Mielenterveysongelmat ovat yhteinen asia

Työtoverit huomasivat ensimmäisinä, että Juhan muisti toimi huonommin kuin ennen. Kun se alkoi näkyä urakkatyössä, he ottivat asian puheeksi hänen kanssaan.

Mielenterveysongelmista jutellaan nykyään myös miesvaltaisilla aloilla. Silti pelätään, että ne edelleen leimaavat työntekijän toisin kuin jokamiehen flunssa.

– Pienemmät mielenterveysongelmat ratkeavat usein itsekseen ajan kanssa, mutta keskivaikeassa masennuksessa tarvitaan apua, kertoo MIELI Suomen Mielenterveysseura ry:n johtava asiantuntija Meri Larivaara.

Masennus on tuki- ja liikuntaelinten sairauksien rinnalla suurimpia syitä ennenaikaiselle työeläkkeelle siirtymiseen rakennusalalla. Nuorempi sukupolvi jää työeläkkeelle useimmissa tapauksissa juuri pitkittyneen masennuksen takia.

Muisti pätki ensin

Työtoverit huomasivat ensimmäisinä, että putkiasentajana työskentelevän Juhan, 50 v., muisti toimi huonommin kuin ennen. Kun se alkoi näkyä urakkatyössä, he ottivat asian puheeksi Juhan kanssa.

– Nukuin jo siinä vaiheessa huonosti, enkä illalla oikein jaksanut tehdä muuta kuin levätä. Kuitenkin olin aina treenannut liikuntaa. Töihin jaksoin raahautua juuri ja juuri. Muistamattomuutta oli ollut jo useita vuosia, Juha muistelee. Hänen nimensä on muutettu tähän juttuun.

Juhan työ oli vuosien mittaan muuttunut entistä kiireisemmäksi. Välillä aika ei riittänyt siihen, että olisi voinut tehdä hyvää työjälkeä.

– En aluksi uskonut toisia, että minulla ei ollut kaikki kunnossa. Tilanne pääsi liian pitkälle. Viime elokuussa tuli sitten stoppi.

Juhasta oli alkanut tuntua, ettei pää toiminut tavallisesti ja töissä syntyi virheitä. Myös esimies otti asian puheeksi ja ohjasi työterveyshuoltoon. Putkimies sai sairauslomaa keskivaikean masennuksen ja ahdistuksen takia.

– Masennusta ja ahdistuneisuutta on hoidettu lääkkeillä. Ne aiheuttivat ikäviä sivuoireita, mutta nyt on löytynyt kohtuullinen lääke, joka auttaa selviytymään jotenkin. Päivät ovat erilaisia, hyviä ja sitten huonompia, jolloin täytyy vain levätä.

Nettikeskustelut masennuslääkkeiden sivuvaikutuksista ovat tarjonneet tärkeää vertaistukea.

Nyt Juha on saanut lähetteen erikoisterveydenhoitoon, jossa on tarkoitus selvittää ongelmia lisää ja tarkistaa lääkitys. Se rinnalle suunnitellaan parantumista edistävää psykoterapiaa.

– Olen valtavan huojentunut, että hoito menee eteenpäin. Palaan mielelläni töihin niin pian kuin mahdollista. Mutta ymmärrän, että aluksi minun pitää välttää liiallista stressiä. Näin ollen urakkatyö ei tule kyseeseen.

Juha on hakenut kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä Kelan kautta, mutta se on evätty. Nyt asioita on muutoksenhakulautakunnassa. Rakennusliitosta saamaansa apuun tukien hakemisessa Juha on tyytyväinen.

Joka toisella on  mielenterveysongelmia

– Mielenterveyden ongelmat ovat epämääräinen käsite lievästä työuupumuksesta skitsofrenian kaltaisiin sairauksiin. Kaikilla on joskus pitkittynyttä stressiä tai unettomuutta. Se ei kuitenkaan tarkoita sairautta, Meri Larivaara kertoo.

Kansanvälisen tutkimuksen mukaan joka toinen kärsii mielenterveyden häiriöistä jossain vaiheessa elämää. Puolet niistä jää tunnistamatta ja ilman hoitoa. Osa ihmisistä toipuu ilman hoitoakin.

Osa häiriöistä kuitenkin vaatii hoitoa. Tavallisimpia ovat esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöt, sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö.  Samoin eriasteiset masennustilat.

– Masennus kehittyy usein pikkuhiljaa eikä sitä välttämättä itse tunnista. Moni masentunut näkee omasta mielestään maailman realistisesti ja pitää muita ylioptimistisina. Itseluottamus kuitenkin vähenee, keskittymiskyky heikkenee, voimakas väsymys lamauttaa, eikä mikään tuota enää mielihyvää. Usein siihen liittyy myös sosiaalista vetäytymistä.

Masennuksen taustalla saattaa olla sekä yksityiselämään että työhön liittyviä ongelmia.

Rakennusalalla Larivaara näkee altistavina tekijöinä ennen muuta kiireen ja tapaturma-alttiin työn.

– Sillä, miten tapaturmat, varsinkin vakavammat, käsitellään työpaikalla, on merkitystä.

Myös mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön innostaa ja sitten tukee hyvinvointia. Päinvastainen tilanne turhauttaa.

Ota puheeksi

Jos joku vetäytyy ruokatauolla toistuvasti omiin oloihinsa, tulee vähäpuheiseksi tai käytös muuten muuttuu, Larivaara rohkaisee työtovereita kyselemään hänen vointiaan.

– Silloin kannattaa kuunnella työtovereita. Suosittelen hakemaan apua matalalla kynnyksellä. Ensisijainen hoitotaho on työterveyshuolto. Jos siihen ei kuulu sairaanhoitoa, julkinen terveyskeskus auttaa myös.

Larivaara on huomannut, että nykyään työterveyslääkärit ja -hoitajat osaavat tunnistaa mielenterveysongelmat hyvin. Lakisääteinen työterveyshuolto myös arvioi työn psykososiaalista kuormitusta ja osallistuu työkäytäntöjen parantamiseen.

– Hoitoon tulee hakeutua myös työuupumuksesta. Se kertoo kuormituksesta ja altistaa masennukselle.

Työuupumista ei ole kuitenkaan luokiteltu mielenterveyden häiriöksi. Se ei ole yksinään sairausloman peruste.

Mielenterveysongelmien hoitokeinoja ovat lääkkeet, psykososiaaliset hoidot, pääasiassa terapeuttiset keskustelut. Larivaara korostaa, että nykyään on useita erilaisia psykoterapioita, joista löytyy kaikille sopiva. Uutta on verkkoterapia, joka ei ole sidottu paikkaan, vaan se onnistuu pitkilläkin etäisyyksillä.

Myös skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön kaltaisista sairauksista on mahdollista kuntoutua työkykyiseksi lääkityksen ja psykososiaalisen hoidon avulla.

Teksti: Riitta Malve

Kuva: Lehtikuva

Lue artikkelin pidempi versio Rakentajan 3/2020-numerosta.