Yli 4 000 työntekijän asialla

Yhä useammassa henkilöstöpalveluyrityksissä on oma rakennusalan luottamushenkilö.

Johanna Hellsten

Selekta Rakennus Oy, Barona Rakennus Oy, Rekrytointipalvelu Sihti Oy ja nyt viimeisimpänä Bolt. Works Oy voivat laskea palkkalistoilleen rakennusalan oman luottamushenkilön. Näillä neljällä henkilöstövuokrausyrityksellä on hyppysissään iso osa pääkaupunkiseudun rakennustyömaiden vuokramiehistä ja -naisista.

Nina Koivumäki (Sihti), Ari Terkki (Selekta), Pauli Nousiainen (Barona) ja Andreas Lillemets (Boltworks) muodostavat yhdessä tiiviin pääluottamushenkilöporukan. Sihtiin on valittu myös alueluottamushenkilö Leena Jäntti.

Porukka tapaa toisiaan pari kertaa vuodessa keskustellakseen vuokratyön kipukohdista.

– Vuokratyön määrä lisääntyy kaikkien ennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa ja uusia vuokrafirmoja tulee markkinoille koko ajan, Nina Koivumäki sanoo.

Tähän liittyy vuokratyöntekijöitä edustavien luottamusmiesten tärkein tulevia tes-neuvotteluja koskeva tavoite.

– Haluamme, että UTS-pykälään ulkopuolisen työvoiman käytöstä tulee muutos. Nykyinen muotoilu ruuhkahuippuineen on menneen talven lumia, Koivumäki jatkaa.

Koivumäen mukaan vuokratyö ei enää todellisuudessa ole käytössä ruuhkahuippujen tasaaja, vaan moni vuokratyöntekijä on vuosikausia saman työnantajan työmailla.

– Haluamme, että pykälä muutetaan nykyaikaiseksi.

– Ei tarvitse muuttaa vaan poistaa kokonaan. Aikaisemmin tälle oli perusteita. Maailma oli erilainen kuten työnteon tavatkin, Ari Terkki täräyttää.

 

Vuokratyöntekijöiden järjestäytyminen ylös

Rakennusalan vuokratyövoiman käytöstä on vaikea saada selkeää tilastoa. RT:n työvoimakyselyssä, joka lähetään vain järjestäytyneille yrityksille, oli koko maassa 3 321 vuokratyöntekijää. Määrä on luonnollisesti huomattavasti tätä suurempi. Jo neljä pääluottamusmiestä edustaa yli 4 000 rakennusalan vuokratyöntekijää. Vuokratyön puolella on ongelmana alhainen järjestäytymisaste.

– Järjestäytymättömiä loimaankassalaisia on vaikka kuinka paljon, Koivumäki toteaa.

Ari Terkki kiersi viime vuoden syksyllä maakunnissa. Meneillään oli 2 jäsenhankintakisaa. Hän jutteli yhden 25-vuotiaan nuoren miehen kanssa, miksi mies ei lähtisi jäseneksi liittoon.

– Hän totesi, että pitää kysyä isältä, kun on niin kallis liitto, Terkki kertoo.

Luottamusmiehet tutkivat asiaa ja totesivat, että suurin osa ammattiliitoista on hyvin saman hintaisia. Hintamielikuva on siis väärä.

– Huomasin myös, että vuokratyössä ei tajuta vieläkään luottamushenkilöiden merkitystä, Terkki jatkaa.

Kaikki neljä luottamushenkilöä arvelevat, että iso syy liittoon kuulumattomuuteen on imagollinen.

– Ennakkoluuloisten joukossa on sekä nuoria että vanhoja. Vanhojen kohdalla on saatettu kuulua liittoon joskus 1970-luvulla ja jostain asiasta on jäänyt huono kokemus. Monilla nuorilla taas asenteet tulevat jo kotoa, Koivumäki toteaa.

– Ihmiset tulevat töihin siisteihin tiloihin, he saavat asialliset työasut ja välineet. He eivät sisäistä sitä, että ne on taisteltu kovalla työllä, Andreas Lillemets sanoo.

Lillemetsin mukaan ulkomaiset työntekijät eivät myöskään tiedä liitoista.

– Jos työnantaja ei kerro niistä, he eivät kuule liitoista oikein mistään. Olin itsekin alun perin jäsenenä YTK:ssa. En tuntenut Rakennusliittoa, enkä ollut kuullut liiton neuvottelemista eduista. Liityin Rakennusliittoon, kun minusta haluttiin tehdä luottamusmies, Lillemets kertoo.

 

Vuokratyön plussat ja miinukset

Vuokratyöstä kirjoitetaan usein varsin negatiiviseen sävyyn. Ja huonoja puolia toki on. Näitä 4 firmaa lukuun ottamatta vuokratyöfirmoissa ei ole luottamusmiehiä.

– Meille soittelee viikoittain ihmiset tällaisista toisenlaisista vuokrafirmoista. Kyselevät apua. Sanon aina, että valitkaa luottamusmies yritykseenne. Auttaisin ja neuvoisin vaalien järjestämisessä, Koivumäki sanoo.

Asenteet vuokratyöntekijöitä ovat parantuneet, mutta eivät ne aina nykyäänkään mitään mukavia ole.

– Tullaan sanomaan, että kun lomautukset alkaa, te lähdette. Totta kai ymmärrän, että firman omien työntekijöiden kannalta se on parempi. Projektinjohtofirmojen työmailla tällaista ei ole. Sieltä saattavatkin lähteä aliurakoitsijoiden miehet ennen vuokratyöntekijöitä, Pauli Nousiainen sanoo.

Asenteet tuntuvat välillä todella pahoilta.

– Vuokramieshän saa olla työmaalla 5 päivää, jos tulee lomautuksia, Yhdellä työmaalla minulta tuli oman firman luottamusmies kysymään, ”kauanko sä aiot täällä olla?”, Sihdin alueluottamushenkilö Leena Jäntti kertoo.

Jäntin mukaan sekin syö, kun vuokrafirmassa ei aina tiedä, onko töitä edes seuraavalla viikolla.

– Se on vaikeaa, kun ei pysty yhtään suunnittelemaan elämäänsä.

Vuokratyöyritysten rekrytoijien käsitys rakennusalan palkkaluokista on vähintäänkin puutteellinen.

– On luottamusmiehen vastuulla, että ihmisiä ei oteta töihin alipalkalla. Meidän pitää opettaa rekrytoijia, että ihmiset laitetaan oikeaan palkkaryhmään. Meillä kävi niin, että väki vaihtui ja uusilla ei ollut hajuakaan rakennusalan tessistä. Minä panin heidät opiskelemaan sitä ja pidin pistokokeet, Terkki kertoo.

Hyviäkin puolia vuokratyöstä löytyy. Kaikki luottamusmiehet sanovat, että lomistaan saa päättää pitkälti itse ja omaa lomaakin saa pitää helposti.

– Myös asiakasfirmat ja työmaat vaihtuvat, eli se tuo vaihtelua työhön, Nousiainen kertoo.

Näillä vuokrafirmoilla on myös erinomainen työterveyshuolto, jota ei varmasti saisi pienen yrityksen palveluksessa.

– Ja vaikka alalla tulee notkahduksia, meidän potentiaalisia työllistäjiämme ovat kaikki tämän maan rakennusyritykset, Koivumäki muistuttaa työtilanteesta.