Riittävätkö rahat eläkkeisiin?

Suomalainen työeläkejärjestelmä on yllättävän hyvässä kunnossa.

– Eläkkeet ovat merkittävä osa sosiaalivakuutusta ja eläkkeissä sukupolvien välinen tulonsiirto on voimakasta, Työeläkevakuuttajat TELA ry:n erityisasiantuntija Janne Pelkonen toteaa.

Työeläkejärjestelmä perustuu siihen, että töissä oleva väestö maksaa pitkällä aikavälillä 75 prosenttia eläkkeistä ja 25 prosenttia maksetaan eläkerahastoista. Tällä hetkellä rahastoissa on lähes 210 miljardia euroa eläkevaroja.

– Monilla on harhaluulo, että he ovat maksaneet oman eläkkeensä. Moni eläkeläinen uskoo, että hänellä oma tili, mistä eläke tulee.

Työntekijät maksoivat vuonna 2018 työeläkemaksuja lähes 6 miljardia euroa. Työnantajien osuus reilut 15 miljardia euroa. Eläkeläiset saivat 28 miljardia euroa. Käänne rahavirroissa tapahtui vuonna 2014, jolloin eläkkeitä maksettiin enemmän kuin rahastoon tuli työeläkemaksuja.

– Työssäkäyvät ikäluokat kantavat suurimman vastuun eläkkeistä. Samaan aikaan meillä syntyvyys laskee. Suomeen pitäisi tehdä väestöpoliittinen ohjelma, sillä sellaista ei ole ollut 15 vuoteen.

Suomi seuraa Japanissa jo tapahtunutta väestökehitystä parin vuosikymmenen viiveellä. Japanissa aikuisten vaippojen myynti ylitti vauvanvaippojen myynnin vuonna 2013. Suomessa heti sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat suhteellisesti suurempia kuin Japanissa, mutta vanhusten määrä tasaantuu myös nopeammin.

Pelkosen mukaan väestöohjelmilla ei parhaassa tapauksessakaan saavuteta nopeita käänteitä. Väestöpolitiikan tähtäin on jo vuodessa 2050.

– Meillä on korvamerkitty eläkkeitä varten reilut 200 miljardia, vaikka monien mielestä sille rahalle olisi muutakin käyttöä. Tässä toimittiin viisaasti vuonna 1962, kun työeläkejärjestelmä luotiin. Muuten järjestelmä olisi vaikea pitää pystyssä ja näin pystymme pitämään eläkemaksutason alhaisempana.

 

SAK mukana eläkeneuvotteluissa

Viimeksi työeläkejärjestelmään tehtiin muutoksia vuonna 2017. Tätä ennen eläkejärjestelmää remontointiin merkittävästi vuonna 2005. Pienempiä uudistuksia tulee vuosittain.

Koska sekä työntekijät että työnantajat osallistuvat eläkkeiden rahoittamiseen,  työmarkkinajärjestöillä on pääsy neuvottelupöytään työeläkejärjestelmää uudistettaessa.

Vaikka eläkejärjestelmä on vakaa ja toimiva, myös kritiikille on tilaa.

– Riskien jako on yksipuolista. Jos menee huonosti ja talous ei kehity suotuisasti, kaikki maksupaineet on kerätty palkansaajille ja nuoremmille ikäpolville. Me eläkeläiset olemme täysin suojassa, taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman arvosteli eläkeuudistusta Ylen haastattelussa vuonna 2017.

Teksti: Jukka Nissinen

Kuva: Kimmo Brandt

Lue artikkelin pitempi versio Rakentaja 2/2020 -lehdestä