Isänmaalliset lottokansalaiset

Suomalaiset käyttävät toiseksi eniten rahaa pelaamiseen Euroopassa. Kotimainen pelimonopoli on juurtunut syvälle suomalaiseen yhteiskuntarakenteeseen.

Teksti: Jukka Nissinen
Kuva: Kimmo Brandt

 

Kaikki nelikymppiset ja sitä vanhemmat muistavat Ruotsinlauttojen peliautomaatit. Monelle ne ovat olleet seuraava askel pelihistoriassaan lottoamisen jälkeen.

Rahapelit eivät ole aina olleet hyväksyttyjä ja koko kansan huvi. Pelikorttiveroakin kerättiin aina vuoteen 1983 asti. Rahapelaamisen kieltolaki astui voimaan vuonna 1889. Rahapelaamista oli säädelty jo 1700-luvulta lähtien.

– Tavara-arpoja lukuun ottamatta kaikki rahapelaaminen kiellettiin. Vuonna 1926 sallittiin raha-arpajaiset, joiden avulla rahoitettiin Kansallisteatteria- ja oopperaa, rahapelaamista tutkinut Riitta Matilainen kertoo.

Matilainen työskentelee tällä hetkellä tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa.

Vuonna 1927 laillistettiin toto-ravit. Raha-automaattiyhdistys perustettiin vuonna 1938. Veikkaus aloitti toimintansa vuonna 1940. Varsinainen kansanhuvi rahapelaamisesta tuli lopulta 1970-luvulla loton ansiosta.

Poliitikot suhtautuivat hyvin suopeasti rahapelimonopoleihin. Valtiovallan ja rahapeliyhtiöiden yhteistyö toimi saumattomasti. Pelaamisessa ei ollut ikärajoja ja pelien mainostaminen oli sallittua. Yleisradio oli mukana tekemässä rahapelejä tunnetuksi kansalaisille. Ei ihme, että pelaamisesta tuli rituaalinen osa suomalaista yhteiskuntaa.

– Pelaamisella rakennettiin yhteiskuntaa ja osallistuttiin kuluttamiseen. Sen avulla haaveiltiin, varsinkin loton tulemisen jälkeen. Lotto tuli vuonna 1971 keskelle suurta rakennemuutosta. Ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin, elintaso nousi ja tasa-arvo parani, Matilainen kuvaa suurten muutosten yhteenkietoutumista.

Pelaamisesta tuli osa elämää. Oli normaalia sanoa, että lottoan, mutta en harrasta rahapelejä. Naisten laajamittainen rahapelaaminen alkoi juuri lottoamalla.

– Lotto on vihreä peli eli se ei ole kovin addiktoiva. Sen rytmi on hidas, sitä pelataan vain kerran viikossa, Matilainen luonnehtii.

Matilainen kuvaa tapahtunutta rahapelaamisen kesyyntymisenä. Siitä tuli osa yhteiskuntaa. Nyt tämä hyväksyttävyys on murentunut nopeasti.

Peliautomaatit pois köyhiltä?

Huumeriippuvuutta ja alkoholiongelmia arvotetaan helposti yhteiskuntaluokan perusteella. Huono-osaisia ja köyhiä halutaan tiukalla kontrollilla ohjata pois paheiden piiristä. Rahapeliautomaatit ovat köyhempien ihmisten harrastus, mikä näkyy myös niiden sijoittelussa. Itä-Helsingissä peliautomaatteja on paljon kaupoissa ja kioskeissa. Kruunuhaassa pelikoneen löytäminen on ihme.

– Minulle on tullut sellainen epäortodoksinen ajatus, että onko nyt helpompaa vaatia rahapeliautomaatit hävitettäväksi tai siirtää ne pelaamoihin tai kasinoille? Onko huonompiosaisten pelaamista helpompi säännellä?

– Vertaan pelaamista alkoholiin, joka aiheuttaa järjettömän määrän haittoja. Samaan aikaan alkoholi on osa kaikkien yhteiskuntaluokkien elämää. Moni sellainen, joka haluaa poistaa peliautomaatit, tukee alkoholin myynnin vapauttamista, Riitta Matilainen ihmettelee ristiriitaisuutta.

Osasyy keskusteluun voi olla se, että nuoremmille politiikoille rahapelit eivät ole samanlainen koko kansan rituaali kuin esimerkiksi lauantain lottoarvonta oli vielä pari vuosikymmentä sitten.

Rahapeliautomaatit ovat erittäin koukuttavia ja aiheuttavat paljon peliriippuvuutta. Nykyisin vastaavanlaiset netissä pelattavat kasinopelit ovat vielä pahempia. Joitakin vuosia sitten suomalainen kirjanpitäjä kavalsi 800 000 euroa pitääkseen yllä omaa pelaamistaan. Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys Paf tuomittiin tapauksen yhteydessä tuottamuksellisesta rahanpesusta, koska peliyhtiö ei selvittänyt, mistä pelirahat olivat peräisin.

– Rahapelaaminen netissä on muuttanut kaiken. Pelaamiseen käytettyä aikaa ja paikkaa ei pystytä kontrolloimaan.

Nykyään Veikkaus syytää uusia automaatti- ja nettipelejä useita kymmeniä vuosittain. Osa häviää nopeasti käytöstä, mikäli pelaajat eivät innostu niistä.

Irlantilaiset pelaavat eniten Euroopassa

Suomalaiset pelaavat Euroopassa toiseksi eniten ja koko maailmassa neljänneksi eniten. Suomalaiset pelaajat kiinnostavat ulkomaisia rahapeliyhtiöitä.

– Vaikka meitä on vähän, tämä on hyvä markkina. Olemme teknologisesti edistyneitä. Osaamme ja haluamme pelata netissä. Meillä on toimivat mobiilipankkijärjestelmät. Miksi ulkomaiset peliyhtiöt eivät haluaisi järisyttää monopolia?

Veikkaus ja sen edeltäjät ovat onnistuneet tekemään pelaamisesta koko kansan huvia. Media kohtelee Veikkausta silkkihansikkain. Veikkauksen tiedotteet menevät läpi lähes sellaisenaan. Tähän voi vaikuttaa se, että Veikkaus on ollut Suomen 3. suurin mainostaja.

Suomalaisen pelimonopolin sääntely on epäonnistunut. Ylen MOT-ohjelma paljasti lokakuussa, että peliyhtiön valvojilla oli vaikeuksia saada tarkkoja tietoja Veikkauksen toimintatavoista.

– Veikkaus ja sen edeltäjät ovat tehneet melkein mitä vain.

Ruotsissa siirryttiin lisenssijärjestelmään

Ruotsissa tuli voimaan vuoden alussa lisenssijärjestelmä, mikä on mahdollistanut myös ulkomaisten peliyhtiöiden tulon markkinoille. Tällä hetkellä toimiluvan on hankkinut lähes 90 yhtiötä. Valtion verotulot ovat kasvaneet, mutta esimerkiksi aggressiivinen pelimainonta on lisääntynyt merkittävästi. Matilainen on monopolijärjestelmän kannattaja.

– Ei ole mitään tieteellistä näyttöä siitä, että lisenssijärjestelmä helpottaisi pelihaittojen torjumista. Monopolijärjestelmää on kuitenkin uudistettava, Riitta Matilainen sanoo.

Veikkauksen hallitukseen pitäisi saada pelihaittojen asiantuntijoita. Suorat yhteydet edunsaajien ja Veikkauksen välillä pitäisi katkaista.

– En väheksy edunsaajien ammattitaitoa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä huolehtiminen on jätetty pelirahoituksella toimiville järjestöille.

Jos tämä rahavirta katkeaa, monet kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuottamat palvelut ovat katkolla. Löytyykö valtion budjetista vastaava rahamäärä, vai hoitaako julkinen sektori jatkossa samat tehtävät?

– Nostammeko veroja? Millaisia veroja nostamme? Tästä pitäisi käydä poliittinen keskustelu, miten rakennamme järjestelmän taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi.

Uhkapelaamisen suitsimisessa Suomessa on yhdessä asiassa onnistuttu Ruotsia paremmin. Suomessa ei tavata laittomia peliautomaatteja.