Ara paikkaa hieman laskevaa asuntorakentamista

Kohtuuhintaisella vuokratuotannolla elvytetään jälleen kerran.

Osana kesäkuussa julkaistua valtion elvyttävää lisäbudjettia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran, korkotukivaltuutta korotettiin 340 miljoonalla eurolla vuodelle 2020. Tänä vuonna korkotuella valmistuu noin 9 000 asuntoa, mikä on lähes kolmannes Suomen koko vuoden asuntotuotannosta.

Ensi vuonna osuus noussee entisestään. Vuodelle 2021 valtiovarainministeriö on esittänyt Aralle 1,8 miljardin euron korkotukivaltuutta, ympäristöministeriö jopa 2 miljardin. Tänä vuonna valtuus on kesäkuun lisäbudjetin jälkeen 1,75 miljardia euroa.

– Elokuun lopussa alkavaa ara-asuntotuotantoa oli noin 5 700 asunnon verran, joka on noin 17 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi Ara on hyväksynyt noin 5 400 asunnon suunnitelmat ja kustannukset ja antanut ehdollisia varauksia noin 7 000 asunnolle, jotka etenevät suunnitteluun ja urakkakilpailuun. Jos hintataso on ja suunnitelmat hyväksytään meillä, tulee niihin sitova lainapäätös, johtaja Jarmo Linden Arasta kertoo.

– Kun taloudessa menee hyvin, on ara-tuotannon osuus vain viidesosa kaikesta asuntorakentamisesta. Lamavuodet näkyvät aina selvästi ara-tuotannossa, esimerkiksi finanssikriisin jälkeen vuonna 2009 elvytettiin myös, samoin 1990-luvun laman aikana, Linden jatkaa.

Kasvukeskukset ykkösiä

Valtioneuvoston päätöksen mukaan ara-tuettua tuotantoa ohjataan kasvukeskuksiin, ja se on toteutunut hyvin. Ara-korkotuettua asuntotuotantoa tehdään ylivoimaisesti eniten Helsingin seudulle, jonne ohjautuu 50 prosenttia rahoituksesta. Helsingin seudun jälkeen eniten ara-rakentamista tehdään Tampereella ja Turussa (20–25 prosenttia).

– Esimerkiksi Oulussa korkotuettua tuotantoa ei juurikaan ole. Siellä asuntojen vuokramarkkina on melko tasapainoinen, Linden kertoo.

Lindenin mukaan kasvaviin alueisiin kuuluu myös Jyväskylä, jossa on tänä vuonna lähtenyt käyntiin 350 ara-tuetun asunnon rakentaminen. Lahdessa ja Kuopiossa on myös nousua.

– Näille kaikille edellä mainituille alueille menee yli 90 prosenttia kaikesta ara-tuotannosta. Muualle maahan hyvin vähän.

Muilla alueilla näkyy jonkin verran Aran toinen velvollisuus, eli erityisryhmien asuntojen rakentamisen tukeminen. Erityisryhmiä ovat muun muassa vanhukset, opiskelijat ja vammaiset.

Myös riskipitoisempia, mutta tarpeellisia asuntopoliittisia ratkaisuja voidaan tehdä ara-tuella. Tästä esimerkkinä toimii Uusikaupunki, jonne autotehtaan myötä muodostui valtava kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarve, ja jonne niitä myös rakennettiin korkotuella.

Tonttien riittävyydestä ara-tuotantoon huolehditaan maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksilla (MAL), joiden piirissä on jo 4 Suomen suurinta seutukuntaa (Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seudut) ja 3 seuraavan (Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seudut) kanssa on käynnissä neuvottelut.

– MAL-sopimuksissa on esim. pääkaupunkiseudulla sovittu, että kaupunkien kaavoittamista tonteista 20 prosenttia varataan yleishyödylliseen pitkän korkotuen vuokra-asunnoille. Kaikkiaan PKS-alueella tavoitteena on 30 prosenttia ara-tuotantoa, josta 10 prosenttiyksikköä on asumisoikeusasuntoja ja lyhyen korkotuen asuntoja.

Korkotukilainoitusta ohjataan myös olemassa olevan asuntokannan kehittämiseen. Tähän liittyvät muun muassa Aran purkuavustukset, kun halutaan purkaa vanhaa ja rakentaa tilalle paremmin tarvetta vastaavaa.

– Purkuavustuksiin on viime vuosina satsattu ja siihen on nyt ohjattu 8 miljoonaa euroa. Alunperin summa oli 2 miljoonaa euroa. Tukea nostettiin nyt myös siten, että se voi kattaa 90 prosenttia purkukustannuksista, Linden sanoo.

Isompia asuntoja

Viime viikkoina on käyty jälleen keskustelua siitä, että yksiöitä rakennetaan liikaa, ne ovat liian pieniä, eivätkä ne jousta elämäntilanteen mukaan. Osa syytä on finanssikriisin jälkeinen sijoittajakysyntä. Yksiöillä on paras tuotto. Varsinkaan pääkaupunkiseudun hintatasolla monella ei myöskään ole varaa isompaan asuntoon.

– Meidän mielestämme rakennetaan liian pieniä asuntoja. Alle 30 neliön asunto ei taivu erilaisiin asumisen tarpeisiin. 40 neliössä on jo enemmän mahdollisuuksia niin, että se kestää erilaisia elämäntilanteita. Koronakriisi toi esiin sen, miten moneen asiaan kotia käytetään. Monet tekevät etätöitä ja keväällä lapset kävivät koulua kotona, Linden sanoo.

Tämän vuoden heinäkuun lopussa ara-tuotannossa asunnon hankinta-arvo oli pääkaupunkiseudulla omalla tontilla 4 400 euroa ja vuokratontilla 3 900 euroa. Rakentamiskustannukset olivat pk-seudulla 3 500 euroa ja muualla maassa 3 000 euroa.

– Oletamme taantuman alentavan jonkin verran rakentamisen hintaa viimeistään ensi vuonna, Linden sanoo.

Lue lisää 25. syyskuuta ilmestyvästä Rakentajasta.
 
Teksti ja kuva: Johanna Hellsten