysymyksiä, kuten työssäoloehdon täyttymistä ja erilaisten puhelinnumeroiden metsästystä. Englanninkielisten kyselyiden aiheet ovat pysyneet samanlaisina.

Puhelinringin yhteydenotot ovat pysyneet samalla tasolla, mutta suorien puhelinsoittojen määrä on tuplaantunut. Suoraa kontaktia ottavat niin jäsenet, työnantajat kuin palkanlaskijatkin.

– Suorat soitot eivät haittaa, sillä suurin osa on omalta alueelta. Niitä asioita on helpompi käydä läpi ennen kuin ne muuttuvat ongelmiksi ja tulevat työpöydälleni.

Kinnusen mukaan rakennusalalla on murrosajan tunnelma. Tuleva tes-kierros mietityttää niin työntekijöitä kuin -antajiakin.

– Paikallisen sopimisen pykälien aukaiseminen vaikuttaa tulevaan kierrokseen. Meille toimitsijoille tulee varmasti kiireinen kevät.

Liiton jäsenyys käy hyvin kaupaksi

Tampereen aluetoimitsija Ville-Veikko Kuusinen vastaa erityisesti infra-alan ja talonrakennusalan kysymyksiin.

– Konkurssit ja maksukyvyttömyydestä johtuvat palkkasaatavat heijastuvat yhteydentoissa. Jos aikaisemmin kysyttiin tessin tulkinnoista, nyt tulee paljon kovia asioita. Irtisanomisajan palkoista on jatkuvasti riitoja.

Lista jatkuu Tampereella YT-neuvottelujen ja erilaisten sopeutustoimien ongelmien neuvonnalla. Vuokratyöntekijöiden ongelmat ovat myös pahentuneet.

Kuusinen tekee normaalin jäsenten neuvonnan lisäksi riita-asioiden jatkovalmistelua.

– Työjonossa olevista asioista suuri osa liittyy konkursseihin ja palkkaturva-asioihin. Pöydälläni on tapauksia, joissa konkurssipesän hoitaja on nostanut palkkaturvan teossa kädet pystyyn, koska yrityksen työaikakirjanpidossa on niin suuria epäselvyyksiä. Konkurssipesä voi olla jopa niin kuiva, ettei pesänhoitaja  saa tilitoimistolta edes palkkalaskelmia.

Tessin merkitys näkyy siinä, että työnantajat ovat paremmassa taloustilanteessa maksaneet työntekijöilleen parempia palkanlisiä ja tarjonneet muita työsuhteeseen liittyneitä etuisuuksia. Nyt näistä halutaan päästä eroon, mikä tietenkin harmittaa työntekijöitä.

– Raha on nyt tiukassa. Siihen kulminoituvat monet meidän jäsentemme työsuhdeongelmista tällä hetkellä.

Lähes ainoa positiivinen asia nykytilanteessa Kuusisen mielestä on se, että liiton jäsenyys käy erittäin hyvin kaupaksi.

Kuusinen seuraa talonrakennuksen lisäksi infrapuolta.

– Infra ei ole saanut aivan samalla lailla iskua kuin talonrakennus. Tietyillä infran erityislohkoille on saatu jopa lisärahoitusta ja töitä tehdään täydellä höökillä.

Infrayrityksillä on myös mahdollisuuksia vaihtaa talonrakentamiseen liittyvät työkohteet esimerkiksi yhdyskunta-, kaapeli- ja kaukolämpörakentamiseen.

– Silta- ja ratarakentamisessa tilanne on lähes normaali. Ehkä ylitöitä tehdään nyt vähemmän.

– Ennen tätä keikausta rakentamisessa kaikilla aloilla on painettu täyttä häkää 10 vuotta. Infrapuolellakin on totuttu siihen, että talvellakin on töitä. Nyt meillä on töissä sukupolvi, joka ei ole vielä lomautuksia kokenut.

Työttömyysturvan heikennykset näkyvät myös yhteydenotoissa. Lisää sapiskaa tuli viimeksi syyskuun alussa

– Meillä on kova huoli jäsentemme puolesta.

Talotekniikka pysyy pinnalla

Helsingin palvelupisteen aluetoimitsija Timo Turpeinen näkee, että Orpon hallituksen politiikka on lisännyt työnantajien ja -tekijöiden välistä vastakkainasettelua.

– Aikaisemmin työnantajien kanssa pääsi helpommin sovintoon riitatilanteessa. Nyt tuntuu siltä, että pienikään asia ei nytkähdä eteenpäin.

Tiukat taloudelliset ajat ovat tietenkin toinen tärkeä tekijä vastakkainasettelun lisääntymisessä.

– Tiukat ajat näkyvät myös siinä, että työntekijät yrittävät hakea palkkasaatavia myös työsuhteen loppumisen jälkeen.

Talotekniikkaa seuraavalle aluetoimitsijalle alan työllisyystilanne ei kuitenkaan ole pahin mahdollinen, vaikka työttömyys on lisääntynyt myös talotekniikka-alalla.

– Viime vuoden tammi–heinäkuuhun verrattuna koko maassa talotekniikka-alalla työttömäksi tai lomautetuksi ilmoittautuneita oli noin 70 prosenttia ja Uudellamaalla noin 160 prosenttia enemmän tämän vuoden vastaavana aikana.

Joitakin talotekniikka-alan yrityksiä on mennyt konkurssiin ja muutamat yritykset ovat vetäytyneet alalta kokonaan. Onneksi isommilta konkursseilta on vielä vältytty.

– Palkkaturvia tulee tasaiseen tahtiin etenkin alihankintaketjun loppupään yrityksiltä. Tilanne ei ole kuitenkaan katastrofaalinen.

Turpeisen mukaan asialliset yrittäjät haluavat pitää hyvät asentajat ja urakkaryhmät työn syrjässä kiinni.

Pohjois-Ruotsiin lamaa pakoon

Lapissa rakennusalan taantuman keskellä loistaa 2 valopilkkua: matkailu ja Ruotsi.

Pohjois-Ruotsissa on käynnissä kymmenien miljardien eurojen investointiaalto. Ruotsalaiset aikovat olla vihreän siirtymän edelläkävijöitä teollisuudessa ja kaivostoiminnassa. Rovaniemen palvelupisteen aluetoimitsija Ville Vuorjoki on ollut mukana madaltamassa suomalaisten työntekijöiden lähtökynnystä.

– Monet suomalaiset yritykset ovat perustaneet Ruotsiin tytäryhtiöitä. Meidän jäseniämme on jo mennyt sinne töihin, Vuorjoki toteaa.

Matkailualan rakennushankkeet ovat tarjonneet töitä etenkin Ylläksellä ja Levillä.

– Luksusmökkirakentamista on ympäri Lappia.

Rovaniemellä kovan rahan asuntorakentaminen on pysähdyksissä, mutta julkiset kohteet työllistävät.

– Kaupungintalo ja kirjasto ovat peruskorjauksen alla. Geologisen tutkimuslaitoksen saneeraus ja laajennus alkoi juuri. Koulu- ja päiväkotihankkeita on tällä hetkellä käynnissä 4 kappaletta.

Vuorjoelle tulevat yhteydenotot ovat linjassa eteläsuomalaisten kollegoiden kanssa.

– Aikaisemmin helposti neuvottavissa olleet asiat ovat menneet hankaliksi. Työnantajien riitaherkkyys on noussut. Toisaalta työnantajat kyselevät myös neuvoja, mikä on todella hyvä asia.

Jäsenten yhteydenotoissa oli selvät piikit keväisen lapsikorotusten poiston ja syyskuun alun työttömyysturvan kiristämisen kohdalla.

– Ennen syyskuun alkua kyseltiin kannattaako jäädä lomautukselle ennen kuun vaihdetta. Työelämän aloittaville nuorille muutokset vaikeuttavat merkittävästi työttömyysturvan piiriin pääsemistä.

Pahimmat tapaukset ratkotaan keskustoimistolla

Kun liiton jäsenen asiat menevät todella hankalaan solmuun, riidan ratkominen siirtyy sopimusalavastaaville eli tes-toimitsijoille. Talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström tunnistaa aluetoimitsijoiden muuttuneen tilanteen ja lisääntyneen työpaineen.

– Työpöydälläni on nyt sellaisia tapauksia, jotka aiemmin olisivat ratkenneet jo työmaalla. Riita olisi laitettu puoliksi ja sataset pistetty jakoon. Molemmin puolin pidetään loppuun asti omasta tulkinnasta ja yhtään ei anneta periksi.

– Monelle yritykselle on täysin uusi asia, miten irtisanotaan tai lomautetaan työntekijöitä. Meillä on vielä tämä oma kummajaisemme eli ehdollinen irtisanominen. Rakentamisessa on ollut niin pitkään hyvät ajat, että myös työntekijät ovat unohtaneet, miten nämä asiat toimivat.

Juttumäärät ovat tuplaantuneet parin vuoden takaisesta tilanteesta.

– Aluetoimitsijoilla työtaakka on lisääntynyt vielä enemmän esimerkiksi palkkaturvahakemusten takia. Aluetoimitsijat koppaavat pahimman ruuhkan riidoista.

Malmströmillä käsittelyssä ovat etupäässä järjestäytyneiden yritysten riidat. Aluetoimitsijoiden asiakaskuntaan kuuluu paljon järjestäytymättömiä rakennusyrityksiä, joiden tes-osaaminen voi olla vielä huonommissa kantimissa.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Ilmakitaransoiton SM-kisat ensimmäistä kertaa Työväen musiikkitapahtumassa

Jartsan voittoon vienyt tyylinäyte ilmakitaransoiton SM-kisoissa.

Nelipäiväinen Työväen musiikkitapahtuma järjestettiin Valkeakoskella jo 52. kerran 25.–28. heinäkuuta. Bändit, paneelikeskustelut ja muu ohjelma toi tapahtumaan noin 20 000 kävijää. Festivaaleilla esiintyivät muun muassa Kotiteollisuus, Suistamon Sähkö, Saimaa, Atomirotta, Lenni-Kalle Taipale & Osmo Ikonen, Kolmas Nainen, Eini, Coitus Int 50 Revival ja Inginmaa/Hypnomen.

Jyrki Ojasen (vas.) ja Pauli Hanhiniemen sanailu kulki leppeissä merkeissä.

Lauantaina musiikkitapahtumassa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen haastatteli lauluntekijä Pauli Hanhiniemeä. Millaisia tarinota sanoitusten takana on ja miten laulut syntyvät?

– Jos tietäisin, miten lauluja tehdään, tekisin taas äkkiä muutaman laulun. Ongelmani on se, että minulla pitää olla tarve tehdä jotain, Hanhiniemi sanoi.

Hanhiniemi käytti esimerkkinä Tästä asti aikaa -kappalettaan.

– Kirjoitin sen tekstin vuonna 1990. Se syntyi hetkellä, jolloin olin lähtenyt Alavudelta jo kolmatta kertaa. Tajusin, etten enää palaa sinne. Se on yksinkertainen laulu siitä, kuinka itseni yllätin ikävöimästä kavereita ja menneitä tapahtumia. Kertsissä kuitenkin katsotaan eteenpäin: ”mulla on tästä asti aikaa, muutama lantti mammonaa”. Se on minun voimalauluni.

Kolmannen naisen biiseissä Hanhiniemi teki omat laulusävellykset kitaransoiton sekaan.

– Jätkät soitteli riffejään ja minä tungin laulujani väliin. Jos he olivat hyvällä tuulella, he jättivät sovituksessa minulle vähän tilaa.

Hanhiniemi pitää itseään musiikkiteollisuuden kannalta huonona lisäarvon tuottajana.

– En ole osannut kiteyttää niin kiehtovasti, että ihminen kuullessaan oppii heti ja alkaa rallattemaan hittibiisiä.

– Tunnistatko, että sinulla on usein toistuva rakenne: niin sen piti mennä; niin se meni; sitä sain, mitä uhmassa hain; turpiini kerjäsin ja sain, Ojanen kysyi.

Pienen muodollisen estelyn jälkeen Hanhiniemi myöntää sitä saa, mitä tilaa -rakenteen.

– Sattuma minut tänne toi, sattuma minut aateloi. Vanhat äijät opettaa, mitään sä ilmaiseksi et saa. Mutta jos oikein tarkkaan katsotaan, mistään ei tarvitse maksaakaan. Tämä ei ole minun keksintöni: me synnymme ja kuolemme alasti. Kaikki mitä siinä välissä tapahtuu, on bonusta. Niin kauan kuin elämme, olemme saamapuolella, Hanhiniemi riimitteli.

Ojasen mukaan Hanhiniemen laulujen päähenkilönä on usein mies, joka hakee rehvakkuutensa jälkeistä sovitusta etsivä mies.

– Tämä mies löytää itsemyötätunnon. Kappaleiden sanoituksissa kamppaillaan sitä vastaan, ettei se mene ihan itsesäälin puolelle. Siinä lämmössä on jotain kaurismäkeläistä myötätuntoisuutta, Ojanen haastaa.

– Päähenkilö on monesti minun näköiseni ja yritän muokata hänelle mukavan kohtalon. Se on inhimillistä, että olemme kusipäitä. Se on jo paljon, jos itse huomaa sen, Hanhiniemi totesi.

Ilmakitaraa ja hyviä kavereita

Ilmakitaransoiton SM-kisojen tuomaristoon kuuluivat Petri Markkanen Valkeakosken sanomista (vas.), Kimmo Palonen Rakennusliitosta, Kimmo Virtanen Tampereen musiikista sekä yleisön edustajana valkeakoskelainen Kristiina, jolta kukaan ei muistanut kysyä sukunimeä.

Valkeakoskella järjestettiin ensimmäiset ilmakitaransoiton Suomen mestaruuskisat. Voiton vei Jartsa, valkeakoskelainen hönö.

– Sain minuutissa kitarakamat, Jartsa totesi nappisuorituksestaan.

Kitaran lisäksi Jartsa sai menolipun ilmakitaransoiton MM-kisojen finaaliin Ouluun, ilmakukat ja -diplomin sekä kitaristi Samuli Federleyn lahjoittaman ilmakitaralaukun. Federley toimi SM-kisojen virallisena lämppäri- ja lopettajaisbändinä.

Kisojen tuomariston jäsen, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palosen mielestä Jartsa oli tuomariston mielestä helppo valinta voittajaksi.

– Yleisöllä oli hauskaa, sillä kaikki kilpailijat heittäytyivät hienosti lavaesiintymisissään. Jartsa veti parhaimmat ilmaveivisoolot, joten voitto oli selvä. Kisojen erinomaista antia oli myös Samuli Federleyn kitarointi, jota olisi kuunnellut enemmänkin, Palonen oli tyytyväinen tapahtumaan.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Suistamon Sähkö veteli etnoteknoa Valkeakosken Teollisuuslavalla.

Turvapuistosta käytännön neuvoja opiskelijoille

Kypärän leukahihnaa etsittiin kavereiden kanssa Skanskan turvarastilla.

Ammatillisten oppilaitosten turvapuistopäivä keräsi reilut 600 rakennusalan opiskelijaa Ruduksen Ämmässuon turvapuistoon Espooseen 13. toukokuuta. Paikalla oli myös muita rakennusalan yrityksiä eri turvarasteilla sekä avi ja Rakennusliitto. Tapahtuma oli osa Työturvallisuusviikon ohjelmaa.

– Tehän kuljette alasti siellä työmaalla, jos teillä ei ole henkilökohtaiset suojaimet käytössä, skanskalainen Etelä-Suomen työsuojeluvaltuutettu Mia Nieminen kevensi tunnelmaa.

Niemisen mukaan huumorin avulla on helpompi saada rakentajat käyttämään pakollisia turvavarusteita.

Rakennusliiton rasti oli opiskelijoiden viimeinen pysähdyspaikka turvapuistokierroksella. Makkaragrilli oli kuumana ja paikalla olleet toimitsijat kyselivät opiskelijoiden kuulumisia.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Rakennusliiton makkarakoju oli viimeinen rasti turvapuistokierroksella.

Rakentajilla on ongelmia meillä ja muualla

Työturvallisuuden päätöksenteon kartoituksessa apuna käytettiin kännykkäsovellusta.

– Meiltä on kysytty, kuinka te kehtaatte lakkoilla, vaikka rakennusalalla on niin huono työtilanne. Emme ole valinneet lakkoilun ajankohtaa. Lakkoilemme silloin, kun sille on tarvetta ja sitä on nyt enemmän kuin koskaan. SAK ei valinnut aikaa, sen tekivät työnantajat ja ennen kaikkea maan hallitus, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen selvensi liiton toimintaa luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskoulutusjaksolla Hämeenlinnassa 3.–5. huhtikuuta.

SAK:n tekemissä gallupkyselyissä Rakennusliiton jäsenten kannatus lakoille on ollut reilut 80 prosenttia, mikä antaa hyvän selkänojan työtaistelutoimille.

Palonen valotti yleisölle liiton tavoitteita ja toimia hallituksen suunnittelemien työelämän heikennysten suhteen. Pääviesti oli, että ammattiliittojen ja SAK:n toimia jatketaan tarpeen mukaan. Yleisökeskustelussa Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikka sai kyytiä.

– Tyttäreni, jolla on 2 lasta, joutuu muuttamaan asunnostaan, koska Kelan mukaan hän asuu liian kalliissa asunnossa. Tämän takia me lakkoilemme, jotta kaikilla olisi Suomessa jonkinlainen toimeentulo, Destia Railin työsuojeluvaltuutettu Heikki Sopanen sanoi.

Sopanen kertoi olevansa valmis hyvin pitkään työnseisaukseen lakko-oikeuden puolesta. Yleisö oli täysin samoilla linjoilla Sopasen kanssa.

Hämeenlinnan täydennyskoulutusjaksolle osallistui reilut 100 luottamushenkilöä. Kurssilla käsiteltiin muun muassa työturvallisuuden päätöksentekoa, työvoiman hyväksikäytön tunnistamista, työpaikkojen järjestäytymisen parantamista, luottamushenkilön somettamisvinkkejä sekä Suomen talouden ja rakentamisen tilannetta ja lähitulevaisuutta.

Rakentajia vedätetään kaikkialla maailmassa

HEUNI:n Saara Haapasaari (vas.) ja Anniina Jokinen kertoivat, että rakennusalan työntekijöiden hyväksikäyttö on maailmanlaajuinen ilmiö.

YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI:n erikoissuunnittelija Anniina Jokinen ja vastuullisuusasiantuntija Saara Haapasaari tähdensivät, että rakennusalalla on suhteellisen paljon työntekijöiden hyväksikäyttöä. Ilmiö on maailmanlaajuinen ja Suomi ei poikkea tästä kaavasta.

– Yleisin työperäisen hyväksikäytön muoto on ylipitkät työpäivät. Työntekijöille ei makseta välttämättä ylityölisiä. Palkoista pidätetään erilaisia summia, esimerkiksi laittomia rekrytointimaksuja, Jokinen sanoi.

Talonrakennuksen sopimusalavastaava Toni Malmström kertoi Tampereen Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakennustyömaan ukrainalaisista

– Saimme vuonna 2022 vinkin luottamushenkilöiltä, että Sulkavuoressa olisi töissä vaillinaisesti palkattuja ukrainalaisia sotapakolaisia.

Avin tarkastuksessa selvisi, että pakolaisista oli tehty kevytyrittäjiä. Vedätyksen takana oli latvialainen aliurakoitsija.

– Kuukausi sitten 5 henkilöä sai palkkansa. Pääurakoitsija maksoi heidän saatavansa. Kehotan olemaan meihin yhteydessä, jos epäilette alipalkkausta työmaalla, Malmström kannusti.

Ongelmatilanteiden ratkaisuja kaivattiin

– Pidetäänkö tämä käsityövaltainen ala hengissä, Anne Hampinen kysyy.

– Laitoin viestin kaikille työntekijöille, haluaako joku lähteä vastaehdokkaaksi vaaleissa. En saanut yhtään vastausta, joten lähetin viestin: ”Kiitos luottamuksesta, jatkan pääluottamusmiehenä”.

Kurssille osallistunut ATL-Rakennushuolto Oy:n pääluottamusmies, rakennustyöntekijä Anne Hampinen valittiin toiselle kaudelleen loppusyksystä.

Firman työtilanne on hyvä, ketään ei ole lomautettu. ATL-Rakennushuollolla noin 120 työntekijää.

– Yritys on erikoistunut sisäilmaongelmiin. Teemme paljon sairaaloiden, koulujen ja päiväkotien saneerausta.

ATL-Rakennushuollossa osataan myös vaativien historiallisten kohteiden kunnostaminen.

– Teimme juuri Sinebrychoffin huvilan remontin, Hampinen kertoo espoolaisesta työmaasta.

Hampinen on suorittanut luottamushenkilöiden perus- ja jatkokurssit 2 vuoden aikana. Täydennyskoulutuskurssille oli jäänyt vielä uutta opittavaa.

– Tästä kurssista jäi päällimmäisenä mieleen se, että eri alojen ihmiset olivat kertomassa työstään ja liiton työntekijät jäivät muita kursseja pienempään rooliin.

Hämeenlinnan täydennyskoulutuksen esiintyjäkaartista harmaan talouden asiantuntijat jäivät parhaiten Hampisen mieleen.

Hampinen haluaisi lisätä erityisesti luottamushenkilöiden peruskurssia käytännöllisemmäksi, sillä kurssin perusanti oli valtavan lakitekstimäärän läpikäymistä. Jatkokurssilla puolestaan oli enemmän ryhmätöitä.

– Olin ehtinyt olla vain vähän aikaa Rakennusliiton jäsen ennen kuin minusta tuli pääluottamusmies. Olisin toivonut, että kurssilla olisi ollut enemmän oikeita tilanteita, joita luottamusmies joutuu hoitamaan työmaalla.

Tuoreelle luottamushenkilölle on tärkeää, että liiton aluetoimistossa on toimitsija tukihenkilönä. Hampinen pitää yhteyttä talotekniikka-alan aluetoimitsija Anniina Kankaaseen.

Hampisella on terveisiä poliittisille päättäjille.

– Halutaanko, että Suomen nuoriso jatkaa rakennusalalla? Pidetäänkö tämä käsityövaltainen ala hengissä?

Hyvä työnantaja kuuntelee ja kyselee

Turun Kenttärakentajat Oy:n Sami Tuomilehdolla ja Jesse Rädyllä on täydennyskoulutuksen annista paljon sulateltavaa.

Turun Kenttärakentajat Oy:n purkumiehille eli pääluottamusmies Sami Tuomilehdolla ja työsuojeluvaltuutettu Jesse Rädyllä on täydennyskoulutuksen annista paljon sulateltavaa.

– Molemmat ekonomistit olivat mielenkiintoisia, RT:n Vihmo oli jopa kiinnostavampi, Tuomilehto vertaa.

Molempien mielestä etenkin harmaan talouden ja työturvallisuuden tutkijoiden esitykset olivat ajatuksia herätteleviä. Molemmat ovat käyneet liiton vaikuttajakoulutuksen. Hämeenlinnan kurssi oli Tuomilehdolle ensimmäinen luottamushenkilökoulutus, Räty on käynyt molemmat kurssit.

– Murikan kurssi oli aika kuivakka, Räty jakaa Hampisen kokemukset peruskurssin pykäläviidakon kuivakkuudesta.

Rakennusliitossa on kuultu tätä palautetta ja peruskurssin koulutus on otettu omiin käsiin.

Tuomilehto ja Räty ovat nyt toista kautta luottaripesteillään.

– Meillä on Turussa meidän alamme loistava aluetoimitsija Mikko Lindstedt, joka otti työmaakäynnillään puheeksi meidän firmamme järjestäytymisasiat. Läksimme kahdestaan vääntämään asiaa Samin kanssa aivan alkutekijöistä asti eteenpäin.

Yrityksen järjestäytymisaste on erittäin korkea ja välit yhtiön johtoon ovat erinomaiset. Firman johto kyselee ja kuuntelee luottamushenkilöiden näkemyksiä.

– Työnantaja antoi meille aivan oma-aloitteisesti 900 euron liikunta- ja kulttuuri-ePassin jokaiselle äijälle, Räty sanoo.

Hyvää meininkiä riittää myös työntekijöiden keskinäiseen kanssakäymiseen.

– Järjestämme vuosittain saunaillan Rakennusliiton aluetoimiston tiloissa. Olemme kutsuneet pomotkin, mutta he eivät ole vielä tulleet mukaan, Tuomilehto mainostaa.

Yrityksen työtilanne on tällä hetkellä hyvä.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Uudenmaan rekrypäivät uudisti yleisöään

Ruduksen Julia Larkka esittelee yrityksen erilaisia työtehtäviä.

Rakennusliiton kuudennet rekrypäivät pidettiin 23. huhtikuuta Helsingin aluetoimiston ja keskustoimiston tiloissa. Osallistujajoukko poikkesi osittain aikaisemmista rekrypäivistä. Tällä kertaa tilaisuuteen oli ammattikoululaisten lisäksi kutsuttu alle 36-vuotiaita työttömiä, lomautettuja ja alan vaihtajia.

Tilaisuuteen oli ilmoittautunut 120 henkilöä, mutta keväinen takatalvi vähensi osanottajamäärän 70 henkeen.

– Tämänkertaisen rekrytilaisuuden ideana oli, että tilaisuudessa esitellään ammattialoja, joihin ei voi valmistua ammattikoulusta, tilaisuuden pääorganisaattori, aluetoimitsija Anniina Kangas kertoo.

Toimintaansa esitteli 9 yritystä: Peab, Asfalttikallio, Rudus, Parma, Lujabetoni, Rakenne-Tikka, Destia, GRK ja Icopal.

Rakennusalan moniosaaja José Galicia tuli rekrypäiville hakemaan vakituista työpaikkaa.

– Olen asunut Suomessa 15 vuotta ja tehnyt 10 vuotta rakennusalan töitä; remonttihommia, talonrakennusta ja infra-alan töitä.

Galicia on tehnyt viimeksi remontteja ja kiinteistöhuollon töitä oman firman kautta, mutta tässä taloustilanteessa keikkatöitä ei ole riittävästi.

– On hyvä, että Rakennusliitto järjesti tällaisen tilaisuuden. Täällä pääsee suoraan tutustumaan firmoihin.

Galician mukaan rekrypäivillä saa helpommin tietoa yrityksen työvoimatarpeista kuin esimerkiksi firmojen nettisivuja selaamalla. Hyvästä rekrytapahtumasta olisi saanut vielä enemmän irti, jos se olisi järjestetty aikaisemmin.

– Lähes kaikki työpaikat olivat tälle vuodelle jo täytetty, Galicia harmitteli.

Rekrypäivien kiinnostavin yritys Galicialle oli Rakenne-Tikka, joka tekee alakattoja, seinäverhousta ja väliseiniä. Remonttimiehen olisi helppo solahtaa tuttuihin töihin.

– Asfalttikallio kuulosti hyvin monipuoliselta yritykseltä. Se tarjosi muutakin työtä kuin pelkkää asfaltointia. GRK kiinnosti myös, koska minulla on infra-alan kokemusta.

José Galicia löysi 3 mielenkiintoista yritystä rekrypäiviltä.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Onko nyt oikea aika lakkoilla? Vastustaako ay-liike demokratiaa…

SAK:n ja STTK:n yhdessä järjestämä STOP nyt! -mielenosoitus keräsi Senaatintorille yli 13 000 ihmistä kertomaan mielipiteensä hallituksen leikkauspolitiikasta.

Poliittiset lakot jakavat ihmisten mieliä sitä vahvemmin, mitä voimakkaammin ne vaikuttavat kansalaisten arkeen. Jos bensa loppuu mittareista tai lakon ulkopuolinen tehdas ajetaan alas ja yritys jalkauttaa työntekijänsä, pohtii moni lakkojen oikeutusta. Onko ay-liike vastustamassa demokratiaa, onko hallituksella todella mandaatti kaikkiin leikkauksiin ja heikennyksiin, joita se esittää?

1. Miksi poliittisia lakkoja?

Petteri Orpon hallituksen leikkaukset kohdistuvat voimakkaina vain palkansaajiin. Samalla kun kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta vaikeutetaan entisestään, saavat hyvätuloiset isot veronkevennykset.

Hallituksen tavoitteena on myös heikentää pysyvästi ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuutta puolustaa jäsenistöään. Poliittisten lakkojen voimakas rajaaminen ja tukilakkojen rajoittaminen sekä lakkosakkojen korottaminen ovat kaikki keinoja heikentää ammattiliittoja.

Lista hallitusohjelman leikkauksista ja heikennyksistä on pitkä ja usein julkisuuteen kerrottu. Kootusti leikkaukset ja heikennykset löytyvät SAK:n sivuilta osoitteesta sak.fi/painava-syy .

2. Ovatko lakot demokratian vastustamista, eikö hallituksella ole kansalta saatu mandaatti kaikkiin toimiinsa?

On totta, että kokoomuspuolueen vaaliohjelmassa oli esillä monia hallitusohjelmaan päätyneitä muutoksia. Sikäli on perusteltua sanoa, että kokoomusta äänestäneet saivat haluamansa mukaisen hallitusohjelman.

Näin ei kuitenkaan ollut muiden hallituspuolueiden osalta. Toiseksi suurin hallituspuolue perussuomalaiset nimenomaan vastusti useita niistä heikennyksistä ja muutoksista, joita nyt hallituksessa voimalla edistää.

Demokratia ei mene talviunille vaalien välillä: hallituksella ja eduskunnalla on oikeus lähteä lainsäädäntötyöhön asioissa, joista ei puhuttu vaaleissa ja ihmisillä on oikeus vaikuttaa politiikkaan. Lakko on yksi tällainen keino.

3. Yrittääkö ammattiyhdistysliike kaataa hallituksen?

Ei yritä. Ammattiyhdistysliike pyrkii ensin pääsemään neuvottelupöytään hallituksen kanssa ja sen jälkeen neuvotteluilla lieventämään, loiventamaan hallituksen esitysten tyrmäysvaikutusta tavalliselle palkansaajalle ja tasapainottamaan niitä palkansaajan neuvotteluasemaa parantavilla esityksillä.

4. Miksi lakoilla vaikeutetaan yritysten toimintaa, kun vastustetaan hallituksen toimia?

Ei ole liioittelua sanoa, että hallitusohjelman työelämää ja sosiaaliturvan leikkauksia koskevat osuudet on kirjoitettu työnantajien ja yrittäjien järjestöissä. Hallitusohjelma on kuin suora kopio Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien tavoitteista.

Näiden etujärjestöjen hallituksissa valtaa pitävät yritysten edustajat. Siksi ei ole ollenkaan kohtuutonta kohdistaa työtaistelutoimia yrityksiin.

5. Miksi lakkoillaan nyt kun rakennusalalla on muutenkin vaikeuksia ja paljon rakentajia on työttömänä?

Rakennusliitto ja ammattiyhdistysliike ei valinnut tämän kamppailun ajankohtaa. Jos asioihin ei vaikuteta nyt, ollaan lopullisesti myöhässä. Lakoilla puolustetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia liiton jäseniä; pienipalkkaisimpia työntekijöitä sekä työttömiä.

6. On väitetty hallituksen esittämien lakimuutosten, etenkin paikallisen sopimisen lisäämisen, kaatavan työehtosopimusten yleissitovuuden. Onko tosiaan näin?

Hiemankin pidemmällä katsannolla paikallisen sopimisen hallitsematon avaaminen villiin yrityskenttään vaarantaa ainakin rakennusalalla työehtosopimusten yleissitovuuden.

Yleissitovuuden edellytyksiä on useita, mutta niistä voimakkain liittyy yritysten järjestäytymiseen. Lähtökohtaisesti yli puolen alan työvoimasta tulee olla töissä järjestäytyneissä yrityksissä. Jos yritys saa samat edut ja pienemmät vastuut järjestäytymättömänä, tulee tilanne johtamaan järjestäytymisen laskuun työnantajapuolella. Ja siitä siis seuraa jossakin vaiheessa yleissitovuuden purkautuminen ja villi länsi rakentajien työmarkkinoille.

7. Onko näillä lakoilla SAK:n jäsenten ja Rakennusliiton jäsenten enemmistön tuki?

On! Ja se tuki on voimakas. Tutkimuslaitos Verianin tekemässä mielipidemittauksessa 81 % SAK:laisten liittojen jäsenistä vastasi ”kyllä” kysymykseen: Kannatatko työelämän heikennyksiä vastustavien lakkojen järjestämistä? Eri mieltä oli vastaajista 15 % ja 4 % ei osannut sanoa mielipidettään.

Rakennusliiton osalta tulos oli vielä hiukan selvempi, eli peräti 84 % vastanneista Rakennusliiton jäsenistä vastasi ”kyllä”.

Tutkimukseen vastasi 7598 henkilöä, joista Rakennusliiton jäseniä oli 812 eli tulokset ovat luotettavia.

Teksti: Janne Mäkinen, kuva: Jukka Nissinen

Ammattiliitto tutuksi jo koulussa

Krista Saario (vas.), Henna Siimes ja Timo Hautamäki ideoivat uusia näkökulmia tiedottamiseen.

Helmikuun alussa Rakennusliiton tulevat oppilaitostiedottajat saivat koulutusta tulevia ammattikoulukiertueita varten.

– Nuorisossa on meidän tulevaisuutemme. Jos meidän tes-järjestelmämme romuttuu, tänne voisi tulla vaikkapa puolalainen rakennusfirma urakoimaan puolaisilla työehdoilla, Turun aluetoimitsija Vadim Nekhaev kiteytti oppilaitoskäyntien merkityksen liiton toiminnalle.

– Oppilaitostiedottajat jakavat aloitteleville opiskelijoille perustietoa työelämästä ja työmarkkinoista, nuorisotyön asiantuntija ja vedeneristyksen sopimusalavastaava Karri Korpi kuvasi liiton aktiivien tulevaa työnsarkaa.

Rakennusliitolla on hyvä maine oppilaitosten ja opettajien keskuudessa, mikä ei ole itsestäänselvyys kaikkien ammattiliittojen kohdalla. Alan opiskelijat yritetään tavoittaa kahdesti. Ensimmäisen kerran opintojen alussa ja toisen kerran juuri ennen valmistumista. Sekä Nekhaev että Korpi muistuttivat siitä, että toisella kerralla opiskelijoilla on jo selkeitä kysymyksiä tulevan työn palkkauksesta ja työsuhteen perusteista.

Tiedottajien tueksi on valittu puolenkymmentä aluetoimitsijaa mentoreiksi, jotka ovat mukana ensimmäisillä koulukäynneillä. Oppilaitostiedottajille maksetaan ansionmenetyskorvaus.

– Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tiedot ammattiliitosta ja työelämästä ovat todella vähäiset. Silloin kannattaa pysyä perusasioissa, Korpi totesi.

Turun aluetoimitsija Vadim Nekhaev kertoi omista kokemuksistaan oppilaitostiedottajana.

Omasta alasta on helppo puhua

Rave Rakennus Oy:n pääluottamusmies, rakennussiivooja Raisa Kinnusella on takanaan 1,5 vuoden kokemus pääluottamusmiehen tehtävistä.

Kinnunen on huomannut, että työmaiden ilmapiiri leppoistuu kummasti, kun sosiaalitiloihin vie vastapaistettuja mokkapaloja tai marjapiirakkaa.

– Tulen omasta mielestäni hyvin toimeen nuorten kanssa. Haluan puhua rakennusalasta, sillä olen itse viihtynyt alalla, Kinnunen perustelee omaa mielenkiintoaan oppilaitoskäyntien aloittamiseen.

Kinnunen lähtee koulukiertueelle Oulun seudulla aluetoimitsija Mika Yli-Suvannon kanssa.

– Nuoria pitää saada Rakennusliiton jäseniksi, Kinnunen haluaa vastustaa liiton toiminnan ukkoontumista ja akkaantumista.

Kinnunen on jo nähnyt alalle mukavasti solahtaneita opiskelijoita.

– Haukiputaan koulutyömaallemme tuli viimeisen vuoden ammattikouluharjoittelija. Valmistumisen jälkeen hän pääsi meidän talon kirjoille ja urakkaporukkaan mukaan.

Kinnusen oma ammatinvalinta tapahtui työvoimatoimiston kautta.

– Päädyin itse vuonna 2018 sattumalta rakennusalalle. MOL:n sivuilla haettiin rakennussiivoojaa ja olin ollut 7 vuotta kotiäitinä.

– Teemme kouluja Oulussa, Haukiputaalla ja Ylivieskassa sekä Limingassa koulutuskeskusta.  Kemissä meillä on monitoimihallin työmaa, Kinnunen kertoo.

Kaikilla on vastuu opiskelijoista

Lämpö-Karelia Itä-Suomen pääluottamusmies, putkiasentaja Jose Piironen on jo ehtinyt tehdä oppilaitosvierailuja.

– Olemme käyneet aluetoimitsija Lauri Kinnusen kanssa kouluissa 2 kertaa. Kaikki ryhmät ovat olleet putkipuolen ensimmäisen vuoden opiskelijoita.

– Vastaanotto on ollut hyvin vaihtelevaa; ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat vielä vähän ujompaa porukkaa. Ammattiopinnot ovat heille vielä niin uusi juttu. Osaa porukkaa asiat kiinnostavat paljon, osa vielä hakee paikkaansa. Vaikka ammattiliitto kiinnostaisi nuorta opiskelijaa, mielen päällä saattaa olla monta muutakin asiaa. Tärkeätä on kuitenkin antaa ensi kosketus Rakennusliittoon jo opintojen alussa, Piironen sanoo.

Piirosen mukaan omien etujen selventäminen on parasta Rakennusliiton tarjoamaa täsmäpalvelua uransa alussa oleville opiskelijoille.

– Olen tehnyt Youtubeen pienen videoesseen aiheesta, Piironen kertoo.

– Kaikilla työelämässä mukana olevilla on vastuu opiskelijoista. Työpaikkaohjaajia pitäisi saada enemmän työpaikoille, jotta kokemukset eivät olisi työpaikoilla niin ikäviä. Nuoret kokevat joskus, ettei kukaan ota heitä mukaan ja on vain riippakivenä työharjoittelussa.

Piirosen mukaan Itä-Suomessa opettajakunta on ottanut oppilaitostiedottajat hyvin vastaan

Piirosella on tällä hetkellä hyvä työtilanne.

– Jos peilaan vuoden takaiseen tilanteeseen, niin nyt on lvi-remontoinnissa parempi työtilanne, Piironen toteaa.

Kylmä talvi on mahdollisesti vauhdittanut remontteja Pohjois-Karjalassa.

Raisa Kinnunen kiertää Oulun seudulla ja Jose Piironen Pohjois-Karjalassa oppilaitostiedottajana.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Kuka työmaita jatkossa rakentaa?

Luemme päivittäin uutisia konkurssin tehneistä rakennusliikkeistä ja lomautus- ja irtisanomisaalloista. Asuntorakentamisen lupakuutiomäärät ovat tippuneet tasolle, joita on viimeksi nähty ysärin puolivälissä. Myös työnantajaliitto Rakennusteollisuus ry povaa suurtyöttömyyttä, ennustaen mahdollisesti jopa 30 000 työtöntä rakentajaa tuleville vuosille.

Tällä hetkellä taitaa olla päätös pitää kiinni saatavuusharkinnasta, ainakin sanana. Edes kokoomus ei ole pahemmin huudellut sen poistamisesta viime aikoina, eikä tietysti tarvitsekaan. Joustoa kun löytyy vain yhteen suuntaan. Parempina rakentamisen aikoina päätökset nuijitaan nopeasti, ammatteja vapauttaen, jos edes hiukankin aavistellaan vaikeuksia löytää ulkomaista osaajaa.

Ely-alueet sanelevat maahanmuuttotoimikunnissaan, mitkä ammatit milloinkin ovat työvoimapula-aloja. Kun pulaa ilmenee – tai muutenkin – ammatti vapautetaan saatavuusharkinnasta. Tässä ei työntekijäpuolen sana paljoa paina. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ko. ammatin Suomessa tai edes EU:ssa vapaana olevaa työvoimaa tarvitse ottaa huomioon. EU:n alueella on miljoonia työttömiä rakentajia.

Vallitsevasta suhdanteesta huolimatta Maahanmuuttovirasto paukuttaa kuukausitasolla n. 300 työlupaa rakennusalalle, TE-keskuksen myöntävästä osapäätöksestä. Se on suunnilleen saman verran kuin hoiva- ja palvelualoille myönnetään yhteensä, joissa taitaa työvoimasta oikeasti olla pulaa.

Tämä mahdollistuu siitä syytä, että ely-alueet pitävät edelleen, rakennusalan ahdingosta välittämättä, puolessa Suomessa käytännössä kaikki rakennusalan ammatit vapautettuina saatavuusharkinnasta.

Mitä tämä tarkoittaa? Onko niin, että uusilla työluvilla tänne tulevat eivät pääsekään luvattuun työsuhteeseen vallitsevan tilanteen takia vai kenties niin, että uudet tulijat joustavampina korvaavat täällä olevan työvoiman. Ovatko työntekijät tarvikkeita, jotka otetaan varaston hyllylle odottamaan tarvetta?

Totta kai on myös todettava, että ulkomaalaiselle lisätyövoimalle on tarve, joihinkin ammatteihin, joillekin alueille, ajoittain. Tätä vartenhan saatavuusharkinta on aikanaan luotu, huomioimaan alueelliset ja vaihtelevat suhdanteet. Kun tarve on, tulee todellisen osaajan päästä nopeasti työhön kiinni byrokratian rattaiden sitä viivyttämättä.  

Emme tule esimerkiksi menettämään lähetettyjä noin 12 000–13 000 työntekijää, vaikka työnantajat tätä kovasti pelkäävätkin, vaan he varmasti tulevat löytämään tänne takaisin, jos ylipäätään täältä poistuvat. Rakennusalan ollessa hyvin suhdanneherkkä ala hyvinäkin aikoina, jolloin työttömyys yleensä tuplaantuu talvella, on täysin epäoikeudenmukaista pakottaa työttömiksi Suomessa jo valmiiksi oleva työvoima ja ajaa nuoret ammattikoululaiset valmistuttuaan suoraan kortistoon.

Työmailta terveiset ovat rajuja. Perinteiset rakennusyritykset lomauttavat ja irtisanovat omia työntekijöitään työn puutteen vuoksi. Samaan aikaan julkisia hankkeita, sairaaloita ja päiväkoteja rakentavat työntekijät, joiden statuksesta, työnantajasta tai työnteko-oikeudesta ei ole tilaajalla tai pääurakoitsijalla hajuakaan. Työmaille tullaan laittomilla henkilötunnistekorteilla ja väärän yrityksen työvaatteilla. Myöskään saatu korvaus, täyttyykö TES:n minimi, onko Virosta lähetetyn komennusmiehen päivärahat maksettu, ei useinkaan paina vaakakupissa. Ketjutukset venyvät, vastuut häilyvät ja silmät ummistetaan toivotaan ettei ”lottovoitto” eli Rakennusliiton vierailu osu tälle työmaalle. Pahimmillaan rangaistuksena joutuu maksamaan ainakin osan palkasta, joka alun perinkin olisi pitänyt maksaa.

Kaikesta huolimatta pitää jaksaa nähdä myös tulevaan nousukauteen, sekin sieltä saapuu, ennemmin tai myöhemmin. Pidetään yhdessä huoli, että rakennustyömailla on jatkossakin paikka rehelliselle ja reilulle työlle.

Toni Malmström

Talonrakennusalan sopimusalavastaava