Rakennusliiton maakokous 2019: Sopimusshoppailusta eroon isommilla liitoilla

 

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Jukka Nissinen

Lähes 400 Rakennusliiton luottamushenkilöä ja aktiivia kokoontui marraskuun alussa Vantaalle keskustelemaan tulevasta työehtosopimuskierroksesta. Liiton sopimukset ovat katkolla vappuaattona 2020. Maakokous on Rakennusliiton tärkeimpiä tapahtumia, sillä siellä luodaan liiton linjoja liittokokousten välissä.

– Tämä on kiintoisa paikka. Kaikki tes-kierroksethan ovat olleet erilaisia. Nyt julkisuudessa ajatellaan, että ammattiliitot olisivat jotenkin toisiaan vastaan. Se johtuu työehtoshoppailusta. Tässä tilanteessa liittojen tulee tukea toisiaan eikä riidellä keskenään. Esimerkiksi Posti- ja Logistiikka-alan Unionin tilanne on huolestuttava ja Rakennusliitto ry:n hallitus onkin esittänyt tukensa heille erittäin vaikeassa tilanteessa, jossa työnantaja pyrkii määrätietoisesti heikentämään jo ennestään pienipalkkaisten työntekijöidensä asemaa, liiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi totesi.

Harjuniemen mukaan liittojen tulisi sopia keskenään, että yhden alan työt ovat kaikki yhden ainoan tes-sopimuksen alla.

– Ammattiliittojen ei kannata nokitella keskenään sopimusasioissa, vaan pitää aina johtotähtenä työntekijöiden parasta ja ratkaista asiat sen perusteella. Muutoksia ei tule pelätä ja liittojen rakenteita on uskallettava uudistaa. Meidän täytyy vähentää liittojen ja sopimusten määrää, jotta ihmisillä olisi turvatumpi olo, Harjuniemi muistutti.

 

Ylimääräinen liittokokous

Liiton hallitus on kokouksessaan 1.11.2019 päättänyt kutsua koolle ylimääräisen liittokokouksen toukokuulle 2020 sääntömuutosten vuoksi.

– Toukokuun liittokokouksesta jäi monia hyviä asioita kesken. Liiton hallituksen mukaan sääntöihin tarvitaan joustoa ja nykyaikaistamista, Harjuniemi totesi.

Ylimääräiselle liittokokoukselle tulee mietittäväksi muun muassa se, onko jäsenmaksujärjestelmä mielekäs. Nykyisin työnantajat tilittävät prosenttiperusteisen maksun liitolle.

– Olisi myös pohdittava, onko nykyisin työttömyyskorvauksesta perittävä jäsenmaksu tarkoituksenmukainen, Harjuniemi pohti.

Harjuniemen mukaan pitäisi myös miettiä, miten varmistetaan jokaisen osaston mahdollisuus lähettää oma edustajansa maakokouksiin.

– Myös niin sanottujen kevytyrittäjien asemaa ja mahdollista jäsenyyttä liitossa pitäisi pohtia. Millä tavalla voisimme auttaa heitä?

 

Tympeä kiky

– Teollisuusliitto käy parhaillaan omia neuvotteluitaan. Siellä ei ole työnantajan puolelta hirveästi tarjolla pöydässä. Työnantajapuolen vaatimukset ovat kovia. Kiky on tämän työehtokierroksen tympein asia, Harjuniemi sanoi.

Kikyyn mukaan lähteneet liitot yrittävät nyt päästä kiky-päivistä eroon ja työnantajapuoli laskee tunneille korkeaa hintaa.

– Me olimme silloin oikeassa; talkootyö ei tuo lisää kilpailukykyä. Teimme silloin nopean ratkaisun ja väitän, että teimme oikein. Useimmilla meidän aloillamme se olisi ollut ihan mieletöntä. Vaatimattoman tasoisen johtamisen ja organisoinnin takia työmailla hukataan työaikaa. Siihen eivät talkootyöt auta.

Harjuniemen mukaan kikyn keskeinen sisältö oli sosiaaliturvamaksujen siirtäminen työnantajilta työntekijöille.

– Työntekijöiden maksutaakka nousi, työnantajien laski. Tämä koski meitäkin.

Harjuniemi muistutti, että Teollisuusliitto tarvitsee neuvotteluissaan muiden liittojen tuen.

– Se on voimakas liitto, eikä syksyllä varmaan tarvita tukitoimia. Vuoden vaihteen jälkeen tilannetta arvioidaan uudelleen. Me olemme mukana, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Liiton tulee tukea muita liittoja heidän taisteluissaan inhimillisten sopimusten aikaan saamiseksi, Harjuniemi totesi.

 

Oma tes-kierros

Rakennusliitto pyrkii aloittamaan omat neuvottelunsa heti vuodenvaihteen jälkeen ja sen vuoksi maakokous järjestettiin jo marraskuun alussa. Tavoitteet on saatava kartoitettua hyvissä ajoin.

– Yritetään vääntää mahdollisimman moni asia valmiiksi ennen vappuaattoa. Toki aina tähän asti on ollut niin, että jos ei synny paineita, ei synny sopimusta. Ensi vuonna aloitamme neuvottelut tammikuun puolivälissä, liiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen kertoi.

Palosen mukaan tärkeiden alakohtaisten neuvotteluryhmien lisäksi tälläkin kierroksella kokoontuu niin sanottu koordinaatiopöytä, johon osallistuvat RT:n puolelta toimialajohtajat ja Rakennusliitosta neuvottelujohto.

– Siinä ratkaistaan sopimuskauden pituus ja kustannusvaikutukset sekä palkankorotustekniikka. Koordinaatioryhmässä on sovittu myös sellaisia tekstikysymyksiä, jotka koskettavat kaikkia 9 sopimusalaa, Palonen selitti.

Liitossa on pohdittu joitakin isompia kysymyksiä, joita voitaisiin tuoda koordinaatioryhmään. Yksi niistä on ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksaminen.

– Olisiko mahdollista, että esimerkiksi yli 55-vuotiaillla työntekijöillä olisi mahdollisuus yhteen lisälomaviikkoon vuodessa? Tai lomaltapaluurahojen osan vaihtaminen vapaaksi? Siinä vaiheessa elämää useimmilla on talous tasapainossa ja ihmiset arvostavat vapaa-aikaa. Esimerkiksi talotekniikkapuolella tällainen lomarahan vaihto vapaaseen on jo, ja sitä käytetään paljon, Palonen sanoi.

Toinen ison pöydän kysymys on työpaikkaohjaajien asema.

– Työpaikkaohjaajille haluttaisiin oikeus vuosittaiseen, työantajan korvaamaan lisäkoulutukseen.

Kolmantena listalla on vuokratyövoiman käyttö.

– Käyttäjäyritykselle pitäisi saada tiedonantovelvollisuus määräaikaisuuden perusteista. Vuokratyöyritysten kanssa tehdään yleensä raamisopimuksia. Siinä määräaikaisuuden perusteena on tilaajayrityksen työvoiman tarve. Tämä on johtanut tilanteisiin, että vuokratyöntekijälle ilmoitetaan perjantai-iltapäivällä, että maanantaina ei tarvitse enää tulla töihin, jos työntekijä on esimerkiksi sattunut huomauttamaan työturvallisuuspuutteista. Ihmisiä kohdellaan kuin esineitä, eikä tällainen voi jatkua, Palonen totesi.

Neljäntenä listalla on todellinen kuuma peruna, eli korvaava työ.

– Pitääkö meidän pohtia pelisääntöjä koskien korvaavaa työtä? Vaikka laittaisi pään pensaaseen väittäen, ettei rakennusalalla tehdä korvaavaa työtä, sitä silti on. Tilanne ei toimi nyt yksittäisten työntekijöiden kohdalla, Palonen muistutti.

– Tämä toki vaatisi sitä, että yritysten työterveyshuolto todella tuntisi työmaaolosuhteet.

Palosen mielestä tämän keskustelun paikka on nyt. Nykytilanteenkin kanssa voidaan elää, mutta se ei poista ikäviä tilanteita työpaikoilla yksittäisten jäsenten osalta.

– Jos porukka sanoo, että annetaan olla, niin annetaan olla.