Mestarien opissa työmaalla

Skanskan lanseeraama mestari-kisälli-ohjelma kasvattaa nuorista ammattilaisia.

Johanna Hellsten

Skanska, Rakennusliitto ja Barona Oy kehittelivät vuoden 2019 keväällä mestari-kisälli-ohjelman, jonka tarkoituksena oli, että 5–6 nuorelle tarjottiin mahdollisuus palkalliseen 6 kuukauden työmaaharjoitteluun Skanskan pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen työmailla syksyllä 2019. Harjoittelu tapahtuisi kokeneen ammattilaisen vierihoidossa.

Pilotti oli kohdennettu rakennusalasta kiinnostuneille henkilöille, joille oppiminen on luontaisempaa tekemisen kautta kuin koulun penkillä.

– Hakijoita oli paljon, noin 40. Barona teki todella hyvää työtä ja teki meille esikarsinnan niin, että 12 henkilöä tuli meille haastatteluihin, valintoihin osallistunut Skanskan pääluottamusmies Jari Renlund kertoo.

Renlundin mukaan haastattelijoiden – joita Renlundin lisäksi olivat Skanskan aluejohtaja Ilpo Luhtala ja henkilöstön kehityspäällikkö Outi Kälkäjä – tehtävä ei ollut helppo.

– Jokainen niistä 12:sta oli todella hyvä hakija. Haastatteluissa olennaista oli se, että hakijan motivaatio on kohdillaan. Aluejohtaja Luhtalan tärkein kysymys heille oli ”Oletko aamuvirkku niin, että ehdit varmasti aamulla seitsemäksi töihin?” Renlund sanoo.

Kokeneita ohjaajia

Kisällien työmaat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Helsingin Verkkosaaressa As. Oy Verkkosaaren Wandan työmaalla heistä on 2; Toni Kaikkonen ja Eetu Virtanen. Heidän mestareinaan toimivat ympäristövastaava ja työsuojeluvaltuutettu Jarmo Heino (Virtanen) sekä kirvesmies Pekka Raitanen (Kaikkonen).

Jarmo Heino on ollut Skanskan palveluksessa jo vuodesta 2002 ja rakennusalan kokemusta hänellä on 23 vuotta. Skanska on kouluttanut hänet ympäristövastaavan työhön. Lisäksi Heinolla on tekniikan alan erikoisammattitutkinto. Raitanen on ollut Skanskalla 22 vuotta timpurina.

Molemmat mestarit ovat käyneet läpi Kiljavan opiston työpaikkaohjaajan koulutuksen. Skanskalla ohjaajat saavat myös rahallisen korvauksen ohjaustyöstä.

– Rahallinen korvaus ei kuitenkaan ole homman tärkein pointti. Vastasin heti kyllä, kun minua pyydettiin tähän hommaan. Pidin sitä niin hyvänä ajatuksena, sillä haluan meille nuoria työntekijöitä, Heino korostaa.

Verkkosaaren työmaa on 3 taloyhtiön muodostama umpikortteli. Kaksi kohteista jo valmiina ja tällä hetkellä tehdään 6-kerroksista lamellitaloa sekä hulppeita kaupunkipientaloja. Umpipihan keskelle tulee maan alle autotalli ja sen päälle pihakansi asukkaiden oleskelualueeksi.

Monipuolisia töitä

Nuoret ovat nyt ehtineet olla Skanskan leivissä kuukauden. Ensimmäisellä viikolla he saivat tutustua yritykseen konttorilta käsin.

– Silloin käytiin läpi Skanskan käytäntöjä ja työturvallisuutta. Teimme myös vierailun Ruduksen turvapuistoon nuorten kanssa. Me olemme Ruduksen turvapuistossa kumppanina, joten oli helppoa viedä porukka sinne parin tunnin kierrokselle. Mestarit myös tuotiin tapaamaan kisällejä. Toisella viikolla kisällit pääsivät jo työmaalle, Renlund kertoo.

Neljällä 6 nuoresta oli jo valmiiksi työturvallisuuskortti, mutta Skanskalla on tapana pitää uusi työturvallisuuskoulutus uusille tekijöille.

– Vain yhdellä oli aiempaa kokemusta rakennusalalta. Hän oli opiskellut sitä ammattikoulussa, mutta opinnot olivat jääneet kesken, Renlund kertoo.

Virtanen opettelee ympäristövastaava Heinon kanssa muun muassa jätehuoltoa, työmaan logistiikkaa ja pölynhallintaa. Kaikkonen seuraa kirvesmies Raitasen perässä erilaisiin paikkoihin, joissa timpuria tarvitaan.

Miten kisällien opetus vaikuttaa ohjaajien työhön?

– Asiat pitää tehdä vähän varovaisemmin ja hitaammin, sillä tuoreiden tekijöiden pitää tottua ympäristöön ja olosuhteisiin. Itse olen oppinut ohjaamisesta. Itsellekin tulee uusia juttuja, kun opettaa uutta kaveria siinä, miten töitä tehdään. Koska Eetulla ei ole aiempaa kokemusta alalta, pitää myös muistaa kertoa, miksi asiat tehdään niin kuin ne tehdään. Turvallisesti ja oikein, Heino kertoo.

– On hyvä, kun on nuori kaveri mukana, siinä on yhdet auttavat kädet lisää. Hän seuraa mukana ja oppii samalla. Yritän myös antaa Tonille itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, kun olen ensin itse näyttänyt malliksi, Raitanen kuvaa.

Molemmat ohjaajat painottavat sitä, miten hyvä tapa mestari-kisälli-projekti on saada uusia osaajia alalle.

– Suurin merkitys on siinä, että päästään opettamaan nuoria alusta alkaen. Esimerkiksi vuokramiehiä ei pysty samalla tavalla ohjaamaan ympäristöasioissa, sillä asiat ovat monimutkaisia ja se vaatisi aikaa. Esimerkiksi siivouksen suunnittelun ja siivousjärjestysasiat oppii kädestä pitäen parhaiten.

Työnjohtaja Veijo Kallion mukaan kisällien olo työmaalla ei näy hirveästi työmaan johdon suuntaan.

– Kyllähän se lisäkäsiä työmaalle tuo, vaikka ammattitaitoa ei vielä olisikaan hirveästi, Kallio toteaa.

Eksyksistä eteenpäin

Eetu Virtanen heräsi vuosi sitten siihen, että hän on sellainen paljon puhuttu ”syrjäytynyt nuori”.

– Olen asunut Porvoossa, eikä elämäni ole ollut aina ruusuilla tanssimista. Lopetin lukion toisena vuotena kesken kiusaamisen takia, päädyin vääriin porukoihin ja kun pitkäaikainen tyttöystävä jätti 2 vuotta sitten, alkoi alamäki, Virtanen kertoo.

Vuosi sitten hän päätti muuttaa Helsinkiin, jätti vanhan kaveripiirinsä ja alkoi rauhoittua.

– Viime kesänä tajusin, että minun on saatava joko koulutus tai ammatti. Huomasin Instagramissa Skanskan ilmoituksen ja panin hakupaperit sisään. En olisi ikinä uskonut, että pääsen haastatteluun, kun minulla on ollut huonoa tuuria elämässä.

Nyt ensimmäinen kuukausi Skanskalla on takana ja nuori mies puhkuu intoa.

– Jokainen päivä on erilainen. Innostavinta on työmaan logistiikan hallinta. Siitä riippuu niin paljon se, kuinka turvallista työmaalla on liikkua, Virtanen kertoo.

Hän on tyytyväinen siitä, että hän päätyi juuri oikean miehen ohjattavaksi.

Virtanen pitäisi mahtavana, jos vastaava mestari-kisälli-tapa yleistyisi koko Suomessa.

– On paljon nuoria kavereita, jotka ovat jääneet syrjään. Tämä voisi auttaa siihen.

Työmaan henkeä Virtanen kehuu hyväksi.

– Olin ihan hämmästynyt siitä. Jos jollakin on huono päivä, sitä ei pureta työkavereihin vaan kaikille ollaan ystävällisiä. Ja ihmisiä ei pelkästään tervehditä, heitä tervehditään nimeltä.

Puusepästä timpuriksi

23-vuotias Toni Kaikkonen valmistui puusepäksi vuonna 2018.

– Rakennusala alkoi kiinnostaa jo puusepän opintojen aikana, kun pääsin käyttämään rakennuksillakin käytettäviä sähkötyökaluja. Puusepän tutkinnolla työmahdollisuudet eivät olleet hyvät. Huomasin netistä mainoksen mestari-kisälli-ohjelmasta ja panin hakupaperit sisään, Kaikkonen kertoo.

Kaikkosen mukaan kokemus ensimmäiseltä kuukaudelta on ollut todella hyvä.

– Olen oppinut paljon asioita, joita en ole ennen osannut. Raitasen ohjeistus on ollut selkeää ja työturvallisuusasioita on korostettu todella paljon, Kaikkonen kertoo.

Kiinnostavimpana työnä tähän mennessä hän on pitänyt kattohommia.

– Teimme siellä seinäasennuksia. Olihan siellä ylhäällä mielenkiintoista. Rahtasimme tarvikkeet ylös ja päästiin hommiin. Se on ollut tähänastisista töistä pisin kestäen 2 viikkoa.

Tällä hetkellä Kaikkonen tekee parkkihallissa alaslaskettujen kattojen äänieristyksiä villoittamalla ja asentamalla levyjä.

– Olemme olleet siellä täällä ja välillä on pitänyt siirtyä kesken hommasta toiseen. Töiden kulku kun riippuu myös toisten hommista, Rantanen kertoo.
Kaikkonen kehuu työmaan meininkiä.

– Työmaalla on hyvä henki, ei voi muuta sanoa. Ja vastaanotto on ollut lämmin. Vaikka työ on välillä fyysisesti raskasta, jos tulisi oikeasti jotain vaikeita asioita, apua voi pyytää ja sitä myös saa, hän toteaa.

Tulevaisuuden tekijöitä Skanskalle

Tällä hetkellä Skanskalla ei Renlundin mukaan ole vaikeaa saada työvoimaa.

– Tarjokkaita on aika paljon. Minulle tulee 5–10 hakemusta per 2 viikon jakso. Yksi merkittävän iso hakijaryhmä ovat ulkomaalaiset työntekijät. Siinä on se ongelma, että kielimuuri saattaa olla korkea, sillä moni ei puhu suomea. Onhan toki sellaisiakin työmaita, joilla pärjää englannilla, mutta kyllä se työturvallisuuden kannalta on hankalaa, Renlund kertoo.

Kesän jälkeen Verkkosaarenkin työmaalle on palkattu uusia tekijöitä. Hyvä tilanne ei kuitenkaan jatku välttämättä loputtomiin.

– Katsoin meiltä listausta, kuinka monta yli 58-vuotiasta ihmistä meillä on töissä. Noin 45 henkilöä jää eläkkeelle seuraavan 5 vuoden aikana. Tämä mestari-kisälli-ohjelma on yksi keino eläköitymisen taklaamiseen, Renlund sanoo.

– Haluamme firmaan uusia osaajia. Minun ympäristövastaavan työnkuvaani on vaikeaa muuten opettaa. Olen tosi ylpeä Eetusta. Hän on oma-aloitteinen ja nokkela. Hänestä tulee vielä meidän mies, Heino toteaa.

Puolivuotisen harjoittelun jälkeen – mikäli molemmat osapuolet näin haluavat – kisälleillä on mahdollisuus saada Skanskalta toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Ainakin tällä hetkellä näyttää hyvältä.

– Barona jututti äskettäin sekä kisällejä että mestareita. Molempien kommentit olivat myönteisiä, Renlund kertoo.