Jänisjärveltä Voronetsiin

Kirjan kansikuva
Jyrki Koulumies: Itärakentajat – Työmailla Neuvostoliitossa (SKS)

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS, julkaisi osuvasti 3. syyskuuta suomalaisista rakentajista Neuvostoliitossa kertovan teoksen. Samalle päivälle osui rakennusviennin tärkeimmän puuhamiehen presidentti Urho Kekkosen syntymän 120-vuotispäivä.

Itärakentajat-kirja perustuu Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n yhdessä vuonna 2017 käynnistämään ja SKS:n toteuttamaan itärakentajien muistitiedon keräykseen. Tämän lisäksi Rakennusliiton entinen Kymen aluepäällikkö Kari Lapatto jäljitti kirjan kirjoittajalle Jyrki Koulumiehelle reilut 30 rakennusviennin veteraania haastatteluja varten.

– Haastateltavia on Kaakkois- ja Itä-Suomesta, mutta erityisen paljon heitä on Kainuusta, Lapatto kertoo.

Koulumies ja Lapatto tekivät haastattelut yhdessä. Lapatto keskittyi ammatillisen puolen kysymyksiin, jotka Koulumies tallensi omien kysymystensä ohessa kirjan materiaaliksi. Lapatolla itsellään on myös itärakentajatausta Svetogorskin työmaalta. Ensimmäinen ulkomailla tehty työpäivä on jäänyt hyvin mieleen. Tammikuisena pakkaspäivänä vuonna 1976 Lapatto matkusti ensimmäistä kertaa eläessään Neuvostoliittoon.

– Ensimmäisenä työpäivänä vähän pelottikin ja ajattelin, etten enää ikinä mene sinne takaisin.

Lapatto on kiertänyt esittelemässä teosta ammattiosastojen kokouksessa.

– Olen seuraavaksi lähdössä tapaamaan kainuulaisia rakentajia. Lupasin haastteluihin osallistuneille, että käyn jakamassa jokaiselle kirjalämpimäiset.

Kostamuksen rakennusprojektin vaikutukset olivat melkoiset Kainuun talouteen ja työllisyyteen.

– Kun Kostamusta rakennettiin, Kuhmoon tehtiin 100 omakotitaloa vuodessa. Nyt rakennustahti on 2 taloa vuodessa, Lapatto vertaa.

Kainuulaisia oli helppo löytää haastatteluihin.

– Haastattelutilaisuuteen piti esimerkiksi Kuhmossa tulla 3 ihmistä, mutta paikalle saapui 8 haastateltavaa, Lapatto sanoo.

– Kuhmolainen-lehden toimittaja Antero Komulainen kyseli jo, onko kirjalle tulossa jatko-osaa. Niin monta tarinaa on kuulemma jäänyt kertomatta.

Itärakentaminen alkoi jo 1940-luvulla

Itärakentajat-teos on merkittävä osa rakentajien lähihistoriaa. Muistitiedon keruu tapahtui viime hetkillä, sillä moni rakentajaveteraani ehti kirkkomultiin ennen tiedonkeruukampanjaa.

– Suuri joukko rakentajia kävi Neuvostoliitossa töissä. Täällä Kaakkois-Suomessa erikoisuutena oli se, että ylitimme päivittäin rajan Svetogorskin työmaan takia.

On hyvin harvinaista, että työnantajat ja työntekijät tekevät yhteisen historiateoksen. Lapatto kiittää erityisesti RT:n entistä Kaakkois-Suomen aluepäällikköä Raimo Hovia erinomaisesta yhteistyöstä kirjahankkeen osalta.

– Meillä oli heti yhteinen näkemys siitä, mitä kirjassa pitää olla. Pääsimme vaikuttamaan kirjan tekoon kustannustoimittajan kautta, Lapatto toteaa.

Itärakentamisella oli pitkä historia. Se alkoi vuonna 1940-luvun lopulla Lapissa Jäniskosken voimalan rakennustyömaalta ja jatkui aina 1990-luvun alkuun asti. Projektivientisopimusten arvo oli nykyrahaksi muutettuna 7–9 miljardia euroa.

Täsmällistä arviota Neuvostoliitossa työskennelleiden rakentajien määrästä ei ole saatavilla. Erään arvion mukaan rakennusviennin koko olisi yli 400 000 henkilötyövuotta. Pelkästään Svetogorskissa työskenteli yhteensä 10 000 työntekijää vuosina 1972–1988.

 

Teksti: Jukka Nissinen

Yläkuvassa Kostamuksen työmaan pääluottamusmies Oiva Suutari Kostamuksen ykkösvaiheen kerrostalotyömaalla.