Puettavat teknologiat voivat parantaa työturvallisuutta

Mitä työntekijät ajattelivat mittaamisesta?

Juha Häikiö, Johanna Kallio, Satu-Marja Mäkelä
Puettavien teknologioiden käyttö on yleistynyt viime vuosien aikana voimakkaasti. Ihmiset käyttävät erilaisia aktiivisuusrannekkeita saadakseen tarkempaa tietoa omasta liikkumisestaan ja vireystilastaan. Teknologioita on istutettu viime vuosina myös sormuksiin, silmälaseihin ja vaatteisiin. Tänä päivänä monet aktiivisuusmittarin käyttäjät keräväät omia aktiivisuustietojaan myös työpäivänsä aikana.
Yksilön fyysisten ominaisuuksien mittaaminen ja mittauksista saadun informaation hyödyntäminen tarjoavat edellytyksiä esimerkiksi turvallisemman työympäristön kehittämiseen. Myös perinteisillä fyysisesti raskailla työvoimavaltaisilla aloilla, kuten rakennusalalla, anturipohjaisilla ihmisten toimintaa mittaavilla ratkaisuilla voidaan tavoitella turvallisempaa työympäristöä ja parempaa työhyvinvointia.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vetämässä ja Business Finlandin rahoittamassa ConIoT-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään puettaviin teknologioihin perustuvia ratkaisuja, joiden avulla parannetaan työturvallisuutta ja työhyvinvointia rakennusalalla.
Osana hanketta toteutettiin anonyymi verkkokysely, joka lähetettiin pääosin työelämässä mukana oleville Rakennusliiton jäsenille. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa työntekijöiden kokemusta puettavien teknologioiden käytöstä ja sitä, mitkä asiat ovat työntekijöiden näkökulmasta tärkeimpiä tavoiteltaessa parempaa työturvallisuutta ja työhyvinvointia puettavien teknologioiden ja mittaamisen avulla rakennusalalla. 

Mittaavien laitteiden käyttö

Kyselyyn vastasi 4 385 Rakennusliiton jäsentä. 38 prosenttia vastaajista käytti aktiivisuusranneketta, älypuhelinta tai vastaavaa laitetta oman liikkumisen tai fyysisten toimintojen seurantaan. Suurin osa laitteita käyttävistä vastaajista piti laitteiden tuottamaa tietoa melko luotettavana. 40 prosentilla vastaajista oli myös kokemusta laitteiden käytöstä työpäivän aikana ja puolet vastaajista kertoi olevansa vähintään melko kiinnostuneita käyttämään omaan liikkumisen tai fyysisten toimintojen seuraamiseen tarkoitettuja laitteita työpäivän aikana.
Tulosten pohjalta näyttää, että aikaisempi aktiivisuusmittareiden käyttökokemus vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden kiinnostukseen hyödyntää laitteita myös työympäristössä. Aktiivisuusmittareita hyödyntävien vastaajien joukossa 33 prosenttia oli erittäin kiinnostunut mittareiden käytöstä myös työympäristössä, kun taas kokemattomien vastaajien joukossa vastaava luku oli 9 prosenttia.

Työmaalla kerättävä tieto ja sen hyödyntäminen

80 prosenttia vastaajista olisi kiinnostuneita näkemään työpäivän aikana mitattua tietoa itsestään. Kiinnostavimpina fyysisiin toimintoihin liittyvinä tietoina pidettiin työsuoritusten fyysistä rasitusta, energiankulutusta, askelmäärää, epäergonomista työskentelyä ja nestetasapainoa. Fyysisiin toimintoihin liittyvien tietojen lisäksi 24 prosenttia vastaajista näki työhön liittyvän henkisen stressin kiinnostavana tietona. Avoimissa vastauksissa osa vastaajista nosti esiin pölyisyyden ja melun keskeisinä työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvinä riskitekijöinä rakennusalalla. Myös liiallinen kiire nähtiin työturvallisuusriskejä nostavana tekijänä.
Vastaajat suhtautuivat heistä kerätyn tiedon hyödyntämiseen myönteisimmin silloin, kun tiedon avulla voidaan edistää työntekijän henkilökohtaisten terveysriskien tunnistamista ja työhyvinvointia tai parantaa omaa ja työtovereiden työturvallisuutta. Tiedon hyödyntämiseen työn kulun tukemisessa vastaajat suhtautuivat jonkin verran varauksellisemmin. Aikaisempi kokemus henkilökohtaisten mittalaitteiden käytöstä vaikutti myönteisesti halukkuuteen jakaa itsestä työmaalla kerättyä tietoa.

Huolenaiheina tietoturva ja yksityisyyden suoja

Eniten huolissaan vastaajat olivat mittaamiseen liittyvästä tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta. Lähes kolmannes vastaajista oli erittäin huolissaan siitä, että ulkopuolinen, jolla ei ole tarkoitus nähdä mitattuja tietoja, saattaisi päästä niihin käsiksi.
Yksityisten tai arkaluoteisten tietojen päätymisestä työnantajalle oli erittäin huolissaan 22 prosenttia vastaajista. 20 prosenttia vastaajista oli erittäin huolissaan siitä, että työnantaja, esimies tai työtoverit voisivat käyttää kerättyjä tietoja häntä vastaan. Myös avoimissa vastauksissa nousi esiin kriittinen suhtautuminen henkilökohtaisten tietojen mittaamiseen ja kyseisen tiedon hyödyntämiseen työn yhteydessä.
Osa vastaajista koki, että työn ohessa työntekijöiden mittaaminen voi johtaa työntekijöiden tarpeettomaan valvontaan, jonka tavoitteena ei ole ensisijaisesti työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen, vaan tehtävän työn ja ihmisten valvonnan tehostaminen.
Huolimatta osittain varauksellisesta suhtautumisesta tietoturvan ja yksityisyyden suojan toteutumiseen, suurin osa vastaajista suhtautui myönteisesti ajatukseen tietojen jakamisesta työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

 

Kyselyn tulosten perusteella näyttää, että työntekijöiden joukossa on kiinnostusta hyödyntää fyysisiä toimintoja mittaavia ratkaisuja työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Kyselyn tulokset korostavat tietoturvan ja yksityisyyden huomioimisen merkitystä suunniteltaessa ja kehitettäessä puettaviin teknologioihin perustuvia työturvallisuusratkaisuja työntekijöille.
Työntekijöiden luottamus teknisiin tiedon keräämisen mahdollistaviin ratkaisuihin sekä luottamus tiedon käyttöön organisaatiossa ovat avainasemassa suunniteltaessa uusia anturidataan perustuvia työturvallisuusratkaisuja rakennusalalle. Sen lisäksi, että toteutuksessa on varmistettava teknisesti tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyvät asiat, on myös tarkkaan määriteltävä, miten työturvallisuuden parantamiseen liittyvää tietoa voidaan käyttää ja hyödyntää organisaatiossa. Nämä asiat tulee myös viestiä selkeästi ja avoimesti kaikille ryhmille, joihin työturvallisuusratkaisua varten kerätyt ja analysoidut tiedot liittyvät, jotta luottamus ratkaisujen käytölle voi rakentua.
Lainsäädäntö luonnollisesti tarjoaa raamit sille, miten työmaalta kerättyä tietoa voidaan hyödyntää työympäristössä. Kaiken kaikkiaan laaja käyttäjähyväksyntä on perusedellytys onnistuneiden työturvallisuussovellusten toteutuksessa. Jos käyttäjä ei koe saavaansa selkeää hyötyä työturvallisuussovelluksesta tai ei luota sovellukseen, niin edellytykset sovelluksen käyttöönotolle ja varsinkin pidempiaikaiselle käytölle ovat heikot.
VTT kerää tietoa myös haastattelemalla rakennustyömailla työskenteleviä henkilöitä mahdollisimman luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi työntekijöiden näkemyksistä. Hankkeen aikana kerätään anturidataa sekä kontrolloidussa testiympäristössä että todellisessa rakennustyömaaympäristössä. Datan pohjalta kehitetään rakennusalalle työturvallisuusratkaisuja, jotka parantavat työtekijöiden työturvallisuutta ja työhyvinvointia tietoturva ja työntekijöiden yksityisyys huomioiden.

Satu-Marja Mäkelä vetää ConIoT-hanketta, jossa Juha Häikiö työskentelee. Johanna Kallio osallistuu Teollisuuden digitaalinen murros -hankkeen tutkimukseen. Kaikki kirjoittajat työskentelevät tutkijoina VTT:llä.